- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
717-718

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kemiö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

717

Kemiö—Kempelen

718

etupäässä talvella) ou 12 tukinnostolaitosta. —
Suunnittelun alaisena on jonkun aikaa ollut
sul-faattiselluloosatelitaan perustaminen Kariliaaran
sakalle sahausjätteiden käyttämistä varten
(Ivari-haarassa ja Röytässä poltetaan niistä hiiltä, jota
myydään Ruotsiin). — Työväestöä 1,000-1,200
henkeä. Kaikilla sahoilla on heillä sairaskassat
ja kirjastot; Karihaarassa uudeuaikaisesti
sisustettu sairashuone. E. E. K.

Kemiö (ruots. Kimito). 1. Kunta, Turun
ja Porin 1., Halikon kihlak., pääosa kuulun
Kemiön-Pragsfjärdin-Yestanfjärdin
nimismiespii-riiu, Kyrkosundin saaristo Iliittisten
nimismies-piiriin; kuuta käsittää suurimman osan Kemiön
saarta, kirkolle Perniön rautatienasemalta 34 km,
Strömman ja Lappdalin höyrylaivalaitureilta
10 km. Pinta-ala 323, i km’, joista viljeltyä
maata 8,190 ha (1901); manttaalimäärä 133’/s,
talonsavuja 260, torpansavuja 240 ja muita
savuja 980 (1907). 6,446 as. (1909), joista 29%
suomenkielisiä (1900); 1,516 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 724,
Ynerenkulkun n. 140 ja teollisuutta 108 (1901). —
888 hevosta ja 3,321 nautaa (1908). —
Kansakouluja 9, joista 2 suomenkielistä (1911).
Kemiössä oli jo koulu, ..Tjudan pedagogio",
1600-luvulla: Aksel Oxenstierna antoi 1649
määrärahan sen ylläpitämistä varten. Kunnanlääkäri
yhteinen Dragsfjärdin ja Vestanfjärdin kanssa;
apteekki. Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Vestlahden ja Strömman sahat, Vijkin,
Pungbö-len ja Strömman tiilitehtaat, Påvalsbyn
höyrymylly. — Kauppalaivasto käsittää 51 purjealusta
(yht. 6.668 tonnia) ja 3 höyryalusta (yht. 133
tonnia) (1908). — Historiallisista muistoista
mainittakoon Sandön virran meritaistelupaikka. K:n
saaren luoteispuolella, jossa ruotsalaiset hävisivät
2 p. elok. 1S08. -— Huomattavimmista maatiloista
mainittakoon: Syvälahti (Sjölax), Strömma,
Yes-lankärr, Fröjdböle, Gästerby y. m. — 2. S e u r
a-kunta, keisarill., Turun arkkihiippak., Perniön
rovastik.; Suomen vanhimpia pitäjiä, mainitaan
jo 1327: kappeleina ovat siihen kuuluneet:
Hiit-tinen, Dragsfjärd ja Vestanfjärd. Kirkko,
rakennettu harmaasta kivestä 1469, palanut
osittain 1700 ja 1781, rakennettu uudelleen 1786 ja
korjattu perinpohjin 1903. [A. Björk,
..Kiinteitä muinaisjäännöksiä Halikon kihlakunnassa"
(„Suom. muinaism.-yhd. aikak." VI siv. 66-91) ;
A. A. Stjernman. „Minnesmärken i Finlands
kyrkor" (Vet. soc. „Bidrag" n:o 38, siv. 171-76);
..Finskt museum", 1900, n:o 3, siv. 33-35.1

L. H-nen.

Kemiön kanava ks. Kemiön virta.

Kemiön vapaaherrakunta lahjoitettiin lii 14
valtakansleri A. Oxenstiernalle ja käsitti silloin
n. 119 manttaalia Kemiön pitäjässä; 1619 siihen
yhdistettiin Nousiaisissa oleva Nynäsin
vapaaherrakunta, 1627 11 tilaa Kemiön pitäjästä,
minkä jälkeen siihen kuului n. 300 manttaalia;
peruutettiin v:n 1680 valtiopäiväpäätöksen
johdosta kruunulle. J. F.

Kemiön virta 1. Strömman kanava on
kapein paikka Kemiönsaaren ja mantereen välillä,
josta Kemiön ja Perniön välinen maantie kulkee
salmen poikki. Tuulten ja ilmanpaineen
aiheuttamat vedennousut ja laskut aikaansaavat
virtauksia kapeissa salmissa ja ennen kaikkea
Kemiön eli Strömman kanavassa, joka siitä kaiketi

on saanut ruotsinkielisen nimensä (ström = virta),
Virrankäynti voi siinä ajoittain olla niinkin
voimakas, että se vaikeuttaa laivakulkua. Virran
suunta on luonnollisesti riippuvainen siitä, onko
vesi nousemassa vai laskemassa. K:n kanava on
kaivettu luonnollisesta virrasta syrjään. Sen yli
vievä kiertosilta välittää liikettä mantereelta
Kemiöön. N. s. rannikkolaivat, jotka kulkevat m. m.
Helsingin ja Turun välillä, käyttävät tätä
väylää. Ympäristössä on useita teollisuuslaitoksia.

J. E. R.

Kemj ks. K emi, K e m i j o k i.

Kemnerinoikeus ks. K ä m n e r i n o i k e u s.

Kemosis (kreik. khëmösis), silmän sidekalvon
turvotus, jonka voi aiheuttaa moni silmätauti
ja silmän loukkaantuminen.

Kemotaksis (kemia, ja taksia -
järjestäytyminen) ks. C h e m o t a x i s.

Kemotropismi (kemia, ja kreik. tropns =
kääntyminen), kem. ärsykkeen aikaansaama liike
vapaata liikkumiskykyä vailla olevassa kasvissa.
Milloin happi aikaansaa liikkeen, nimitetään sitä
aërotropismiksi. Esimerkkinä k:sta on
juurien kasvaminen sinnepäin, missä maa on
ravintorikasta ja tuuleutettua. vrt. C h e m
o-t a x i s. J. A. IV.

Kempe, Aksel (1623-82), suom.
yliopiston-opettaja, synt. Närpiössä, tuli Turussa
ylioppilaaksi ja maisteriksi, 1650 yliopiston
ensimäi-seksi kirjastonhoitajaksi, 1658 politiikan ja
historian professoriksi, siirtyi 1671 lainopin
professorin virkaan. Painatti 1655 kirjaston luettelon
..Bibliotheca aeademiæ Aboëusis", josta ei näy
säilyneen yhtään kappaletta, 1656 väitöskirjoina
teoksen „Philosophia moralis sive ethica" (uudet,
lisätyt painokset 1662 ja 1673), jossa hän läheltä
seuraa silloisen professorin, edeltäjänsä M.
Yexio-nius-Gyldenstolpen (ks. t.) mielipiteitä. Julkaisi
sitten väitöskirjoja siveysopin, valtio-opin ja
taloustieteen alalta; hänen „De officialibus
poli-ticis" nimisen väitöskirjansa johdosta piispa
Gezelius vanh. nosti syytteen, koska valtakunnan
hallitusmuoto muka oli valtiosalaisuus, jota ei
saanut yleisölle levittää. K. pääsi
edesvastauk-setta, mutta kansleri julisti kuitenkin, että
sellaisia kysymyksiä ei vast’edes saa käsitellä ilman
erityistä kuninkaan lupaa. A. Gr.

Kempele (ruots. Kembele). 1. Kunta,
Oulun 1., Oulun kihlak.,
Limingan-Kempeleen-Temmeksen-Lumijoen-Tyrnävän nimismiesp.;
kirkolle Kempeleen asemalta l.s km. Pinta-ala
126.8 knr, josta viljeltyä maata S.077 ha (1901).
Maatilojen lukumäärä 60; manttaalimäärä l93/s>
talonsavuja 57, torpansavuja 21 ja muita savuja
17 (1907). 1,390 as. (1909); 219 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti
185 (1901). ISO "hevosta ja SS3 nautaa (190S).

— 2 kansakoulua, puutarhakoulu ja
kutoma-koulu (1911). Kunta on osallinen Limingan
säästöpankkiin. Teollisuuslaitoksia: tiilitehdas.

— 2. Seurakunta, Kuopion hiippak.,
tuomio-rovastik., perustettu Limingan kappeliksi 1688,
erotettu omaksi khrakunnaksi senaatin päät.
" ,. 1S99. Kirkko, puinen, rakennettu 16S6,
korjattu 1781. 17S5 ja 1875. — 3.
Rautatien-asema (V:n luokan) 12 km Oulun eteläpuolella.

L. H-nen.

Kempelen, Wolfgang van (1734-1804),
mik. virkamies ja mekaanikko, tunnettu fone-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0385.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free