- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
719-720

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kemiö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kempinmäki—Kennel 720

719

tiikan kehitykseen aikoinaan suuresti
vaikuttaneesta teoksestaan ..Mechanismus der
menschli-chen Sprache nebst der Beschreibung seiner
sprechenden Maschienen" (1791). K:n selitykset
eri kerakkeiden synnystä pitävät osaksi vielä
tänäkin päivänä paikkansa. K. suunnitteli
erityisen puhumakoneen, joka sittemmin
paranneltuna on kulkenut Faberin puhumakoneen nimellä.

Kempinmäki (oikeammin Kämpinmäki, koska
sen huipulla on Kämpin talo) paikkakunualla
tunnettu T a m m ä e n (Tammimäki) nimellä,
sijaitsee Joutsan pitäjän luoteiskulmassa. Korkeus
242 m. yi. rnerenp. Korkeus yli ympäristön noin
150 m. Pitkulainen, soikea mäki pohjoisluoteesta
eteläkaakkoon. Korkein huippu pohjoisosassa.
Rinteet viettävät jyrkemmin pohjoiseen, länteen
ja itään kuin etelään. Vuoren itäpuolessa
kiille-gneissiä, länsipuolella nuorempaa graniittia.
Mäen päällys on laaja. Suurimman osan sitä
täyttävät lähellä korkeinta kohtaa sijaitsevan
Kämpin pellot. Huipulla vuoriperä pistää esiin
vain pienellä alalla. Rinteet ovat joka puolelta
metsän peitossa, siellä täällä on kuitenkin
niittyjä, ahoja sekä pienempiä peltoja torppien
ympärillä. Näköala laaja, suurien salojen takaa
siintää Päijänteen rannikon vuoria. Koillisessa
niikvv lähes yhtä korkea Kuhasenmäki
Leivon-mäellä. J. E. R.

Kempis ks. Tuomas Kempiläinen.

Kemsi ks. Gemssi.

Kemsikotka ks. Korppikotkat.

Ken, meidän läänejämme vastaava
hallintoalue Japanissa.

Kenai, vuorinen niemimaa Alaskan
etelärannikolla, Cookin-salmen ja Prinssi Williamin-lahden
välissä. Alkuasukkaat, K.-intiaanit, kuuluvat
athabaskeihin. E. T.

Kengitys ks. Hevosenkengitvs.

Kengityskoulu ks.
Hevosenkengitys-koulu.

Kengurut ks. Kenkurut.

Kengänmuste ks. Kiillotusmuste.

Kenia, yksinäinen vuori Itä-Afrikassa,
pohjoiseen Kilima-Ndzarosta. Kohoaa
Leikipia-tansan-gosta n. 5,500 m:n korkeuteen. Vanha kraatteri,
4 4,i km ympärimitaten, sivuilla jäätiköitä n.
4.400 m:n korkeudelta aikain. Vuoren löysi
Krapf (1849), Mackinder nousi sen huipulle
(1899). E. T.

Kenicius, Petrus (1555-1636), ruots.
arkkipiispa, kotoisin Uumajasta, mainitaan olleen
pirkkalaisen kauppamiehen poika; tuli 1587
professoriksi Juhana III:n perustamaan Tukholman
kollegiin, heitettiin liturgian vastustamisesta
vankeuteen, nimitettiin Skaran piispaksi 1595
ja Ruotsin arkkipiispaksi 1609. Hänen
toimestaan ryhdyttiin m. m. ruots. Raamatun
parantamiseen ja Tarton yliopiston perustamiseen. —
K:n sisarenpoikia olivat veljekset Petrus,
Kenicius ja Andreas K., joiden kerrotaan 1620 olleen
Tornion kaupungin ensimäisinä rakennuttajina
ja joista Kenicius K. tuli kaupungin ensimäiseksi
pormestariksi. K. G.

Kenilworth [kenluapj, kaupunki Englannissa,
Warwickin kreivikunnassa lähellä Avonia; 4.544
as. (1910); K:n 1100-luvulla rakennetun,
sittemmin kuninkaallisen linnan rauniot (tuttu W.
Scottin romaanista „K".). E. E. K.

Kenkurut (SIacropodidæ), kasvinsyöjiä pussi-

JUttilHiskenkuriijn.

eläimiä, joilla on pieni pää, heikot eturaajat,
hyvin pitkät sekä voimakkaat, hyppimiseen
soveltuvat takaraajat ja pitkä, paksutyvinen häntä.
Takaraajoissa sääri- ja jalkapöydänluut ovat
pidentyneet, varpaita on neljä, joista kaksi
ulommaista pitkät ja voimakkaat. Varpaitten kynnet
ovat jossain määrin kaviomaiset. Istuessaan
takajaloillaan tahi tehdessään niillä pitkiä
hyp-pyjään useimmat k. käyttävät voimakasta
häntäänsä tukena. Etu- ja poskihampaitten välissä
on iso loma; mahalaukku moniosainen. Useimmat
tämän heimon eläimet, joista isoimmat ovat ison
lampaan, pienimmät pienen kaniinin kokoisia,
elävät Austraalian mantereella, oleskellen
ruoho-tasangoilla, jotkut Tasmaniassa ja Uudessa
Guineassa. Lajeja: Jättiläiskenkuru
(M<ic-ropus giganteus), isoin kenkurulaji, uroksen
pituus 3 m, josta häntä 90 cm ja paino 100-150 kg.
naaraksen pituus 2 m. Sen turkki on
tiheäkarvai-nen, pehmeä, harmaanruskea. Elää ruohoisilla
lakeuksilla pienissä parvissa ja on, sen jälkeen
kun Cook v. 1770 sen ensiksi keksi Uuden
Etelä-Walesin rannikolla, suuren vainoomisen takia
vetäytynyt yhä kauemmaksi sisämaahan. —
Karhu-kenkuru (Dendrolagus ur sinus), Uudessa
Guineassa, puissa elävä kasvinsyöjä, taitava kiipijä,
jolla on pitkät ja voimalliset eturaajat ja
ruumista pitempi tiheäkarvainen häntä. Pituus 1,»
m. Vuorikenkuru (Pterogale penicillnta),
Itä-Austraaliassa kallioisilla seuduilla; l,ss m
pitkä, josta puolet hännän osalle. K. SI. L.

Kenkä ks. Puku ja Jalkineteollisuus.

Kennan [kenan], George (s. 1845), amer.
tutkimusretkeilijä ja kirjailija, oli 1865-68
ven.-amer. sähkölennätinkomppanian retkikunnan
johtajana tämän rakentaessa johtoja Siperiassa ja
oli kolme vuotta matkoilla Siperian koillisosissa.
Vv. 1870-71 hän „Century Magazine"
aikakauskirjan toimesta toimeenpani tutkimusretken
Kaakkois-Venäjälle, kulki kolmasti
Kaukasusvuoren yli ja oleskeli kauan Daghestanissa. Vv.
1885-86 hän taidemaalari G. A. Frostin seurassa
matkusti Koillis-Venäjällä ja Siperiassa tutkien
venäläisten maanpakolaisten oloja ja elämää.
Tuloksena näiltä matkoilta ovat teokset „Tent life
in Sibiria" (1870), „Sibiria and the exile svstem"
(1891, 2 nid.), jotka on käännetty useille kielille.
Espanjalais-amer. sodan aikana K. oleskeli erään
new-yorkilaisen lehden kirjeenvaihtajana Cuban
saarella ja kirjoitti sen johdosta teoksen
„Cam-paigning in Cuba". K. elää Bostonissa. J. H-l.

Kennel [kanal] (engl. = koirankoppi, koira-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0386.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free