Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kennelklubi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kennelklubi Kenraalibasso
722
tarha), koiratarha, jossa harjoitetaan
järjestelmällistä rotukoirain jalostusta, ks. Koira.
L. P.
Kennelklubi ks. Kennel, Koira.
Henning ks. M e t a f o r a.
Kenno, kuusikulmainen, putkimainen, miltei
vaakasuora syvennys mehiläisten kohtisuorassa
riippuvassa vahakakussa. Eniten on t y ö m e h
i-läis-k:oja; ne ovat kuusikulmaisia, 12,s mm
syviä, 5,is mm leveitä, pohja kolmikulmainen
py-ramidimainen. Niissä kasvatetaan työmehiläisten
toukat sekä säilytetään ruokavarat, hunaja ja
siitepöly. Edellisen näköisiä ovat yhtä syvät,
mutta 6,s? mm leveät koiras-k:t, joissa
kulmurien toukat kasvavat ja joissa osaksi on
hunajaakin. Samalla vahakakulla voi sijaita
molempia mainituita kennoja; erilaatuisten
kennoryh-mien yhtymäkohdalla on epäsäännöllisiä,
5-7-kulmaisia m u r r o s k e n n o j a. Epäsäännölliset
hakakennot pitävät vahakakkuja pesän
seinissä ja kehissä kiinni. Kuningattaren „kehto"
on pähkinänmuotoinen, 19-24 mm pitkä, alaspäin
riippuva. Jos vanha kuningatar kuolee,
suurentavat mehiläiset työmehiläiskennon
vara-k u n i n g a t a r-k:ksi, jossa ennen suurentamista
asunut työmehiläistoukka kasvaa
kuningattareksi. A. M.
Kennokonna (Pipa americana 1. dorsigera),
eräs laji hännättömiä sammakkoeläimiä,
omituinen siitä, että naaras
säilyttää laskemansa
munat selkäilioon
muodostuneissa rakkuloissa, missä
myös poikaset
läpikäyvät lyhentyneen
muodonvaihdoksensa. Surinamissa ja Brasiliassa.
K. II. L.
Kennonsuojelija, rautalangasta kierretty tai
rautalankaverkosta tehty, pikkusormen
paksuinen, molemmista päistä avonainen, useimmin
kartion muotoinen ontto torvi, jota käytetään
suojaamaan kuningatar-kennoa työmehiläisiltä
milloin hoitaja tahtoo pelastaa kuningattaren.
A. il.
Kennorakenne, vahakakku rakenne,
mehiläispesän kaikki vahakakut yhteensä.
Mehiläiset rakentavat ensin yhtä kakkua kohtisuorasti
keskeltä pesän kattoa alaspäin ja sitten taasen sen
kahden puolen kahta kakkua yhtaikaa ja
jatkavat rakentamista pohjaan asti. Rakentaminen käy
päinsä ainoastaan hunajasadon aikana kun lämpöä
on paljon. Villit mehiläiset rakentavat kakkunsa
siten, että kakkujen suunta on pesän lentoaukosta
kohtisuorasti taaksepäin, n. s. kylmärakenne,
koska ilma välittömästi pääsee lentoaukosta
kakkujen väliin. Harvemmin on kakkujen suunta
poikittainen, n. s. lämminrakenne, koska
ulkoilma pääsee koskettelemaan vain lentoaukon
viereistä kakkua. Edellisten sekamuotoja ovat vino-,
risti- ja sekarakenne. Hoitaja voi kuitenkin
kiinnittämällä pesän kattoon kakun-sirpaleen määrätä
niiden suunnan. Ivennorakenteen yläosassa on
miltei yksinomaan työmehiläiskennoja,
vaakasuorassa, suut vähän ylöspäin, kakkujen alasyrjissä
koiraskennoja. Kuningatarkennoja on noin 12
yksitellen työmehiläiskennojen joukossa kakkujen
laidoissa. K. on munan muotoinen, sisältäen n.
9-12 vahakakkua. Yksityiset kakut ovat n. 40 em
Kennokonna.
korkeita, 25-30 cm leveitä ja 2,» cm paksuja, ja
niiden välissä on kaksi yhteensä 10 mmm
levyistä m e h i 1 ä i s k ä y t ä v ä ä. Kulmikkaan
pesän k. muodostuu sen mukaan, samaten
vaha-kakut. Alkuaan valkea vaharakenne tummenee
vähitellen, lopulta miltei mustuen.
Ivennorakenteen keskimäisissä kakuissa ovat toukat ja näiden
ympärillä n. 2 cm paksuinen siitepölykerros, jota
vuorostaan peittää hunajakerros. Hunaja on
miltei yksinomaan työmehiläiskennoissa, jotka
silloin ovat pitempiä, liunajakennoja.
A. il.
Kenotaphion [-ta’-] (kreik., < keno’» = tyhjä,
ja taplios = hauta; lat. cenotapliium), tyhjä hauta,
haudantapainen muistomerkki, jossa ei ole
vainajan jäännöksiä. Antiikkisella ajalla oli
tapana rakentaa kotimaassa k. vainajalle, jonka
jäännöksiä jostakin syystä ei voitu haudata oman
maan multaan (tavallisesti sentähden että hän
oli kuollut kaukana vieraassa maassa tai
hukkunut mereen). O. E. T.
Kenozooinen (kreik. kaino’s = uusi, ja
zön’s-elävä) 1. neozooinen, nuorimman geologisen
muodostumasarjan ja sitä vastaavan
maailman-kauden nimitys, ks. Geologiset
muodostumat. P. E.
Kenraali (ransk. général, lat. generä’lis, <
genus = suku). 1. Merkitsee adjektiivina: yleis-,
yli-, pää-, esim. kenraalikartta
(yleiskartta), kenraaliharjoitus (pää-, s. o.
viimeinen harjoitus). — 2. Korkeimman
arvoluokan upseerien arvonimi. Tämä sana esiintyy
jo keskiajalla yhdistyksissä
kenraalikap-teeni ja kenraalieversti sotajoukkojen
ylimmän johtajan nimityksenä. Alin
kenraalin-arvo Venäjän ja Saksan joukoissa on
kenraalimajuri; Ranskassa on vastaava arvo b r
i-gadikenraali (général de brigade). Sitten
seuraa kenraaliluutnantti (Ranskassa
divisioonakenraali, général de division,
Itävallassa sotamarskiluutnantti,
Feld-marschall-leutenant); komentaa tavallisesti
divisioonaa. Seuraava järjestyksessä on
jalkaväen, ratsuväen, tykistön j. n. e.
kenraali (Ranskassa maréchal de France,
Itävallassa General-feldzetigmeister). Tämän arvon
kenraalit ovat tavallisesti armeiakuntain päälliköitä.
Kenraali Hänen Majesteettinsa
seurueessa on Venäjällä ja Saksassa niiden
sivusajutanttien kunnianimi, jotka ovat saaneet
kenraalin arvon ja jäävät seurueeseen. — vrt.
Jesuiitat ja Pelastusarmeia.
it. v. II.
Kenraaliajutantti, Venäjällä ja Saksassa
Heidän Majesteettiensa palveluksessa olevat
kenraalin arvon saaneet ajutantit. Ruotsissa
alkuaan arvonimi, joka oli armeian ylipäällikön
apulaisena olevilla ylimmillä upseereilla;
sittemmin oli sekä armeian että laivaston
kenraali-ajutantteja ja heidän tehtävänään oli esittää
kuninkaalle sellaisia asioita, joita tämä itse
tahtoi ratkaista sekä laivastossa tarkastaa sen
hoitoa ja hallintoa. il. v. H.
Kenraaliamiraali on Venäjällä valtakunnan
laivaston ylin päällikkö, joka arvo tavallisesti
on jollakin suuriruhtinaista. Myös Ruotsissa on
ollut vastaava arvo. il. v. n.
Kenraalibasso (it. generale = yleinen, ja
basso, ks. t.), mus., oli alkuaan eräänlaista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
