- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
725-726

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kenraalikuvernöörin apulainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kenraalikuvernöörin apulainen—Kenttälinnoitus

726

opisto, tuomiokapitulit j. n. e.). K. ei saata ottaa
ratkaistavakseen valituksia viranomaisten
toimenpiteistä, vaan hän osoittaa valittajan
kääntymään laissa määrätyn viranomaisen puoleen tahi
käskee prokuraattorin nostamaan asiassa
syytteen. K:u tulee säännöllisissä oloissa toimia
siviilihallintoa koskevissa seikoissa yhdessä
senaatin kanssa. Ainoastaan kun aika ei tätä salli,
saattaa k. antaa suoraan kuvernööreille
tarpeellisia ohjeita, mutta hänen tulee silloin
mahdollisimman joutuisasti ilmoittaa toimenpiteestään
senaatille. K. on se viranomainen, jonka
puoleen Venäjän ja Suomen viranomaisten tulee
kääntyä, kun ne tahtovat ryhdyttäväksi
toimenpiteisiin toisessa maassa. E. K-ja.

Kenraalikuvernöörin apulainen avustaa
kenraalikuvernööriä tämän tehtävissä.
Kenraalikuvernöörin apulaisen nimittää virkaansa ja
erottaa hallitsija. Erinäisiin kenraalikuvernöörin
tehtäviin ei hänen apulaisensa saata ryhtyä.

Kenraalikuvernöörin kanslia on apuna
kenraalikuvernöörille, joka myös määrää
työjärjestyksen siellä. Asiat k:ssa käsitellään yksinomaan
venäjän kielellä ja samaten ovat ulosmenevät
toimituskirjat venäjänkielisiä. Kaikki virat k:ssa
täytetään ilman hakua ja ehdolleasettamista.
Virkoja täytettäessä kenraalikuvernööri voi sallia
poikkeamisia lain vaatimista
virkaanpääsy-ehdoista (aset. jouluk. 31 p:ltä 1909). E. K-ja.

Kenraaliluutnantti ks. K e n r a a 1 i.

Kenraalimajuri ks. Kenraali.

Kenraalimarssi = hälyytyssoitto. ks. Häly
y-ty s.

Kenraalipaussi (it. generale = yleinen), y 1 e i
s-paussi, esiintyy joskus orkesteriteoksissa ja
muissa useampien soittimien esitettävissä
sävellyksissä, jolloin kaikki soittajat yht’aikaa
taukoavat yhden tahi useamman tahdin ajaksi ja
siten sävellyksen kulku hetkeksi ikäänkuin
kokonaan pysähtyy. K. merkitään kunkin soittimen
nuotteihin kirjaimilla: G. P. /. K.

Kenraaliprokuraattori ks. Y 1 i p r o k
u-r a a 11 o r i.

Kenraalisotamarsalkka ks.
Sotamarsalkka.

Kenraalistaapi ks. Yleisesikunta.

Kenraalistaapiakatemia ks.
Yleisesikunnan akatemia.

Kenraalivikaari ks. Ylivikaari.

Kent, kreivikunta Englannin kaakkoiskulmassa
Calais’n-salmen äärellä Thamesin suun
eteläpuolella; kokonaisuudessaan 4,027 km’, 1,348.841
as. (1901), 1. 335 km*:llä; hallinnollisesti siitä
on erotettuna 90 km1 (Canterbury). — K:n
pohjoisranta on marskimaata, eteläinen
korkeakal-lioista; sinne päättyy K:n läpi kulkeva
kalkki-kiviselänne North Down (korkein kohta 247 m
yi. merenp.). Muuten K. on kumpumaata,
hedelmällistä ja huolellisesti viljeltyä
(vihanneksia, hedelmäpuita, humaloita); karjanhoito
kukoistava. Teollisuus sitävastoin mitätön. —
Suurimmat joet ovat Thames, Medway, suussa
mainio satama, Stour. Tärkeä rautatie Lontoosta
K:n satamaan, Doweriin, menee kreivikunnan
halki. — Pääkaup. Maidstone. Hallinnossa
säilynyt vanhoja omituisia muotoja. — K:n alue
vastaa jokseenkin K:n kuningaskuntaa,
Englannissa anglosaksien ensimäinen; 823
liitetty Wessexiin. (E. E. K.)

Kentauri.
(Kapitoli).

Kentauri (C e n t a u r u s), suuri tähtikuvio
eteläisellä taivaanpallopuoliskolla, Linnunradan
kohdalla, Suomessa näkymätön. Kaksoistähti a
Centauri (ensimäistä suuruusluokkaa) on, mikäli
tiedetään, aurinkokuntaamme lähinnä oleva
kiinto-tähti; sen parallaksi on 0"75 ja etäisyys 4,3
valovuotta. II. K.

Kentaurit, kreik. tarustossa sekaolentoja,
puoleksi ihmisiä, puoleksi hevosia. Vanhimmissa
kuvissa k:Ila on täydellinen ihmisruumis,
johon liittyy hevosen takaruumis; etujalat siis
ovat ihmisen, takajalat hevosen. Jo arkaisen
taiteen aikana syntyi kuitenkin toinen k.-tyyppi:
hevonen, jolla rinnasta asti on ihmisen
yläruumis; tämä tyyppi kehittyi
5:tenä vuosis. e. Kr.
omituisen notkeaksi ja ryhdikkääksi
olennoksi. K:eja kuvailtiin
rajuiksi, hurjan himokkaiksi
metsäläisiksi; tavallisesti
heidät sijoitettiin Thessaliaan,
jossa muka ahdistivat
lapi-thien heimoa. Tunnettu on
varsinkin Theseuksen
tarustoon liittyvä taru
Peirithook-sen ja Hippodameian häistä,
joista k. yrittivät ryöstää
morsiamen. Myöskin
kerrottiin Herakleen taisteluista heidän kanssaan, vrt.
myös Nessos ja Deianeira. — Tavallisen
tarun mukaan k. polveutuivat Iksionista ja
Heran haamuun laaditusta pilvestä (ks. I k sion).
Toista alkuperää olivat kuitenkin viisas K h e
i-ron (ks. t.) ja vieraanvarainen Pholos
(Sei-lenoksen poika, Herakleen tarustossa), jotka
poikkesivat muiden k:n rajusta luonteesta. K.
ja heidän taistelunsa olivat kreik.
kuvaamataiteiden suosituimpia aiheita. Niinpä oli k:n
taisteluja kuvattu Olympian Zeuksen temppelin
länsipäädyssä, Ateenan n. s. Theseionin celia n
korkokuva-friisissä, Phigalian Apollonin pyhäkön
sisä-friisissä, Ateenan Parthenonin metoopeissa
j. n. e. O. E. T.

Kenttäeversti (ks. Eversti) oli useissa
maissa, m. m. Ruotsissa 16:nnella ja 17:nnellä
vuosis. armeian ylipäällikön arvonimenä.

Kenttäjääkärit otettiin Preussin armeiaan
(Fredrik II :n ajoista alkaen)
metsänhoito-oppi-laista, joiksi otettiin vain korkeimpain
metsän-lioitovirkamiesten sukulaisia. Oppilaita
käytettiin myös samalla pikalähetteinä (kuriireina)
ulkomaisissa lähetyksissä tai hallitsijan palveluk
sessa matkoilla. Venäjällä on myös
kenttäjääkäri-kunta, johon kuuluu kaikkien arvoasteiden
upseereja. Heillä ei kuitenkaan ole mitään yhteyttä
metsänhoidon kanssa, vaan heitä käytetään
tärkeissä asioissa (esim. lähetteinä Majesteetin
palveluksessa). Itävallassa on myös
kenttäjääkäri-pataljoonia, jotka vastaavat tarkk’ampujia.

m. v. n.

Kenttäkauhu ks. Agorafobia.

Kenttäkeittiö, kuljetettava keittolaitos
sotilasten päivällisruuan valmistamiseksi sodassa tai
leikkisodassa. Koska k. on raskautensa takia
epämukava kuljettaa mukana, ei sitä enää käytetä,
vaan jokaisella sotamiehellä on nykyisin oma
kenttäkattilansa. 31. v. H.

Kenttäkoe ks. Koira.

Kenttälinnoitus ks. Kenttävarustus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0389.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free