- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
727-728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kenraalikuvernöörin apulainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kenttämagneetti—Kenttärautatie

728

Kenttämagneetti, sähkökoneissa magneettisen
kentän aikaansaamiseksi käytetty magneetti.
K Ile annetu in tavalla tai toisella magnetismia,
ja sen kentässä induktsionivirta syntyy.

Kenttämajoitus 1. bivuaakki, joukkojen
sijoittaminen sodan aikana lepoa varten tahi yöksi
taivasalle. Kenttämajoitus on tapahtuva sove-

Rykmentin kenttämajoitus (1 patalj.) yhdessä linjassa.
a rykmentin päällikön teltta, b rykmentin ajutantin teltta
c rahakirstu ja vahti, d<i rykmentin aseettomat, eekuormasto
ff kuormastohevoset, gg rehuvarasto, hh kuorniaston
aseettomat, ii päivystäjät ja lähetit, kk upseerit.

liaan asemapaikan takana, jottei vihollisen
hyökätessä joukon täytyisi aloittaa taistelua
perääntymällä. Paikan tulee täyttää erityisiä
taloudellisia vaatimuksia. Maanlaatu on oleva kuivaa;
joukoilla tulee olla suojaa pahalla säällä ja
majoitus-tarpeita (s. o. olkia, puita ja varsinkin vettä S’;kä
miehille että hevosille) on oleva lähellä saatavissa.
Jalkaväki sijoittuu vihollisen puoleiseen laitaan,
tykki- ja hevosväki asetetaan semmoisille
paikoille, joita joko jalkaväki tahi maanlaatu
suojelevat. Majoituspaikan avaruudesta ja muodosta
riippuen joukot sijoitetaan joko yhteen sijaan
t. osastoittain (échelonittain). Ensinmainittu
sijoitus tarjoo enemmän mukavuutta, toinen
enemmän turvallisuutta. Turvallisuuden valvomiseksi
määrätään päiv\stäjäjoukko, jonka pitää olla
täydellisesti valmiina taisteluun, sekä asetetaan
erityiset vahdit 1. kenttävahti, 2.
kenttämajoitus-valiti ja 3. takavahti. Kenttä- ja takavahdista
asetetaan ketju parivartioita majoituspaikan
ympäri. M. v. H.

Kenttämittari (Cidaria), mittariperhos-suku,
jolla on Suomessa 59 edustajaa. Tav. valkeita;
mustia, harmaita tai ruskeita kirjauksia siivissä.
Toukat, jotka ovat tav. lieriömäisiä,
kyhmyt-tömiä ja haarakkeettomia, tekevät joskus suurta
vahinkoa. C. dilutatan toukkia on usein
esiintynyt Pohjois-Suomessa niin lukuisasti, että ovat
syöneet koivut paljaiksi laajoilta alueilta.

U. S-s.

Kenttäoikeus ks. Sotaoikeus.

Kenttäpalvelus käsittää sotapalveluksen kaikki
eri haarat sotaretkellä ollessa. K:ta tekevät
sotajoukot jo rauhanaikana eri ohjeiden mukaan,
jotka koskevat: 1. palvelusta marssin aikana,
2. kenttäpalvelusta lepopaikoilla, 3.
etuvartiopal-velusta, johon kuuluu suojeluspalvelus ja
tie-dustuspalvelus, sekä -’/. joukkojen toimintaa
tappotantereella. M. t?. H.

Kenttäpatteri (ks. Patteri), pienin
kenttätykistön taktillinen yksikkö. K:ssa on 8 tykkiä.
6 patteria muodostaa kenttätykistöbrigadin. vrt.
T y k k i v ä k i. M. v. H.

Kenttäpuhelin ks. K e n 11 ä t e 1 e f o n i.

Kenttäratsastus, syksyllä kesätoimien
päätyttyä tarkoitusta varten erikoisesti komennettu-

jen upseerien yleisesikunnan upseerien johdolla
suorittama retkeily, jonka tarkoituksena on
harjoittelu sotilaskarttojen laatimisessa ja
kenttä-tehtävien ratkaisussa. Kaikki upseerit kulkevat
tällöin ratsain. M. v. H.

Kenttärautatie 1. kenttärataon rautatien
pienin muoto ja niin rakennettu, että sen raide
helposti voidaan ottaa irti kannettaviin paloihin
ja laskea uudelleen maata sitä ennen erityisemmin
valmistelematta taikka varustamatta. Kun k:tii
voidaan käyttää eri tarkoituksiin ja eri paikoilla,
kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan, kannat
taa niitä hankkia pienempääkin liikettä varten.
Kapearaiteisten rautateiden jatkoina
käytetäänkin niitä suuremmassa maataloudessa lannan,
suo-maan. hiekan, viljan y. m. kuljetukseen,
metsänhakkuissa, vuoriteollisuudessa ja kaikenlaisessa
muussa teollisuudessa, sotilastarkoituksissa
ruokavarojen. ampumatarpeiden v. m. kuljetukseen.
Kuljetus k:llä on paljoa keveämpää ja tulee siten
paljoa halvemmaksi kuin tavallisilla teillä,
jota-paitsi tiehen tarvittava työ ja maa-ala säästyvät.
Siten k:n avulla sellainenkin yritys käy
mahdolliseksi, jossa vain lyhyeksi ajaksi taikka
ajoittaisin suurempi kuljetus tulee kysymykseen.
Kenttäratojen raideleveys on 40-100 cm:n välillä:
tavallisin on 60 cm, koska sellaisella vaunut vielä
ovat tilavia ja vakavia. Kaikki rakenteet
tehdään mahdollisimman keveät, yksinkertaiset ja
halvat kuljetuskykyä uhraamatta. Jos koko rata
taikka osa siitä tulee kauemman aikaa
paikoillaan pysyväksi, saadaan halvin rata naulaamalla
kiskot puisiin ratapölkkyihin ja liittämällä
toisiinsa jatkokiskoilla ja ruuveilla. Kiskot ovat
tavallisen ratakiskon muotoisia, mutta keveitä,
painavat n. 7 kg metri. Liikuteltavia
tavallisimmin käytetään ja niissä raide jaetaan kiskon
pituisiin 5. 2 tai 1,5 m:n pituisiin osiin siten, että
kummatkin kiskot ja niihin kiinteästi yhdistetyt
rautaiset ratapölkyt (väli n. 1 m) muodostavat
2:n tai yhden miehen nostettavan kehän. Kehät
asetetaan maahan peräkkäin, ja yhteenliittämistä
varten on kiskojen
toiseen päähän ruuveilla
kiinnitetty kaksi
jatko-kiskoa. jotka ympäröivät
kiskon varren ja jalan
(kuva 1). Jatkokiskojon
vapaiden päiden
muodostamaan kitaan
työnnetään seuraavan kehän
kiskojen vapaat päät,
jolloin tukeva jatko on
heti valmis. Raiteen
kokoon kyhääminen käy
siten nopeasti ja helposti, ja kiskokehillä
lastattu vaunu voi seurata työn edistymistä
(kuva 2). — Radan haarautumiskohtaan sovi-

Kuva l.

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0390.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free