- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
729-730

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kenttäsairaala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kenttäsairaala—Kenttäsilta

730

tetaan joko kehä, joka sisältää valmiin
vaihteen tai kääntöpöydän, taikka käytetään siinä
erityisiä kiskoja, jotka vievät toisten kiskojen yli
ia voidaan liittää mihin paikkaan tahansa
raiteessa. K:n vaunut ovat hyvin erilaatuiset
kuljetettavan tavaran laadun mukaan. Ne koetetaan
saada niin keveät ja halvat kuin mahdollista ja
samalla lujat ja käytännölliset. Pyörissä
(läpimitta 30 45 cm) on useasti kahdet laipat eli
fläns-sit, joista sisemmät ovat samanlaiset kuiu
tavallisissa rautatievaunuissa ja ulompi estää pyörää
suistumasta kiskoilta, raide kun on tavallista
epätasaisempi. Tavallisin vaunumuoto on kaato-

varaan. Kuormavaunun kummankin akselin alle
tulee tällainen alusvaunu, ja koko kuormattu vaunu

Kuva 3.

vaunu raudasta (kuva 3), sisältö 0,i-2,o m1,
jonka kehälle voidaan sovittaa myös puinen
sivuluukullinen laatikko. Sitä käytetään
erittäinkin maan. hiekan y. m. sentapaisten
aiues-ten kuljetukseen. Pitemmissä vaunuissa ja
tukkien ja hirsien kuljetuksessa käytetään kahta
alusvaunua. joiden päällä vaunukori taikka
hirret lepäävät kääntötappien varassa (kuvat 4-6).
Kun vaununakselit ovat lähekkäin, ja kun cdellä-

Kuva 4.

mainittuja alusvaunuja käytetään, voivat raiteen
käänteet olla jyrkät: säde 10-20 m, höyryveturin
kuljettavilla teillä 25 m. Nousuja sallitaan näillä
teillä aina 1:50. Liikevoimana käytetään
miesvoimaa. hevosvoimaa, höyry- taikka sähköveturia.
Kenttäratojen käyttökelpoisuutta lisätään paljon
käyttämällä alusvaunuilla erityistä telinettä, jolle
mitkä nelipyöräiset ajoneuvot tahansa voidaan
sijoittaa. Telineessä on haarukkamaiset sijat,
joihin vaununakselin navat sopivat. Kun alusvaunu

työnnetään
kaltevalla koroke-radalla seisovan

kuormavaunun
alle ja
kumpaakin vaunua
työnnetään yhdessä
eteenpäin,
laskeutuu kuormavaunun akseli
alus-vaunun telineen

voidaan niiden päällä kuljettaa radalla kuten
hirret ja tukit. — K:llä voidaan hevosvoimalla
kuljettaa 4-5 kertaa niin suuria bruttokuormia kuin
hyvällä tasaisella maantiellä (viertotiellä) ja n.
I1/, kertaa suuremmalla nopeudella. J. C-tn.

Kenttäsairaala ks. Sotalääkintätoimi.

Kenttäsananlennätin 1. kenttätelegrafi,
se osa sotilassananlennätintä, joka kuuluu
välittömästi sotajoukkojen liiketoiminnan alaan ja
jonka järjestäminen sen vuoksi kuuluu
erikoisesti tätä tarkoitusta varten harjoitetuille
joukoille. K:n tarkoituksena on siis osaksi
täydentää niitä vakinaisia yhteyksiä, joita on sodan
ylijohdon ja eri osissa sotanäyttämöä ja merellä
taistelevien sotavoimien sekä myös linnoitusten
ja kotipaikan välillä, osaksi ja pääasiallisesti
ylläpitää yhteyttä samalla sotanäyttämöllä
pää-kortteerista taistelevan armeian eri osiin. Paitsi
yleiseen sotilassähköyhteyteen kuuluvia
sota-sananlennätinlinjoja ja
etappilin-joja on varsinaisia
kenttäsähkötyslin-joja, jotka yhdistävät armeiakunnat toisiinsa
sekä divisioonaesikuntiin ja nämä kaukaisempiin
etuosastoihin y. m. ja joiden tehtävänä on
välittää käskyjä taistelun kestäessäkin.
Kenttä-sähkötysjohdot täytyy voida nopeasti virittää ja
purkaa, jonka vuoksi niihin on käytettävä
kevyttä ja helposti käsiteltävää tavaraa. On yhä
enemmän siirrytty patsasjohdoista
kaapelijohtoi-hin. Tätä varten on olemassa erikoisia
sanan-lennätinkomennuskuntia. Useissa maissa on
ki-pinäsähköitvs jo sotalaitoksen palveluksessa.

(il. v. H.)

Kenttäsilta, sotilaallisia tarkoituksia varten
vesien taikka syvänteiden yli sodan aikana
rakennettu väliaikainen silta. Tehdään joko paikalta
saaduista puuaineksista taikka kyhätään kokoon
mukana tuoduista valmiista palasista.
Vanhimmat historian mainitsemat sillat olivat
kenttäsil-toja. Dareios rakennutti sillan Bosporin yli 314
veneen varaan, Kserkses samoin Hellespontin yli
360 alukselle. Aleksanteri Suuri kuljetti
mukanaan sotaretkillä sillanosia. Roomalaiset
rakensivat säännöllisiä k:oja pukeille, paaluille ja
pon-tuille, joita kuljettivat mukanaan. Uudemman
ajan k:t tehdään myös pääasiallisesti
puupalkeista, joita kyhätään yksi taikka useampia
rinnan ja niiden yli poikittain kansilankut; tukina
•vat joko tarkoitukseen rakennetut vaunut,
puu-kasat, maalla täytetyistä vallikopista tehdyt
pilarit. pukit, paalupilarit taikka tynnyripontut ja

Kuva 6.

Kuva 5.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0391.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free