- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
733-734

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keokuk ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

733

Keokuk—Kepler

734

mattomia klassillisia teoksia, jotka hiin
ete-västi on tulkinnut. V. 1801 ilmestyi Aristoteleen
..Ateenan valtiomuoto", jonka hän myöhemmin
selitti ja varusti käännöksellä; sitten hän julkaisi
Herondaan miimejä, Bakkhylideen runoja y. m.
Raamatun tekstin tutkimuksen alalla K. on
myöskin liikkunut julkaisten siltä alalta ansiokkaan
teokseii „Handbook of the textual criticism of the
New Testament" (1901). Lisäksi mainittakoon
häneu julkaisunsa „Catalogue of greek papyri
in the British Museum" (3 nid., 1893-1907).

Keokuk [kiokak], kaupunki Yhdysvalloissa.
Iowan valtiossa Mississipin varrella, yläpuolella
Des Moines’in laskua siihen; 14.597 as. (1906).
Rautatienristeys; teollisuutta. Yläpuolella olevat
Mississipin viimeiset kosket kiertää 14.5 km
pitkä kanava. K:n luo rakennetaan (1911)
As-suanin padon veroinen, 1,600 m pitkä pato
vedenkorkeuden tasoittamiseksi. Pato varustetaan
200,000 hevosv:n turbiinilaitoksella, josta
sähkövaloa johdetaan joen varrella oleviin
kaupunkeihin St. Louisiin asti. E. E. K.

Keops (Kheops) (eg. Khufu), Egyptin
4:nnen dynastian mahtavin faarao, luultavasti
Snofrun poika, hallitsi 23 v., on kuuluisa Gisen
luona nähtävästä haudastansa eli pyramidista,
joka on suurin kaikista pyramideista. K:n
pyramidi oli 145 m korkea, sen kanta käsitti n.
50,000 m2, sivut olivat peitetyt sileäksi hiotulla
kalkkikivipeitteellä. Siihen käytettiin noin 23,000
keskimäärin 2,500 kg painavaa kivilohkaretta,
jotka tuotiin Niilin itärannalla nyk. Kairon
eteläpuolella olevasta kalliosta. Herodotoksen
mukaan oli 100,000 miestä tässä työssä 20 v. ajan.

K. T-t.

Keos (kreik. Keös, uuskreik. Kea,
kansankielessä Tsia), yksi Aigeian-meressä olevista
Kykla-dein saarista, Attikan eteläpuolella, kuuluu
Kyk-ladein nomokseen. Pinta-ala 103 knr, n. 5,000 as.
Oli jo vanhalla ajalla kuuluisa
hedelmällisyydestään. Sen silloisesta neljästä kaupungista on
vielä näkyvissä muinaisjäännöksiä. Ainoana
kaupunkina nykyisin Kea; tämän kohdalla oli
vanhalla ajalla 1 i u 1 i s, josta olivat kotoisin
runoilijat Simonides ja Bakkhylides.

Kephallenia [-C-] (it. Cefaloiiia), saari
Kreikan länsirannikolla Patras-laliden suussa,
Joonian saariryhmään kuuluva; muodostaa
kreikkalaisen nomoksen; 664 knr, 71,235 as. (1907).
K. on melkein kokonaan kalkkivuorten täyttämä
(korkein kohta Elatovuni 1,620 m), osaksi vielä
metsäinen. Elinkeinot: merenkulku, kauppa ja
maanviljelys (esim. hedelmäpuita). Tärkeimmät
vientitavarat ovat öljy, viini ja korintit; vilja
ei riitä omiin tarpeisiin. Pääkaup. Argostolion,
samannimisen, syvälle pistävän lahden rannalla.
— K:n mainitsee Homeros nimellä Same 1.
Samos. K. jakaantui neljään kyläkuntaan; oli
jonkun ajan Ateenan, sittemmin Rooman vallan
alla joutuen 395 e. Kr. Itä-Roomalle. 1200-luvulta
v:een 1797 se kuului Venetsialle, paria lyhyttä
turkkilaisvallan aikaa lukuunottamatta.
Senjälkeisestä historiasta ks. Joonia n-s a a r e t.

E. E. K.

Kepheus [këplie’us] (lat. Cepheus), kreik.
taruhenkilö. ks. Andromeda.

Kephisodotos [këphiso’-], kaksi ateenalaista
kuvanveistäjää, toinen (4:nnen vuosis.
alkupuolella e. Kr.) Praksiteleen isä, toinen (4:nnen vuo-

J. Kepler.

sis. lopulla ja 3:unen alussa) Praksiteleen poika,
Vanhemman K:n tekemiä kuvapatsaita oli
pronssinen Eireue (rauhan jumalatar) sylissään
lapseksi kuvattu Plutos (rikkaus); tämän teoksen
marmorijäljennös on Münchenin glyptoteekissa.
ks. E i r e n e (myöskin kuvaa). O. E. T.

Kephissos (lat. Cepliissus), jokia Kreikassa.
1. Fokis- ja Boiotia-maakuntien läpi, nyk.
kuivattuun Ivopais-järveen laskeva joki; nyk. nimi
Mavropotamos. — 2. Ateenan ja 3. Eleusiin
kaupungin ohi juoksevat purot.

Kepler (K e p p 1 e r), Johannes (1571-1630),
saks. tähtitieteilijä, kaikkien aikojen
huomattavimpia luonnontutkijoita.
Synt. 27 p. jouluk. 1571
luterilaisessa
porvarisper-lieessä Weil der Stadtissa
Württembergissä. Surkean
lapsuusaikansa heikko ja
kivuloinen poika sai
viettää suureksi osaksi
sukulaisten luona,
vanhempain ollessa matkoilla
(K:n isä, kiivas ja
seik-kailuhaluinen mies,
antautui piakkoin
ammatti-soturina Alban herttuan

palvelukseen
Alankomailla, minne vaimonsa
häntä seurasi). K.
opiskeli v:sta 1584
Adelsber-gin luostarikoulussa, v:sta

1586 Maulbronnissa, missä saavutti
maisterin-arvon 1591. Jätettyään jo alkamansa teologiset
opinnot K. antautui etevän opettajansa
Moestli-nin johdolla etenkin matematiikan ja
astronomian tutkimiseen. V. 1594 K. muutti Graziin,
sikäläisen lukion matematiikan opettajaksi.
Hänen täällä kirjoittamansa teos ,.Prodromus
dis-sertationum cosmographicarum continens
myste-rium cosmographicum", joka herätti suurta
huomiota, sovittelee astronomisiin kysymyksiin
nerokkaita, joskin osaksi mystillisiä yhdistelmiä.
Protestanttivainon takia K. 1600 muutti Grazista
ja asettui Praagiin, missä tuli Tyko Brahen
apulaiseksi ja sai erikoistyökseen
kiertotähtitau-lujen laskemisen Brahen havaintojen nojalla.
Brahen kuoltua K. tuli „keisarilliseksi
matemaatikoksi" ja eli Praagissa jatkaen Brahen työtä.
Hänen Brahen Mars-havaintoihin perustuva
teoksensa ,,Astronomia nova.. . .Commentaria de
mo-tibus stellæ Martis" (1609) sisältää Keplerin
kaksi ensimäistä lakia. Dioptriikan ja
kauko-putkiteorian perustan K. loi teoksillaan „Ad
Vi-tellionem paralipomena" (1604) ja „Dioptrice"
(1611). Tämän loistavan tieteellisen toiminnan
kestäessä K:n aineelliset olosuhteet olivat mitä
kurjimmat. Taudin- ja kuolintapaukset perheessä
saattoivat K:He suuria kärsimyksiä; palkkaansa
hän ei koskaan saanut täyteen määrään, vaan
oli pakotettu antautumaan astrologisten
kalenterien julkaisemiseen. Suosijansa keisari Rudolf
II: n kuoltua K. muutti Linziin, uudelleen
koulun-opettajaksi. Tieteelliset työt jatkuivat: 1619
ilmestyi „Harmoniees mundi libri V", jossa K.
koettaa löytää yksinkertaisia lukusuhteita
astronomisten suureitten välillä, ja saavuttaakin
loistavan tuloksen, kolmannen lakinsa; 1627
ilmestyivät kiertotähtitaulut „Tabulæ Rudolphinæ",

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0393.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free