- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
735-736

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keokuk ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

735

Keplerin lait—Kerbela

736

joihin kiertotähtilaskut vielä vuosisataa
myöhemmin perustuivat. Perhe-elämässä K:iä kohdanneet
kärsimykset eivät lakanneet: tautien ja
kuolintapausten lisäksi tuli K:n äitiä vastaan nostettu
noitajuttu. joka pitkäksi ajaksi saattoi K:n
kotiin, missä onnistuikin vihdoin pelastaa
70-vuo-tiaan polttoroviolta. Protestanttivainot ja
30-vuo-tisen sodan kauhut lisäsivät kärsimyksiä. V. 1628
K. kääntyi Wallensteinin puoleen (jonka
horoskoopin oli 1609 asettanut, vrt. Astrologia),
saadakseen palkkansa maksetuksi, mutta sai
taaskin tyytyä tyhjiin lupauksiin. Lopulta K. päätti
turvautua Regensburgissa kokoontuneitten
valtiopäiväin apuun, mutta matkan rasituksista
uupuneena hän kuoli kohta tänne saavuttuaan, 15 p.
marrask. 1630. K:n kärsimyksistä huolimatta
erittäin rikkaan tieteellisen tuotannon merkitys
selveni täydessä määrin vasta myöhemmin, kun
Xevvton Keplerin lakien nojalla esitti yleisen
gra-vitatsioniprinsiipin. K:n kootut teokset ..Opera
omnia", 8 nid., ilmestyivät 1858-71 Frischin
toimittamina. E. R.

Keplerin lait, kolme Keplerin keksimää lakia
kiertotähtien liikunnasta auringon ympäri.
Nä-mät lait kuuluvat:

I. Jokainen
kiertotähden-rata on ellipsi, jonka toisessa
polttopisteessä aurinko
sijaitsee.

II. Kiertotälidenradan
ra-dius vektorin (säteen)
ylikäy-män sektorin pinta-ala on
verrannollinen aikaan.

III. Eri kiertotähtien
kiertoaikojen neliöt
suhtautuvat toisiinsa kuin vastaavien
ratojen isoakselien kuutiot.
Olkoon viereinen ellipsi kiertotähden rata ja S
aurinko. Toisesta laista seuraa, että
sektoripin-nat ABS ja CDS ovat yhtä suuret, jos tähden
kulkuaika väleillä AB ja CD on ollut yhtä suuri.
Jos kahden kiertotähden kiertoajat ovat t’ ja t"
ja vastaavat isoakselit a’ ja a", seuraa kolman-

nesta laista,

että = —— . K:n kolmas laki on

t" a"3

ainoastaan likiarvoisesti oikea. Muitten
kiertotähtien aiheuttamat häiriöt tekevät planeettien
liikunnat hieman poikkeaviksi myöskin
ensimäi-sen ja toisen lain määräämistä.

Xewton todisti sittemmin kuuluisassa
teoksessaan „Philosophiæ naturalis principia
mathema-tiea", että syy planeettien edellämainittujen
lakien mukaiseen liikkeeseen on taivaankappalten
(auringon ja planeettien) kesken vaikuttava
gra-vitatsioni (ks. t.). Koska planeetit myöskin
vetävät toisiaan puoleensa, niin K. 1. ovat
tarkalleen oikeat vain siinä tapauksessa, että yksi
ainoa planeetti kiertäisi aurinkoa.

E. R. (U. S:n.)

Keplerin probleemi, Keplerin 1609 esittämä
probleemi kiertotähden keskianomaliasta määrätä
sen todellinen anomalia. Tämän planeettilaskuille
tärkeän tehtävän ratkaisemiseksi on useita eri
metodeja. E. R.

Keraatti (lat. céra = vaha), vahalaastari:
lääkemuoto, jonka pohja-aineena on pääasiallisesti
öljy, vaha ja kaakao-voi tai joku muu rasvalaji
ja johon asianhaarain mukaan sekoitetaan
jotakin erityistä lääkeainetta.

Kerafaani, cer a f aan i (kreik. kiro’s = vaha,
ja phainein = näkyä), puolittain läpinäkyvä
vaha-jäljennös; niitä valmistetaan valamalla vahaa
kipsimuotteihin; kipsiin muotti taasen on
valmistettu ensin vahasta tehdyn mallin avulla;
tähän tarkoitukseen käytetty vaha on tavallisesti
värjättyä. — Serttinkikankaalle vahaväreillä
maalattu, läpikuultava kuva; tällaisia
maalattuja verhoja käytetään m. m. akkunaverhoiksi.
rullauutimiksi j. n. e. S. V. E.

Kerake ks. Konsonantti.

Keramiikka (kreik. keramos = valusavi) ks.
Saviteollisuus.

Keraminen teollisuus ks.
Saviteollisuus.

Kerargyriitti (kreik. keras = sarvi, ja argy’-

rion = hopea) 1. sarvihopea, luonnossa
tavattava hopeakloridi, liarmaanvärinen, kuutioiksi
! kiteytynyt aine. Sitä on jokseenkin runsaasti
Pertin, Chilen ja Meksikon hopeakaivoksissa ja
vähissä määrin yleisesti hopeamalmien
yhteydessä. P. E.

Keratiini (kreik. keras = sarvi),
sarveisaine, sarviaineen, sarveiskudoksen aines. On
väritöntä, hajutonta ja mautonta; liukenee
etikka-happoon ja ammoniakkiin; alkaleihin se
liukenee kemiallisesti hajaantuen. Käytetään pillerien
päällystämiseen, joiden on määrä liueta vasta
ohutsuolessa emäksisten eritteiden vaikutuksesta.

S. V. E.

Keratitis (kreik. keras = sarvi), sarveiskalvon
tulehdus, ks. Silmätaudit.

Keratofyyri, trakyytiu sukuinen porfyyrinen
vuorilaji, jossa on hajarakeina alkalimaasälpää
ja diopsidia. Yleinen Harzissa. P. E.

Keratokonus (kreik. keras = sarvi, ja könos =
keila), silmässä esiintyvä taudillinen ilmiö, jossa
sarveiskalvo muodostuu keontapaiseksi
ulkone-maksi, taittaen valonsäteet epätasaisesti ja
synnyttäen astigmatismin; aikaa myöten
taudilli-sesti muodostunut sarveiskalvo käy sameaksi ja
enemmän tai vähemmän läpinäkymättömäksi.

(M. O-B.J

Keraunian vuorijono (kreik. Kera’unia ore)

Albaniassa, entisajan Epeiroksen ja Illyrian
rajalla, haarautuu Pindos-vuoristosta ja päättyy
Adrian-mereen pistävän, merenkululle
vaarallisen Akrokeraunian 1. Kap Glossan niemeen.

E. E. K.

Kerava, rautatienasema (II:n luokan)
Helsingin-Riihimäen rataosalla, Korson ja Järvenpään
asemien välillä, 29 km Helsingistä, 42 km
Riihimäelle; ravintola. Haararata Porvooseen. —
Lähellä asemaa useita teollisuuslaitoksia, m. m.
Keravan pumppu- ja armatuuritehdas, K:n mylly ja
puunjalostustehdas, Iv:n höyrymylly, saha ja
höyläämö ja K:n tiilitehdas. — Tuusulan kirkolle
4,5 km. L. E-nen.

Keravanjoki alkaa n. 85 m ylempänä
merenpintaa, virtaa läpi pienen Ridasjärven ja saa
lisäksi Sipoon, Tuusulan ja Mäntsälän rajoilla
Oh-kolanjoen. Helsingin Oulunkylän yläpuolella se
laskee Vantaanjokeen. Pituus n. 6 penink. K:n
varret melkein pitkin pituuttaan viljavia
savipel-toja. Ainoastaan paikoittain se on niin vesirikas
ja tyyni, että sitä voi veneellä kulkea. Koskista
mainittakoon Kellokoski (Mariefors) Tuusulan
pitäjässä. J. E. R.

Kerbela 1. Mesed Hussein, kaupunki Tur-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0394.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free