- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
737-738

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kerberos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

737

kin Aasiassa, Bagdadin vilajeetissa Bagdadista
100 km et.-lounaaseen, Eufratista länteen, tulevan
Bagdadin rautatien varrella; n. 65,000 as. K. on
muhamettilaisten si’ittien pyhä kaupunki, jonne
tuhansia pyhiinvaeltajia kerääntyy Husseinin,
Muhammedin tyttärenpojan haudalle. Myös
taloudellisesti huomattava: Koillis-Arabian
pää-markkinapaikka, Mesopotamian kukoistavin
kaupunki. (E. E. K.)

Kerberos (lat. Cerberus), kreik. taruolento,
Ilaadeksen (manalan) kolmipäinen (joskus
50-päi-nen) koira, pelottava hirviö, joka kyllä päästi
tulokkaat portista sisään, mutta söi kitaansa
jokaisen joka pyrki siitä ulos. Hesiodoksen mukaan
K. oli Typhaonin ja Ekhidnan sikiö. Sen
noutaminen Eurystlieuksen nähtäväksi oli Herakleen
kuuluisimpia urotöitä. O. E. T.

Kerebrumi ks. C e r e h r u m.

Keremet (< arab. kerämet - kunnioitus;
ihmevoima) merkitsee suomensukuisissa votjaakin ja
tseremissin kielissä sekä erästä pahaa henkeä
että myös sen uhrilelitoa, ja mordvan kielessä
erästä jumalolentoa kuin myös pakanallista
uhria ja uhripaikkaa. Näihin kieliin sana
lähinnä on lainattu tsuvassin kielestä, jossa sen
merkitys on sama kuin votjaakissa ja
tseremississä. Y. W.

Kerettiläinen (< kreik. katharo’s, ks. Kata
a-rit), henkilö, jonka mielipiteet poikkeavat
kirkon hyväksymästä opista. K. on tarkoin
erotettava uskottomista, s. o. pakanoista ja
juutalaisista, luopioista (ks. t.) ja skismaatikoista (ks.
Skisma). Kun erinäiset opinsuunnat uhkasivat
himmentää aitoperäistä kristillisyyttä, oli kirkko
2:selta vuosis. alkaen pakotettu piispojensa
harkinnan mukaan erottamaan niiden edustajia
yhteydestään. Vasta pitkällisten
katumusharjoitusten perästä erotettu saattoi päästä takaisin
kirkon jäseneksi. Mutta Konstantinus Suuren ajoista
alkaen kerettiläisyys rupesi tuottamaan yhä
vakavampia valtiollisia ja yhteiskunnallisia
seurauksia: maanpakoa, omaisuuden ja
kansalaisoikeuksien menettämistä, jopa lopulta
kuolemanrangaistuksenkin. Espanjalainen Priscillianus
(385) oli ensimäinen kirkon teloituttama.
Kerettiläisten rankaiseminen oli yksistään piispain
huolena, kunnes Toulousen kokouksessa 1229
päätettiin perustaa erityisiä
kerettiläistuomioistui-mia. Yksityisissä tapauksissa saatettiin jo
aikaisemmin panna toimeen todellisia ristiretkiä
kerettiläisiä vastaan (ks. Albigensit), mutta
johdonmukaisimman säälimättömäksi muuttui
vaino sittenkuin inkvisitsioni (ks. t.) 1232
uskottiin dominikaaneille. Ei tehty eroa edes oppia ja
järjestystä koskevien poikkeuksien välillä, vaan
molempia käsiteltiin kerettiläisyytenä.
Uskonpuhdistuksen jälkeen joutuivat protestantit
katolisissa maissa vainojen alaisiksi, jotka jatkuivat
19:nnelle vuosis. asti. Kuuluisimmat esimerkit
ovat Ranskassa tapahtuneet hugenotti-vainot,
Thornissa 1724 toimeenpantu verilöyly sekä
evankelisten karkoittaminen Salzburgista 1731. Mutta
kauan oltiin protestanttisissakin maissa sitä
mieltä, että erinäisiä, kirkon opista poikkeavia
mielipiteitä oli pidettävä rangaistusta tuottavina
tekoina. Ruotsi-Suomessa rangaistiin useiden
1600-luvulla annettujen asetusten mukaan
luterilaisuudesta luopumista kaikkien oikeuksien
menettämisellä, maanpaolla, jopa kuolemallakin. V.
24. IV. Painettu ’/s12-

738

1781 annettiin toisuskoisille rajoitettu
uskonnonvapaus, mutta vasta 1869 v:n kirkkolain kautta
on Suomen kirkko täydellisesti luopunut
pakkotoimenpiteistä luopioita ja eriuskolaisia vastaan,
siten julkisesti tunnustaen sen uudenaikaisen
valtio-opin periaatteen, että uskonnollisten
mielipiteitten vuoksi ei saa vahingoittaa kenenkään
henkeä, vapautta, kunniaa eikä omaisuutta.

A. J. P H.

Kerfstedt [tservstetj, Hilda Augusta
Amanda (s. 1835), ruots. kirjailijatar, omaa
suk. Hällström, julkaissut kertomuksia ja
novelleja, joissa kuvastuu harras uskonnollinen
mieliala; näistä mainittakoon „Smä och stora.
Berättelser för barn" (1882). „Holger Vide"
(1893), „Blaud fält och ängar" (1895; suom.),
..Bränningar" (1899), „Reflexer" (190!),
..Susanne" (1903).

Kerguelen-saari [engl. äänt. kägolen-],
asumaton saari Intian-meren eteläosassa (49° et. lev.
ja 70° it. pit.), n. 3,410 km*. Saari on vuorinen
(Mount Ross-huippu 1,865 m.), lounaisosassa on
toimiva tulivuori ja lämpimiä lähteitä. Ilmasto
kylmä ja kostea (vuoden keskilämpö —J— 40).
Lumiraja n. 600 m:n korkeudella, jäätiköitä runsaasti.
Kasvisto on sukua ameriikkalaiselle. Saari on
puuton. Tunnetaan kaikkiaan 150 kasvilajia,
joista 22 endeemistä. Leimakasvi on syötäväksi
kelpaava kerguelen-kaali. Maanisäkkäitä ei ole,
hylkeitä, valaita ja vesilintuja paljon. Saaren
löysi 1772 ranskalainen Kerguelen-Trémarec.
Saksalaisella retkikunnalla oli täällä meteorologinen
asema 1901-02. Saari kuuluu Ranskalle v:sta
1S93. E. T.

Keri, saduissa esiintyvä kääpiöiden nimitys.

Kerimäki. 1. Kunta, Mikkelin 1.,
Rantasalmen kihlak., Kerimäen pohj. ja etel. nimismiesp.;
kirkolle Kulennoisten rautatienasemalta 15 km,
kunnan alueella on, paitsi mainittua, vielä
seuraavat asemat: Silvola, Punkaharju, Punkasalmi
ja Putikko. Pinta-ala 947 knr, manttaalimäärä
80.1017, talonsavuja 782, torpansavuja 309 ja
muita savuja 132 (1907). 11,082 as. (1909),
miltei kaikki suomenkielisiä: 2,117 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti
1,667 (1901). L398 hevosta ja 6,951 nautaa
(1908). — Kansakouluja 9 (1911);
Tuunaansaa-ren kasvi- ja puutarhakoulu. Kunnanlääkäri
ja apteekki; Takaharjun keuhkotautiparantola.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Kirkonkylän
höyrymylly, Putikon höyrysaha ja -mylly,
Kumpu-rannan höyrymeijeri ja -mylly, Anttolan
höyrysaha ja -mylly, Pärpänkosken ja Alakuonan
vesimyllyt. — Monista luonnonkauneuksista
mainittakoon ensisijassa maankuulu Punkaharju
(ks. t.), ihana Puruvesi y. m. — Laivakulku
Savonlinnasta Punkaharjulle, Putikkoon,
Jouhen-niemeen (kirkolle) y. m. kunnan alueelle. —
2. Seurakunta, keisarill., Savonlinnan
hiip-pak., tuomiorovastik.; perustettu n. 1630
Säämingin kappeliksi, erotettiin omaksi
emäseurakunnaksi 1640; K:stä ovat eronneet Savonranta
(18s2) ja Enonkoski (1909) omiksi khrakunniksi.

L. H-nen.

Kerinjalka ks. K e r i n 1 a u d a t.

Kerinlaudat 1. kerinpuut 1.
kerin-j a 1 k a. kaksi säännöllisen ristin
muodostavaa lävekästä lautaa, joihin kerittävä tai
kerrattava vyyhti puikoilla kiinnitetään. Laudat

Kerberos—Kerinlaudat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0395.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free