- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
739-740

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kerberos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kerinpuut Kerjuu

740

Kuva 1. Kuva 2.

pyörivät navassa joko haara- tai ristikkojalalla
tai penkin reikään pistetyllä kerin-akalla.

U. T. S.

Kerinpuut ks. Kerinlaudat.

Keripukki (scorbutiis), epäsuotuisten
terveydellisten olojen aikaansaama yleistauti ja vajanainen
ravitsemustila, joka esiintyy sekä epideemisenä,
kulkutautina, että endeemisenäkin, kotoisena
tautina. K. aiheutuu huonosta ravinnosta, huonosta
ilmasta, kosteasta asunnosta, huolista v. m. sekä
ilmenee pitkillä merimatkoilla ja retkillä, kun
tuoreen ravinnon ja kunnollisen veden saanti on
vaikeutunut. Tauti esiintyy väsymyksenä ja
yleisenä heikkoutena: iho käy harmaan-kalpeaksi
ja kipuja ilmenee niveliin: ikenet käyvät
helliksi. turpoavat, vuotavat helposti verta sekä
käyvät miirkäätekeville haavoittumisille alttiiksi,
ilkeä löyhkä leviää suusta. Syöminen vaikeutuu
suun käydessä kovin kipeäksi. Ominaista k:lle
on veren kokoomuksen muuttuminen tavalla, joka
edistää verenvuotoja, joita voi ilmetä muuallakin
ruumiissa, niin hyvin sisäosissa kuin ihossa ja
ihonalaisessa solukossa (morbus maculosus
Werl-hofii, purpura hæmorrhagica). Taudin hoito
perustuu kunnollisen ravinnon, etupäässä
tuo-eit-ten vihannesten saamiseen; happamet hedelmät,
appelsiinit, sitruunat, omenat ynnä viini-,
sitruuna- ja etikkahappo ovat erittäin suositeltavat.

il. O-B.

Keritseminen. Kotieläimistä keritään tai
leikataan usein villa tai karvat. Tärkeintä on
etupäässä villaa kantavien eläimien keritseminen,
l ampaat keritään tavallisesti keväällä ja
syksyllä. Villa on kerittävä siten, että koko
villa-vuota pysyy koossa. Kukin vuota sidotaan
nauhalla kimpuksi ja kimput pakataan paaliin
kauppamarkkinoille kuljetettaviksi. — Keritessä
käytettiin ennen teriisjousi-keritsimiä, mutta
nykyään kammasta ja saksista yhdistettyä
leikkauskonetta. ’ " E. ./. S.

Kerjuu on aina menestynyt sentähden. että
ihmiset ovat taipuvaisia ilman muuta pitämään
kerjäläistä kärsivänä, puutteenalaisena ihmisenä.
Mutta varsinaiseen kukoistukseen se on päässyt
sen kautta, että almujen antamista jo varhain
on ruvettu katsomaan uskonnolliseksi hyveeksi.
Olihan kerjäläinen esim. kreikkalaisen kansan
uskonnollisen käsityksen mukaan erityisen
jumalan. Zeus Hiketesioksen suojeluksen alaisena. Ja
kristillisen kirkon piirissä jo verrattain aikaiseen
ilmenevä ajatus, että autuus voidaan ansaita
almuilla ja muilla ulkonaisilla hurskauden
harjoituksilla, oli omiansa suuresti edistämään
kerjuuta. Syntvipä kirkon helmassa keskiaikana
kerjäläismunkistojakin. Nykyaikana on
kuitenkin sivistysvaltioissa yhä tarmokkaammin
ruvettu vaatimaan kerjuun ehkäisemistä. On näet
huomattu sen tuottavan paljon epäjärjestystä ja

heikontavan yksilön edesvastuuntunnetta sekä
hävittävän varsinaisen työhalun. Sentähden cn
lakiin otettu suoranaisia määräyksiä kerjuun
vastustamisesta. Suomessa ryhdyttiin jo Ruotsin
vallan aikana kerjuuta rajoittamaan siten, että
ensin passitta kerjääminen ja sitteu oman
pitäjän ulkopuolella kerjuulla kulkeminen
kiellettiin, ja vihdoin 1852 ulotettiin tämä kielto
omassa kunnassa kerjäämiseenkin. Nyt voimassa
olevat säännökset siitä ovat
köyhäinhoitoasetnk-sessa maalisk. 17 p:ltä 1879, jossa säädetään, että,
jos joku viisitoista vuotta täytettyänsä kerjää,
olematta niin hädänalaisessa tilassa, että saa
vaivaishoitoa, ja jos häntä ennen on kerjäämästä
tavattu tahi jos asianhaaroista nähdään hiilien
kuljeksivan ympäri kerjuuta harjoittaaksensa,
niin kuvernööri voi. kuuluipa kerjäläinen siilien
lääniin taikka ei. asianhaarain mukaan joko
tuomita hänet yleiseen työhön, joka kestää
vähintään 1 ja korkeintaan 6 kuukautta, tahi
varoituksen hänelle annettuansa toimituttaa
hänet kotipaikkaan. — Jos alaikäinen lapsi
kerjää ilman vanhempain tai jonkun muun lasta
hoitamaan velvollisen käskyä tahi lupaa, on
vaivaishoitohan ituksen varoitettava lasta sekä
kehoi-tettava vanhempia tahi hoitajaa pitämään sitä
tarkasti silmällä. Jos sittenkin kerjääminen
uudistuu. on paikkakunnan poliisiviranomaisen
käskettävä. että vanhempain tahi muun, jonka
hoidon ja vallan alla lapsi on, pitää sitä kotona
kurituksella ojentaman. Vieraasta
vaivaishoito-yhdyskunnasta on kerjäävä lapsi kotiin vietävä.
Jos alaikäinen on kerjännyt vanhempainsa tahi
hoitajan käskystä tai luvalla, niin nämä joko
saavat varoituksen tai velvoitetaan yleiseen
työhön.

Mutta kerjuuta ei voida yksin lain pakolla
poistaa. Sen ehkäisemiseksi vaaditaan hyvin
järjestetty köyhäinhoito, joka toimii käsi kädessä
yksityisten hyväntekeväisvysyhdistysten kanssa.
Varsinkin on tärkeää, että työhön kykenevät
avunpyytäjät, jotka sanovat olevansa työn.
leivän ja yömajan puutteessa, voidaan osoittaa
laitokseen, jossa he saattavat työllään elättää
itseään. Tässä suhteessa on Suomessa paljon
laiminlyöty. Kun esim. 1908 maamme vankilain
kirjoista poistettiin 12,602 henkilöä, ja niistä 929
etsi tukea Suomen vankeusylidistykseltä, niin
pysyväistä työtä voitiin toimittaa ainoastaan
84:lle. Seuraus on ollut että suuri osa on
antautunut ammattikerjäläisiksi tai heittäytynyt
uudelleen rikoksen tielle ja täyttää siten taas
vankilat. V. 1904 Suomen vankiloihin otettiin 10.090
henkilöä, vastaava luku 1907 oli jo 13.365 ja
1908 16.075. Samassa suhteessa on myös
pääkaupungissa kasvanut kulkurien luku. Niinpä
Helsingin yömajassa 1900 myytiin 31,163
vö-majalippua." 1901 — 33.036," 1902 — 40,344,
1907 — 50.896 ja 1909 — 49.484. Ja kun
ajattelee. että suuri osa yömajamaksuista saadaan
almuina kerjäämällä, ymmärtää miten alentavasti
tämä vaikuttaa kansan siveelliseen tilaan.
Tehokkain keino, jolla tällaisia kulkureita voidaan
palauttaa säännölliseen elämään, on hyvin
järjestettyjen työsiirtoloiden perustaminen eri
seuduille maata. Saksassa sellaisia jo on olemassa
36; ja niihin on 25 vuoden kuluessa voitu
vastaanottaa n. 200,000 avunpyytäjää.

li.’ 11. P. (K. J. S.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0396.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free