- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
741-742

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kerjuuparvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

741

Kerjuuparvi, nälkämehiläisparvi.
mehiläis-yhteiskunta, joka ruuan puutteesta, valiakoint
lukkien, vatsuritaudin tai pesän kosteuden tähden
jättää asuntonsa. Menee suoraa päätä terveisiin
pesiin sisälle tai asettuu luonnollisen parven
tavoin johonkin. K. on heikko eikä sitä kannata
ottaa kiinni. A. M.

Kerjäläismunkit (mendikantit),
rooma-lais-katolilaisia munkkeja, joilla alkuperäisten
sääntöjen mukaan ei saa olla omaisuutta, vaan
joiden täytyy elää vapaista almuista.
Apostolisen yksinkertaisuuden tavoittelu synnytti
1200-luvulla lyhyessä ajassa dominikaani-,
fransiskaani-, karmeliitti-, augustiinolais- ja
serviitti-veljeskunnat. Käsittäen millaisen tuen kansan
keskuudessa vapaasti toimivat munkkikunnat
saattoivat muodostaa heidän vallalleen, paavit
vapauttivat kerjäläismunkit sekä maallisten
tuomioistuinten että piispain tuomiovallasta sekä
antoivat heille oikeuden seurakuntain vakinaisesta
papistosta välittämättä saarnata, lukea messua ja
kuunnella rippiä kaikkialla. Näin
kerjäläismunkit voittivat kansan keskuudessa ennen pitkää
suuren vaikutusvallan, mutta saivat myöskin
aikaan niin paljon häiriötä kirkollisen elämän
säännöllisessä kulussa, että Lyonin
kirkolliskokouksen 1274 täytyi kieltää uusien
kerjäläis-munkkikuntain perustaminen. Yhtäkaikki niiden
vaikutus jatkui vielä pitkät ajat heikentymättä.
Otettuaan jo alkuaikoina ohjelmaansa
tieteellisten opintojen harjoittamisen kerjäläismunkit
valtasivat myöskin yliopistojen teologiset
opetus-istuimet. antaen kirkolle keskiajan etevimmät
jumaluusoppineet ja lyöden keskinäisillä
oppiriidoillaan (thomistit ja skotistit) leimansa ajan
tieteelliseen elämään. Vähitellen jäi almujen
kerääminen huoleksi erityisille terminä
n-teiksi nimitetyille munkeille, joilla oli aumat
tiaan varten terminanttitaloja.
Kullakin kerjäläismunkistolla oli oma nunnakuntansa.
Fransiskaanien jouduttua keskiajan lopulla
liaa-veilijain maineeseen ja useimpien
augustiinolais-ten liityttyä uskonpuhdistuksen kannattajiin, jäi
kerjäläismunkkien tehtäväin suorittaminen
etupäässä dominikaanien hartioille, mutta heidänkin
merkityksensä väheni sitä mukaa kuin jesuiittain
valta ja vaikutus kasvoi. A. J. P-n.

Kerkholm, K i r k h o 1 m, pieni kaupunki
Lii-vinmaalla. Väinäjoen pohjoisrannalla, noin 25 km
kaakkoon Riiasta. Tunnettu Kaarle IX:n sen
luona syysk. 17 p. 1605 kärsimästä suuresta
tappiosta taistelussa puolalaisten päällikköä
Kodkie-wicziä vastaan. Ruotsin armeian (12.000 à 16.000
miestä, joista 1.000 suomalaista), joka
rasittavasta yömarssista oli aivan uuvuksissa, tuhosi
miltei täydellisesti 5.000 puolalaista. Kaarle itse
pelastui ainoastaan siten, että liivinmaalainen
aatelismies Henrik Wrede uhrasi henkensä
hänen edestään. Palkinnoksi tästä jalosta teosta
saivat Wreden perilliset tiloja Elimäellä
ikuiseksi läänitykseksi. J. TT. R.

Kerkkä, havupuun vuosikasvain.

Kerkyra ks. Korfu.

Kerii, Johann Kaspar von (1627-93),
saks. säveltäjä ja urkutaituri. Carissimi’n ja
Frescobaldi’n oppilas. Toimi 1656-77 ja 1684-93
Miinchenissä hovikapellimestarina ja välillä
Wienissä urkurina. Sävelsi oopperoita, kuoroteoksia,
urku- ja pianokappaleita: valikoima niistä on

712

painettu kokoelmassa „Denkmäler der Tonkunst
in Bayern", II, 2. I. K.

Kerma, maidon pinnalle sen seistessä kohoava
tai keskipakoiskoneella (separaattorilla,
sentri-fuugilla) erottuva rasvarikas kerros, ks. Maito.

Kermajärvi, järvi Iveski-Savossa,
Soisulon-saaren itäpuolella; suurin pituus n. 25 km ja
suurin leveys n. 10 km, n. 80 m yi. meronp.,
pituussuunta luoteesta kaakkoon. Lukuisine
saarineen ja monine pitkine lahtineen järvi tekee
erittäin viehättävän vaikutuksen. Pohjoispäähän
laskee Karviojärvestii Karvionkoski; eteläpäässä
taas Kermankoski vie vesiä Ruokoveden
Koski-lahteen. Senjälkeenkuin Karvionkoski (1895-96)
ja Kermankoski (1903-06) kanavoitiin, joutui
järvi yleisen laivaliikenteen yhteyteen, ja niin
saatiin aikaan ihana matkailijareitti Soisalon
itäpuolitse; tätä tietä käyttävät m. m. muutamat
Kuopiosta Savonlinnaan kulkevat
matkustajalaivat. — Järven lounaisrannalla on Heinäveden
kirkonkylä, jonka kirkon tornista suurenmoinen
näköala yli järven. Yihtarinlahdesta lyhyen
maamatkan jälkeen laivayhteys Joensuuhun. — vrt.
K e r m a n k a n a v a. L. H-nen.

Kerman 1. Kiinan [-män] (vanhan ajan
Karman ia), maakunta Kaakkois-Persiassa,
ulottuen etelässä Persiau-lahteen; 196.000 km3;
n. milj. as., tadzikeja, kurdeja, armeenialaisia
y. m. K. on etupäässä vuorimaata, pohjoisessa
laaja suolaerämaa Dast-i-Lut; ranta-alue Mekran
1. Persian Belutsistan osaksi vuorinen. Ilmasto
epäterveellinen, kuuma ja kuiva; lähteitä ja
puroja harvassa. Vain niiden läheisyydessä on
maanviljelys mahdollinen (viljaa, puuvillaa,
hedelmäpuita). Karjanhoito (kameleja, vuohia) on
edellistä tärkeämpi. Siitä saadaan raaka-ainetta
kangasteollisuuteen. jonka tuotteita jossain
määrin viedään ulkomaille. — 2. Edellisen
pääkaupunki n. 40,000 as. Sijaitsee hedelmällisessä
kosteikossa Dast-i-Lutin eteläpuolella 1,853 m vi.
merenp. Karavaaniteiden risteyskohta. Runsaasti
raunioita; osaksi vielä säilyneitä kauniita
se-raljeja ja moskeioja. — Läheisyydessä löydetty
mangaani- ja booraksikerroksia. (E. E. E.)

Kerman kanava H e i n ä v e s i-J
outsen-veden kulkuväylällä, katkaisee Kermajärven ja
Koskilahden välisen kannaksen, pit. n. 200 m.
Sulku kalliolle perustettu ja kivestä rakenn., pit.
36 m, lev. 7,5 m, veden syvyys matal. ved. aik.
2,i m. Vedenpintain korkeuden ero 2.s m.
Rakenn. vv. 1903-06 yhfaikaa kulkuväylän kolmen
muun kanavan kanssa; kustann. yht. 849.586 mk.

L. H-nen.

Kermes, k e r m e s j y v ä t, grana kermes 1.
gr. chermes, Quercus coccifera tammilajin
lehdillä (Kreikan saaristossa, Espanjassa ja
Etelä-Ranskassa) elävien Coccus Ilicis hyönteisien
naaraita etikalla tappamalla ja sitten kuivaamalla
saatu kauppatavara, jota käytetään
punavärjäyk-seen. K.-jyvät ovat suuria, herneenkokoisia.
Hyönteisen muoto on kuivatessa miltei hävinnyt.
Jauhe on tummanpunaista. (S. V. H.)

Kermes minerale ks. A h t i m o n i s u 1 f i d i t.

Kermine, kaupunki Bukharassa, lähellä
Se-rafsania, Transkaspian rautatien varrella, n.
16.000 as.

Kern, Hermann (1823-91), saks. pedagogi,
v:sta 1876 lukion johtaja Berliinissä. Oli
filosofisilta ja kasvatusopillisilta mielipiteiltään her-

Kerjuuparvi Kern

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0397.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free