- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
745-746

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kerros ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

745

Kerros—Kerteminde

746

niin kerroksellista on n. s. jäämeren-savi, jossa
tuo ominaisuus on tyypillistä kerrallisuutta,
vrt. J ä ä m e r e n-s a v i.

Kerros on sellainen tasalaatuinen vuorilaji- tai
maalajimassa, joka on syntynyt maanpinnalle
asettuneista 1. kerrostuneista aineksista.
Alkuaan k:t ovat likimain vaakasuorassa
asennossa. mutta maankuoren liikunnoissa ne
saattavat poiniuttua tai kallistua. K:ien vahvuus
vaihtelee sangen avarien rajojen sisällä. mm:eistä
satoihin m:eihin. Vuorilajia, jossa hyvin kapeat
erilaatuiset kerrokset vaihtelevat, sanotaan
kerrokselliseksi. P. E.

Kerrosjuoni, likimain vaakasuora,
samansuuntaisten kerroksien väliin tunkeutunut
eruptiivi-nen juoni, joka siis on kerroksen muotoinen.

P. E.

Kerrospilvet ks. P i 1 v e t.

Kerrostuma, kerrostumalla syntynyt
muodostuma, joko yksityinen tasalaatuinen kerros tai
jollain tavoin yhteenkuuluva kerrosrylimä. P. E.

Kerrostuminen, vuorilajiainesten, niinkuin
hiekan, saven tai kalkkilietteen asettuminen
maanpinnalle joko vedenpohjaan tai mantereelle.
Kerrostumalla ovat sedimenttiset 1. kerrostuneet
vuorilajit saaneet alkunsa. P. E.

Kerrostuneet vuorilajit ks.
Sedimentti-v u o r i 1 a j i t.

Kersantiitti, dioriittiluokkaan kuuluva tumma,
hienorakeinen. etupäässä juonina tavattava
vuori-laji, jonka ainekset ovat plagioklaasi ja biotiitti.

P. E.

Kersantti (ransk. Sergeant), entinen
aliupsee-rinarvo. Venäjän jalkaväessä = vanhempi
aliupseeri; vastaava arvo ven. tykkiväessä on
fejer-verker. M. v. ff.

Kerschensteiner [kersanstainar], Georg
(s. 1854), saks. matemaatikko ja koulumies, toimi
kansakoulunopettajana 1871-73, suoritti 1881
Münchenin yliopistossa tutkinnon ylempien
koulujen matemaattisten aineiden opettajanvirkoja
varten, fil. toht. 1883, toimi opettajana
korkeammissa oppilaitoksissa sekä Nürubergin
kauppakoulussa, tuli 1895 Münchenin
kansakouluntarkastajaksi. K :11a on ollut suuri vaikutus maansa
kansakoululaitoksen kehitykseen. K:n
uudistuksista kansanopetuksen alalla ovat
huomattavimmat uusi piirustusopetuksen menetelmä ja
Münchenin erinomaiset ammattikoulut (K:n
perustamat), joiden opetusohjelma silmälläpitää 30 eri
ammattia ja jotka ovat pakollisia kansakoulun
läpikäyneelle nuorisolle. Niiden tarkoituksena ei
ole vain ammattitaidon, vaan myös
kansalaiskunnon kohottaminen. Näistä pyrkimyksistään
K. on tehnyt selkoa teoksessa ..Staatsbürgerliclie
Erziehung der deutschen Jugend" 4:s pain. 1909)
Hänen muista kasvatusopillisista julkaisuistaan
mainittakoon „Betrachtungen zur Theorie des
Lehrplanes" (2:nen pain. 1901), „Die
Entwicke-lung der zeichnerischen Begabung" (1905) ;
„Grundfragen der Schulorganisation" (1907).
.,Das Problem der Volkserziehung"
(..Internationale Woehenschrift", 1908).

Kersey [käsi], tiheä villakangas, joka on
vanutettu niin, että loimi ja kude täydellisesti
lakkaavat näkymästä kankaassa. Kankaan pinta on
nukitettu ja sitä peittää hieno, lyhyeksi leikattu
nukka, jolle loppuviimeistely on antanut hyvän
kiillon. E. J. S.

Kersonesos ks. K h e r s o n e s o s.

Kersseboom, W illern (1691-1771), hoilaat,
tilastotieteilijä, julkaissut joukon kirjoitelmia,
joissa m. m. esittänyt (1742) ensimäisen,
elin-korkohallinnon kirjoihin perustuvan
kuolleisuus-taulun. [Heuschling, „Bulletin de la Commission
centrale de statistique" (1857).] J. F.

Kertarahat annettiin häissä lahjaksi nuorelle
avioparille. Kertaa joivat ensin
kuokkavieraat ja sitten hääväki. Ensinmainitussa
tilaisuudessa kaasi sulhanen viinaa kertapulliin
(ryyppylasiin), jota morsian piteli lautasella:
heitä seurasi ruoska kädessä noudemies, joka
piti puhetta. Ensin tarjottiin viinaa isännälle,
joka ryypättyään laski lautaselle lasin sekä
lahjarahan, minkä morsian vei sulhasen seulaan.
Kun emäntä oli saanut olutlasinsa ja pannut
rahansa, tuli kuokkamiesten vuoro; annettuaan
lahjansa he kävivät päälli mäistä
panemaan, heittämään seulaan pienempiä rahoja,
mitä jatkui myöhään iltaan. Kuokkavierasten
lähdettyä alkoi hääväen kerranjuonti.
Vanhemmat miehet laittoivat itselleen p u o 1 i k u p p
i-s e t, mutta nuoret joivat vain kahvia, samaten
naisetkin. Sikäli kuin kukin sai kuppinsa
juoneeksi, pani hän rahaakin pöydällä olevaan
vatiin. Jokaisen rahanantajan nimen ynnä
rahamäärän kertoi vanhin noudemies kovalla äänellä.
Varakkaat ja läheiset sukulaiset joivat kertaa
lehmänkin. Nytkin tapahtui päällimäisen pano.
Kerranjuonnin päätyttyä kaaso toi pöytään
tuopin, johon kehoitti hääväkeä keräämään
„vokki-rahaa" (rukkirahaa). [Häyhä, „Kuvaelmia
itäsuomalaisten vanhoista tavoista. Naimistavat"
(1899).] ü. T. S.

Kertausjakso, kertaussikermä.
ker-tauslauseke, mus., kolmiryhmäisten eli
..kahdenpuolisten" (ks. t.) sävelrakenteitten kolmas
ryhmä, joka muodostuu ensimäisen ryhmän
kertaukseksi välillä olleen erilaisen keskimäisen
ryhmän jälkeen (vrt. Keskiosa). Kertaus ei aina
ole aivan tarkka, onpa se joskus hyvinkin
vapaasti muunnettu, riippuen sävellyksessä
ilmenevän tunnelmau kehityskulusta: jälkimäisessä
tapauksessa se usein on ikäänkuin hedelmöittynyt
keskimäisenkin ryhmän aineksista, muodostaen
„synteettisen" päätöksen kahden edellisen
ryhmän vastakohtaisuuksille. 1. K.

Kertausmerkki, mus., kaksi pistettä viivaston
keskiväliköillä, kaksinnetun (ja vahvennetun)

tahtiviivan edellä

osoittaa sävellvksen

kerrattavaksi lähinnä edellisestä päinvastaisesta

merkistä

lähtien tahi. ellei sellaista ole

olemassa, alusta asti. Kahden peräkkäisen
kerrattavan sävelryhmän välillä merkitään pisteet tahti-

viivojen molemmille puolille

tahi

l K.

Kertautuminen (ransk. dédoublement),
k>is-int., kahden lehtielimen syntyminen samasta
yhteisestä aiheesta, esim. ristikukkaisten neljä
pitkää hedettä, jotka syntyvät kaksittain samasta
aiheesta. " (J. A. W.)

Kerteminde [-minne], kaup. Tanskassa Fye-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0399.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free