- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
747-748

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kerros ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

747

Kerto—Kerttuset

74.S

nin saaren koillisosassa; 2,594 as. (1910). Hvvii
satama. Kalastus tärkeä (sillejä, makrilleja,
kampeloita). E. E. K.

Kerto 1. parallelismi on saman
ajatuksen toistnminen eri sanoilla kahdessa tai
useammassa peräkkäisessä runosäkeessä. Asettaen
ajatukset sisäiseen myötäsointuun se tavallaan on
vastineena niitä kannattavien sanojen alku-,
sisä-tai loppusoinnulle. — K. on luonteenomaista
itä-maalaiselle runoudelle; sitä tavataan esim.
Raamatun runollisissa kirjoissa (Psalttarissa,
profeetoissa, Jobin kirjassa y. m.), esim:

M<ksi pauhaavat pakanat ja turhia tuumivat kansat? (Ps. 2)
Taivas kertoo Jumalan kunniaa ja taivaankaari ilmoittaa
hänen kätensä tekoa. (Ps. 19.)

Muin.-suom. kansanrunoudessa k. on
kauttaaltaan vallitseva runonkaunistuskeino, kuten
muussakin samaan runomuotoon sepitetyssä
runoudessamme, varemmassa ja myöhemmässä. Kertosäe
saattaa monin tavoin suhtautua esisäkeeseensä:
olla sen joko pelkkä toisinto tai kehitys, rajoitus,
vastakohta j. n. e., esim:

tai:

Lauloi päivät pääksytysten,
yhytysten yöt saneli.

Äijä on tänne tullehia.
ei paljo palannehia.

Välistä saattaa esi- ja kertolause sisältyä
samaankin runosäkeeseen, esim. säkeissä

L.Von hiihin, latvan taitoin.

oksat karsin, tien osoitin.

O. M-n.

Kertoin ks. Koeffisientti.

Kertolasku, kolmas laskuopillinen
alkutoimi-tus. Kun luku a on kerrottava luvulla n,
etsitään summaa, joka sisältää a:n suuruisia
yhteenlaskettavia yhtä monta kuin n:ssä on ykköstä.
Lukua a sanotaan kerrottavaksi, lukua n
kertojaksi, laskun avulla saatua lukua
tuloksi. Tuloa merkitään n ■ a tai n x o, myös
lyhyesti na (lue: n kertaa a), joka siis on =
n + a -†- a . . . (n yhteenlaskettavaa). K:n
edelläolevan määritelmän nojalla saa a olla
nimittämätön tai laatuluku, kokonainen tai
murtoluku, positiivinen tai negatiivinen, mutta
n on aina oleva nimittämätön, kokonainen
ja positiivinen luku. K:n määritystä on
kuitenkin laajennettu käsittämään myös
murto-naisia ja negatiivisiakin kertojia asettamalla
säännöt: Luku kerrotaan murtoluvulla siten,
että se kerrotaan jälkimäisen osoittajalla ja
saatu tulo jaetaan nimittäjällä. Luku kerrotaan
negatiivisella luvulla kertomalla jälkimäisen
lukuarvolla ja muuttamalla saadun tulon merkki.
Näin ollen ei tarvitse enää erottaa kerrottavaa
ja kertojaa, vaan sanotaan niitä kumpaakin
tulon tekijöiksi. Tulossa voi olla useampiakin
tekijöitä kuin kaksi. Sen arvo on riippumaton
siitä, missä järjestyksessä kertominen
suoritetaan (tulon kommutatiivinen sääntö). K.
voidaan toimittaa niinkin, että tulon tekijät
ensiksi ryhmitetään, kertominen suoritetaan joka
ryhmässä erikseen ja saadut tulot kerrotaan
keskenään. Tulema on sama ryhmitettäköön millä
tavalla taliansa (tulon assosiatiivinen
sääntö). Kun summa on luvulla kerrottava,
saattaa sen toimittaa niin, että yhteenlaskettavat
erikseen kerrotaan luvulla ja tulot yhdistetään

(tulon distributiivinen sääntö). Esim.
d (a+b+c) =da+db-|-dc. U. B:n.

Kertoma-imperfekti ks. Imperfekti.

Kertomaruno ks. Eepillinen runous
| ja Eepos.

Kertomatapa, jolla toisen henkilön ajatus tai
lausuma voidaan esittää, on joko suora
(oin-tio recta), kun esitetään henkilö itse punuvana
ja hänen sanansa sellaisina kuin hän ne itse
lausuisi (esim. hän sanoi: minä tulen pian), tai
epäsuora (oratio obliqva), kun ei esitetä
hänen omia sanojaan, vaan ainoastaan niiden
sisällys kertomuksen muodossa (esim. hän sanoi
tulevansa pian). A. K.

Kertotaulu, neliönmuotoinen taulukko, josta
suoraan saadaan kahden, minkä tahansa
perusluvun tulo. Ensimäisen k:n järjesti Nikomakhos
2:sella vuosis. j. Kr.

Kertova opetusmuoto ks. Opetusmuoto.

Kerts. 1. Krimistä itäänpäin Asovan- ja
Mus-tan-meren väliin pistäytyvä alava niemi, 85-95 km
pitkä. 42-48 km leveä. Krimiin yhdistävä kannas
ainoastaan 18 km. Lukuisasti mutavulkaaneja;
maaperä naftanpitoinen. Kelvollisen juomaveden
puute tuottaa suurta hankaluutta. Runsaasti
muinaismuistoja, m. m. kahden vanhalla ajalla
rakennetun, niemen poikki kulkevan vallin
jätteet. K:n erottaa vastapäätä olevasta Tamanin
niemestä n. 42 km pitkä, 16-3 km leveä K:n 1.
Jenikalen salmi (vanhan ajan ,.Kimmerian
Bos-porus"), joka yhdistää Asovan- ja Mustan-meren
toisiinsa. Jenikalen kohdalla se on ainoastaan
4 m syvä, mutta ruoppaamalla on avattu 6 m
syvä väylä. — 2. Satamakaupunki Taurian
kuvernementissa K:n niemen itäpäässä, K:n
salmen varrella, kohoaa amfiteatterin tapaan
Mith-ridates-vuoren rinnettä; as. läheisen Jenikalen
kera 33,347 (1897). Rautatien päätekohta.
Lähettyvillä linnoituksia. K:n merkitys satamana
ja kauppakaupunkina on 1870-luvulta melkein
kokonaan kadonnut. Ulkomaankauppa (vienti:
viljaa) 5,47 milj. mk. (1907). Nahka-, tupakka-,
sementti-, saippuatehtaita; myllyjä. Kalastusta.
Muutamia oppilaitoksia. Runsaasti
muinaismuistoja vanhalta ajalta: 717 rak. kirkko,
ympäristössä useita kurgaaneja, joista on löydetty
arvokkaita muinaisesineitä, Mithridates-vuoreen
hakattuja katakombeja y. m. Esineet ovat nyt
enimmäkseen Pietarin Eremitaasissa. — K:n
kohdalla sijaitsi miletolaisten 550-luvulla e. Kr.
perustama kaupunki Pantikapaion, joka n. v:sta
480 e. Kr. 250-luvulle j. Kr. oli erityisen
valtakunnan pääkaupunkina, joutui sitten
Itä-Roomalle (nimellä Bosphora), kazareille, kuului
1318-1475 genovalaisille; sitten turkkilaiset sen
valloittivat, luovuttaen sen 1774 Venäjälle.
Krimin sodan aikana (1855) K. melkein kokonaan
hävitettiin. E. E. K.

Kerttu ks. Kerttuset.

Kerttujoki, Purmonjoen lisäjoki, laskee siihen
oikealta n. 8 km Purmon kirkonkylän alapuolella.
Forsbyn kylän kohdalla; alkaa varsinaisesti
Kerttujärvestä, mutta saa vesiä aina läheltä
Lappajärveä usean pienen joen ja järven
välityksellä. L. B-nen.

Kerttuset (Sylriinoe), lajirikas
varpuslintu-ryhmä. Se tunnetaan nilkasta, jonka takapuolta
peittää kaksi pitkittäislevyä, mutta etupuolella
on pieniä poikittaiskilpiä. Nokka on heikko, ala-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0400.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free