- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
751-752

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kerubi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

751

näkyjen) mukaan k :11a oli neljä siipeä —
muuten aina kaksi — ja siipien alla ihmisen kädet,
jonka lisäksi k:n ,.ruumis, selkä, kädet ja siivet"
olivat täynnä silmiä (Hes. 10,. vrt. Joh. ilm. 4„).
Yleensä voimme V:ssa T:ssa mainittuja k:eja
verrata parhaiten niihin babylonilaisiin
henkiolentoihin (geniuksiin), joilla oli ihmisen pää,
linnun (kotkan) siivet, ja osaksi liärjän. osaksi
leijonan ruumis (vrt. kuvaa a). Näistä
henkiolennoista ovat tavallisimpia n. s. härkäkolossit,
jotka olivat omituisia kuvapatsaita ja
sijaitsivat temppelien ja palatsien sisäänkäytävissä
niitä vartioimassa (kuva a). Myöskin
henkiolennot. joilla oli ihmisen ruumis ja kädet, mutta
kotkan pää ja siivet, olivat Assyriassa ja
Babyloniassa tavallisia (vrt. kuvaa b). Kun 2 Moos.
37, sanotaan, että pyhiin arkun k:t pitivät
siipensä ylöspäin levitettyinä peittäen arkun
kannen siivilläiin ja seisten kasvot vastatusten, niin
siihen sopii verrata Denderan temppelistä
(Egyptistä) löydettyä k:ien kuvaa (kuvac). — K.-sanan
johto ja alkuperäinen merkitys on hämärä ja
riidanalainen. Siihen on verrattu kreik. sanaa
gryps, jota vastaa pers. giriften (saks. Greif =
korppikotka), mutta paremmin sen voinee
yhdistää assyr. sanoihin karäbu (siunata) tai
kari-bäti (härkäkolossit). — Vielä huomautettakoon,
että jo apokryfisessä Henokin kirjassa (n. v:lta
167-64 e Kr.) k:t mainitaan (61,„) „henkien
herraa" ylistävien taivaallisten joukkojen
etunenässä — k:eja seuraavat järjestyksessä
serafim ja ofänim —, ja Haggadassa (ks. t.)
k:t muodostavat taivaallisten joukkojen
ensimäi-sen sarjan, ofanit toisen, h a j j ö t
(luontokappaleet) kolmannen ja malächlm (enkelit)
neljännen sarjan. Myöskin kristillisessä runoudessa
k:t luetaan korkeamman luokan enkeleihin.

A. F. P-o.

Kerulen ks. K y r y 1 u n.

Keruskit ks. Kheruskit.

Kervo ks. Kerava.

Kervyn de Lettenhove [lcervein da], Joseph
Marie Bruno Constantin (1817-91),
paroni, belg. historioitsija ja politikko, valittiin
1861 edustajakamariin. missä liittyi
klerikaalei-hin; oli 1870-71 opetusasiain ministerinä.
Kirjoittanut suuren joukon perusteellisia
historiallisia teoksia, joiden arvoa, varsinkin viimeiseksi
julkaistujen, kuitenkin vähentää kiihkokatolinen
katsantokanta: ..Histoire de Flandre" (1847-50),
„Froissart, étude littéraire sur le 14:e siècle"
(1858), „Les Huguenots et les Gueux" (1883-85)
v. m. J. F.

Keräjäkurmitsa ks. Kurmitsat.

Keräjät ks. Käräjät.

Kerämäki ks. K ä r m ä k i.

Keräsalama 1. pallosalama ks.
Ukkonen.

Keräyspuomi ks. Lauttaus.

Kerääjä ks. K o 11 e k t o r i.

Kes, Willem (s. 1856), alank. viuluniekka,
kapellimestari ja säveltäjä, Joachimin oppilas.
Toimi kuoron- ja orkesterinjohtajana
kotimaassaan 1876-96, siirtyi 1898 Moskovaan
filharmonisen seuran kapellimestariksi ja
musiikkiopiston johtajaksi; johtaa v:sta 1905 Koblenzin
kon-servatoria. K. yritti uudistaa Beethovenin
sin-foniojen torvi- ja trumpettiosat nykyisten
soittimien tekniikkaa vastaaviksi. I. K.

752

Kesakot (ephelides), valkoverisillä ja
punatukkaisilla ihmisillä esiintyvät keltaiset ja ruskeat
ihopilkut, mitkä varsinkin auringon
vaikutuksesta kesäisin käyvät selvemmin näkyviksi ja
tummemmiksi. K. aiheutuvat erityisen väriaineen,
pigmentin asettumisesta ihon n. s. verinahkaan.

(M. O-B.)

Kesamonsaari Säämingin pitäjässä
Pihlajaveden kaakkoispäässä, suurin pituus n. 4 km
ja suurin leveys n. 3 km, laivareitin varrella,
n. 12 km:n päässä Savonlinnasta lounaaseen;
tunnettu Väkevälänvuoresta, jolta on ihana
näköala yli ympäröivien vesien. L. H-nen.

Kesanto, kylvämättä jätetty,
muokkauksen-alainen pelto. Kesannoimisen tarkoitus oli
alkuaan hankkia maalle lepoa ja siten uusia
voimia jatkuvaa tuotantoa varten. Levolla itsessään
ei ole mitään merkitystä. Maan voimistuminen
kesannoimisen aikana perustuu päinvastoin
siihen, että silloin ojituksen, muokkauksen ja
lannoituksen avulla saadaan uusia ravintovarastoja
kasvien käytettäväksi ja kasvien muut
viljelys-ehdot tehdään suotuisiksi. Tämä kaikki voidaan
kuitenkin saavuttaa kesannoimattakin, varsinkin
jos käytetään hyviä maanmuokkauskaluja ja
viljellään runsaasti maata kuohkeuttavia kasveja
(juurikasveja). Senvuoksi on kehittyneemmissä
viljelysoloissa kesannoiminen joko kokonaan
syrjäytetty tai sitä on suuresti rajoitettu. Täyttä
kesantoa, s. o. maan pitämistä kylvämättä
korjuuajasta syksyllä seuraavaan syyskylvöön ei
Suomessakaan enää kaikkialla käytetä, vaikka
se kuuluikin vanhan viljanviljelysjärjestelmän
tuntomerkkeihin. Moni ottaa jo kesautololiolta
ensin vihantarehusadon ja vasta senjälkeen
valmistaa maan syysviljalle (p u o 1 i k e s a n t o),
toiset taas kylvävät kesantopeltoon jo
juhannuksen tienoilla juhannusruista yhdessä
vihanta-rehusiemensekoituksen kanssa, ja onpa pienempiä
kiertoja, etupäässä juurikasvi- ja heinäkiertoja,
järjestetty kokonaankin ilman kesannoimista ja
syysviljan kasvatusta. Jäykemmillä savimailla
täysi kesanto on kuitenkin vielä yleensä
tarpeen-vaatima. J. E. S.

Kesarea ks. Cæsarea ja Kaisarije.

Kesar-satu (G e s e r-s a t u),
mongolien,tibeti-läisten ja kiinalaisten keskuudessa laajalti
levinnyt, alkuperältään tuntematon eepos, joka kuvaa
Geser-kaanin (tibetiläisillä Kesar), Indran t.
ITor-muzdan pojan urotöitä. Geser voittaa kaikki
pahan vallat ja palauttaa hyvän vallan maan päälle.
Geser on nykyisen mantsulaisen hallitsijasuviin
suojeluspyhimys. Kesar-sadun toisinnoista
lienee 1716 Kiinassa julkaistu
etelä-mongolilai-nen toisinto (n. s. suuri Kesar-satu) aikaisimmin
muistiinpantu. Tibetiläiset legendat ovat
luultavasti vanhimmat. fA. H. Franke, „Der
Friih-lings- und Wintermythus der Kesarsage.
Bei-träge zur Kenntniss der vorbuddhistischen
Reli-gion Tibets u. Ladaks", 1902 (Suom.-ugr. seur.
toimituksia XV).] G. J. R.

Kesikasvain ks. Ruumiinko.i.

Kesiminen ks. Hilsehtiminen.

Kesiä, hilseillä ks. Hilsehtiminen.

Keskeisliike ks. Sentraaliliike.

Keskeislämmitys ks.
Lämmityslaitok-s e t.

Keskeisvoidekoje, höyrykoneissa,
polttomoottoreissa y. m. käytetty laite, jossa öljy johdetaan

Kernien Keskeisvoidekoje

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0402.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free