- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
757-758

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keskiosa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Keskiosa—Keskisäädynliike

Keskiosa, mt.s., sarjasävellykseu (sonaatin,
sinfonian y. m.) lyyrillinen osa, hitaassa
tempossa (adagio, andante, harvemmin allegretto).
K. muodostuu runolliseksi tunnelmakuvaksi sitä
ympäröivien allegro-osien puitteissa. Laulavan
sävynsä vuoksi k. on enimmiten sarjan
helppotajuisin ja alkavien säveltäjäin teoksissa
tavallisesti täysikelpoisin osa. Useimmiten se on
sarjassa toisena, harvoin kolmantena osana. —
Samoinkuin sarja jäsentyy osiinsa, samoin osat
ja muut pienemmät sävelryhmät jakautuvat
taitteisiinsa. Senmukaisesti 011 osassa keskijakso (ks.
Kehittely), jaksossa keskisikermä, sikermässä
keskilauseke. Mutta näissä ryhmityksissä ei
keskimäinen ryhmä suinkaan aina edusta
lyyrillistä tunnelmaa, vaan yhtä usein, jopa
useamminkin draamallista solmeutumista
selkeäpiirtei-sempien ääriryhmien välissä. Joka tapauksessa
kuuluu tämänlainen „kahdenpuolinen"
jäsentäy-tyminen musiikin perustavimpiin
muodostumis-lakeihin. I. K.

Keskipakoisheiluri 1.
sentrifugaalihei-1 u r i. Jos rihmaan ripustettu paino paunaan
heilumaan tavallisen heilurin tavoin ja sopiva
työntäys annetaan painolle kohtisuorasti
heilaus-tasoa vastaan heilurin ollessa käännekohdassaan,
niin paino rupee tasaisella nopeudella
kiertämään ympyrän kehää pitkin. Saadaan heiluri,
jota sanotaan k-.ksi. K:n heilahdusaika 011 yhtä
suuri kuin alkuperäisen heilurin. U. S:n.

Keskipakoiskone 1. sentrifugaalikone,
pieni kone, jolla todistetaan sentrifugaalivoiman
1 ks. Sentraaliliike) olemassa olo.

Keskipakoispumppu, pumppu jossa neste
(tavallisesti vesi nousee ylöspäin keskipakoisvoiman
vaikutuksesta. K:n pääosa on
suljetun kammion sisällä nopeasti
pyörivä siipi ratas, jonka
tarkoituksen mukaisesti käyristettyjen
siipien väliin pumputtava neste
joutuu. Kuva esittää
yksinkertaisen, johtopyörättömän k:n;
vesi nousee alipäässä
imusiivi-lällä V varustetun imuputken S
kautta pumpunpesään G, jonka
tulee olla sen muotoinen, että
säteensuuntainen väli pyörän R
ja pesäseinän välissä tasaisesti
laajenee siirryttäessä A:sta Ji n
kautta C:hen; pumppupesästä G
neste menee paineputkeen D. — Edullisempi on
varustaa k. pyörivän juoksupyörän i?
ulkopuolella kulkevalla kiinteällä johtopyörällä, jonka
siivet johtavat veden oikeaan suuntaan
juoksu-pyörään R nähden. Iv:t tulevat pienemmiksi ja
halvemmiksi kuin samanveroiset mäntäpumput,
mutta niiden vaikutusaste on pienempi.
Yksinkertaisella k :11a voidaan nostaa vettä noin
30-40 m:n korkeuteen; jos isompaa nostokorkeutta
vaaditaan, sovitetaan samalle akselille useampia
pyöriä, joista toinen aina painaa veden toiseen
(n. s. monijaksoinen k.). Tätä sovitusta käyttäen
voidaan nostaa vettä mielivaltaiselle korkeudelle.
(On olemassa laitoksia, joissa k:lla nostetaan
vettä jopa 750 m:iin asti.) E. S-a.

Keskipakoissäätäjä ks. Säätäjä.

Keskipakoisvaaka ks. V a a k a.

Keskipakoisvoima 1.
sentrifugaali-v o i in a ks. Sentraaliliike.

[-Keskipakois-pumppu.-]

{+Keskipakois-
pumppu.+}

Keskipiste. Käyrän viivan tai pinnan k. cn
piste, joka puolittaa kaikki sen läpi kulkevat
jänteet. On sellaisia käyriä viivoja ja pintoja,
joilla on k. ja sellaisia, jotka ovat sitä vailla.
Esim. ympyrä, ellipsi ja hyperbeli kuuluvat
edellisiin viivoihin, pallo, ellipsoidi, liyperboloidi,
kartio ja sylinteri edellisiin pintoihin. Esim.
para-beli kuuluu jälkimäisiin viivoihin sekä elliptinen
ja hyperbolinen paraboloidi jälkimäisiin
pintoihin. TI. 8:11.

Keski-Pohjanmaan maanviljelysseura
perustettiin 1901. toimien ensin pohjoisen Vaasan
läänin maanviljelysseuran nimisenä ja Vaasan
läänin maanviljelysseuran alaisena. Pääsi
itsenäiseksi ja suoranaista, runsaampaa valtioapua
nauttivaksi v:sta 1909 lähtien. Sen alueeseen tulivat
silloin kuulumaan Pietarsaaren kihlakunnan
suomalaiset kunnat: Veteli, Perho, Halsua,
Kaustinen, Kälviä, Ullava, Lohtaja, Himanka, Kannus,
Toholampi ja Lestijärvi sekä Oulun läänin
puolelta Kalajoki, Rautio, Sievi ja Reisjärvi. V. 1910
seuralla oli 20 paikallista yhdistystä. Sen
kotipaikkana on Kokkola. U. Ii.

Keskiproportsionaali. Suure x on kahden
samanlaatuisen a ja 6 suureen k., jos se toteut-

taa verrannon
kuja on siis: x



b
’ab.

Kun a, b ja x ovat
lu-17. S:n.

Keskipuolue ks. K e s k u s p u o 1 u e.

Keskipuu ks. K o e a 1 a.

Keskirakeinen on vuorilaji, jonka rakeiden
keskimääräinen läpimitta on noin 1 mm:n ja 5
mm:n välillä. P. E.

Keski-Suomen maanviljelysseura käsittää
sen osan Vaasan lääniä, jota sanotaan
Keski-Suo-meksi; siihen kuuluu siten Laukaan kihlakunta
kokonaan sekä Kuortaneen kihlakunnasta
Keuruu. Pihlajavesi. Multia, Virrat ja Ätsäri.
Perustettiin ja alkoi toimintansa 1894. Sen alueella ja
jäseninä oli 1910 27 paikallista maalaisseuraa.
Sen keskustana ja kotipaikkana on Jyväskylä.
Seura 011 koko aikansa toiminut menestyksellisesti,
ollen maan paraiten johdettuja
maanviljelysseuroja. Sen toimintaan ovat alusta alkaen
ottaneet tehokkaasti osaa erityisesti seuraavat 4
henkilöä: agronomit A. W. Koskelin ja A.
Nordenstreng sekä maanviljelijät A. Schildt ja J. H.
Pellinen (k. 1910). U. B.

Keski-Suomi ks. Suomi.

Keskisävel ks. Dominantti.

Keskisäädynliike tarkoittaa n. s.
keskisää-dyn ylläpitämistä ja vahvistamista varsinkin
lainsäädäntötoimenpiteillä. Keskisääty on
epämääräinen käsite. Siihen luetaan kuuluviksi
tilalliset, teollisuudenharjoittajat, käsityöläiset ja
kauppiaat, joiden tilat ja liikeyritykset ovat
pieniä tai keskikokoisia, suurin osa virkamiehiä
ja parempipalkkaiset työmiehet. Joskus
puhutaan vielä ylemmästä ja alemmasta
keskisää-dvstä. Keskisäädynliikkeen ja
keskisäätypolitii-kan kannattajina esiintyvät kuitenkin vain
pikku-kauppiaat ja käsityöläiset, joiden taloudellinen
asema on viime vuosikymmenien aikana
joutunut vaaranalaiseksi suurliikkeitten ja
kulutusosuuskuntain kilpailun johdosta ja jotka sen
vuoksi vaativat vapaan kilpailun ja
elinkeinovapauden rajoittamista sekä suurliikkeitten ja
osuuskuntien ankaraa verottamista, vieläpä ku-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0405.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free