Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keskiosa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Keskisääty—Keskuspuolue 760
759
lutusosuuskuntien lakkauttamistakin. Erittäin
voimakkaana keskisäädynliike esiintyy tätä nykvä
Saksassa, missä sen onkin onnistunut vaikuttaa
lainsäädäntöön. Saksissa ovat
kulutusosuuskunnat. Saksissa, Baierissa, Preussissa y. m.
suurmyymälät laskettu erityisen veron alaisiksi.
Mitalin sanottavaa hyötyä ei näistä toimenpiteistä
liene kuitenkaan ollut niiden vaatijoille.
Myöskin Suomessa on käsityöläisten taholta vaadittu
elinkeinovapauden supistamista. J. F.
Keskisääty ks. Keskisäädynliike.
Keskitetty signaalilaite, rautatiellä y. m.
signaali- 1. merkinantolaite, jota hoidetaan
useamman muun merkinantolaitteen kanssa yhteisestä
keskuksesta. vrt. Rautatie, Signaalit,
Keskusvaihdelaitos. J. C-én.
Keskitetty vaihde, rautatiellä ratavaihde, jota
hoidetaan useamman muun vaihteen kanssa
yhteisestä keskuksesta vaihteenasetinkoneella. vrt.
Keskusvaihdelaitos, Signaalit.
J. C-én.
Keskitys 1. sentralisatsioni,
valtiollinen periaate ja hallitusjärjestelmä, joka pyrkii
sellaiseen järjestysmuotoon, että erilaatuiset
valtiolliset tehtävät mikäli mahdollista kuuluvat
yhteisille keskusvirastoille. Täydellistä
keskitystä ei missään maassa voida aikaansaada ;
kaikkialla tarvitaan myöskin paikallisia
valtio-orgaaneja ja viranomaisia, joilla on rajoitettu
toimintapiiri. Paljon eroavaisuutta on kuitenkin
olemassa siinä suhteessa, että muutamissa maissa
on vallalla jotenkin jyrkkä keskitys, toisissa
maissa sen vastakohta n. s. d e s e n t r a 1 i s a
t-s i o n i, jolla tarkoitetaan sitä, että valtiollisen
toiminnan (erittäinkin hallinnon) alalla on
suhteellisesti laaja toimivalta. Tavallisesti
erotetaan toisistaan hallinnollinen desentralisatsioni
varsinaisessa merkityksessä kun paikalliset
valtion viranomaiset ovat enemmän tai vähemmän
riippumattomat valtion keskusviranomaisista,
sekä itsehallintoon perustuva
desentralisatsioni. ks. Hallinnollinen keskitys,
Itsehallinto. R. È.
Keskityskone, kone, jolla etsitään ja
merkitään sorviin, jyrsinkoneeseen y. m. kiinnitettävän
työkappaleen kiertoakseli. V. L.
Keskivero, väliaikainen vero
Pohjois-Karja-lassa 1700-luvulla. Kuninkaallisella kirjeellä
kamarikollegille 27 p:ltä heinäk. 1762 määrättiin
Pohjois-Karjalassa toimeenpantavaksi n. s.
keskivero (medium-ranta) entisen vuosittain
toimitetun, epätasaisen ja mielivaltaisen
arvioveron sijaan. Vero määrättiin pitäjittäin ja sen
tuli vastata viimeisinä 15 vuotena eri pitäjissä
kannettujen verojen keskimäärää. Kussakin
pitäjässä tuli muutamien valittujen edustajien
jakaa pitäjänsä verot maksajien kesken. Veron
tuli olla pysyvä ja siitä vastattiin pitäjittäin
kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.
Verotusta ei rajojen epävarmuuden ja
maanmittauksen epätäydellisyyden tähden saatu heti
toimeenpannuksi ja kuningas määräsi uudestaan
rahvaan yleisiin valituksiin antamissaan
resolutsio-neissa 9 p. jouluk. 1766 § 19, että k. oli
Poh-jois-Karjalan pitäjille heti määrättävä ja
laskettava vuosilta 1750-64. Käskyä noudatettiin,
vaikka monin valituksin, ja vero oli voimassa
siihen anti, kunnes Kustaa III 28 p. kesäk. 1775
antoi uuden veroasetuksen Savoa ja Karjalaa
varten. A. R. S.
Keskiviikko, viikon 4:s päivä, lat. dies
Mercu-rii, ransk. mercredi, ruots. onsdag
(muinaisskan-dinaavilaisten Odin vastaa tässä Merkuriusta).
H. R.
Keskiyläsaksa (Mittelhochdeutsch), Jacob
Grimmin keksimä nimitys saksankielen toiselle
historialliselle kehityskaudelle, jona tavallisesti
käsitetään ajanjaksoa vuosien 1100 ja 1500
välillä. Keskiyläsaksa erottautuu varhaisimmista
kielikaudesta 1. muinaisyläsaksasta (ks. t.)
semminkin siinä, että muinaisyläsaksan
taivutus-tavujen moninaiset vokaalit kaikki ovat
muuttuneet c:ksi, esim. mysaks. boto, kysaks. botc
(uussaks. Böte), mysaks. zungün, kysaks. tungen
(uussaks. Zungen). Keskiyläsaksan ja sitä
seuraavan uusyläsaksan kauden välillä ei ole
olemassa yhtä selvää kielellistä rajamerkkiä;
rajana yleensä pidetään Lutherin esiintymistä ja
saksalaisen kirjakielen syntymistä. É. 8-hti.
Keskiyönaurinko on nähtävissä, kun auringon
etäisyys taivaannavasta on pienempi kuin
havaintopaikan napakorkeus. Tämä tapahtuu
kahdella alueella, joista, toisen etelärajana oa
pohjoinen napapiiri, ja toisen pohjoisrajana
eteläinen napapiiri. Kuitenkin näkyy k. myös niernan
ekvaattorinkin puolella napapiiriä, refraktsionin
vaikutuksesta: niin on esim. Aavasaksa, jonne
vuosittain lukuisia matkailijoita saapuu
juhannuksen aikana k:a ihailemaan, noin l’/2
peninkulmaa napapiiristä etelään. Pohjois-Suomessa
on k. havaittavissa kauemmin: Sodankylässä ja
Kolarissa noin kuukauden, Inarissa kaksikin
kuukautta. Jo vanhan ajan kirjailijat tiesivät
kertoa „Thule"-maasta, missä aurinko oli 40 päivää
yhdessä jaksossa näköpiirin yläpuolella.
Nykyisin yleiset kesämatkat Pohjois-Skandinaaviaan
— etenkin Norjan saariston pohjoisosiin — ja
Huippuvuorille tarjoavat matkailijoille
tilaisuutta ihailla tätä ilmiötä. II. R.
Keskiäänet, sekakuorossa altto ja tenori,
mieskuorossa II tenori ja I basso. K. sävelletään
usein pelkiksi täyteääniksi ja ovat silloin ikävät
ja epämukavat laulaa. Säveltämällä k.-kin
yksilölliseen ja laulavaan tyyliin saadaan kuoron
kokonaisvaikutus melkoista eloisammaksi, (vrt.
Ääriäänet). I. K.
Keskiön määrääjä, työkalu, jolla määrätään
keskipiste työkappaleihin esim. lieriöiden päihin,
pyöriin v. m.
Keskiöpora ks. P o r a.
Keskoset, saada k., ks. Keskenmeno.
Keskus ks. Keskipiste.
Keskusasema ks. Asema ja Sentraali.
Keskushermosto, aivojen ja selkäytimen
yhteisnimitys. ks. Hermosto.
Keskusjyvä ks. Solu.
Keskuslainarahasto ks. Osuuskassojen
keskuslainarahasto.
Keskusliike ks. Liikenne.
Keskuslämmitys ks. L ä m m i t v s 1 a i t o k-
set.
Keskusosuuskassa ks. Osuuskassojen
keskuslainarahasto.
Keskusosuusliike Hankkija r. 1. ks. H a n k-
k i j a.
Keskuspankki ks. Pankki.
Keskuspuolue, puolue, joka kantansa puolesta
on oikeiston (vanhoillisten) ja vasemmiston (ra-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
