- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
761-762

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keskusteleva opetusmuoto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

761

Keskusteleva opetusmuoto Kestiystävyys

762

dikaalien) viilillä ja joka ulkonaisestikin ilmaisee
tämän asettumalla eduskunnan istuntosalin
keskelle. — Saksassa on tätä nykyä k. (Centrum.
Zcntrumspartei) katolisen (ultramontaaniseu)
puolueen nimenä. Tämä puolue muodostui
1871. Pitäen päämääränään katolisen kirkon
oikeuksien ja itsenäisyyden puolustamista se
1870-luvulla n. s. kulttuuritaistelun aikana
esiintyi jyrkkänä vastustuspuolueena. V. 1S79 se
tosin kannatti Bismarckin tullisuojeluspolitiikkaa,
mutta pysyi kuitenkin pääasiassa hallitusta
vastustavalla kannalla 1890-luvun alkupuolelle asti.
T.iinän jälkeen sen suhde hallitukseen muuttui
paremmaksi ja se on sittemmin ajoittain
kuulunut varsinaisiin hallituspuolueisiin (esim.
1903-06). Saksan valtiopäivillä, joilla sillä usein
äänestyksissä on ollut ratkaiseva merkitys, sen
jäsenluku on ollut n. 100. K:n tunnetuimpia
johtajia ovat olleet, alkuaikoina Windthorst
(v:een 1891) ja sittemmin Lieber. (J. F.)

Keskusteleva opetusmuoto ks.
Opetus-m u o t o.

Keskusvaihdelaitos. Rautatievaihteita. joilla
vaunu ratojen haarautumiskohdissa saadaan
kulkemaan halutulle tielle, liikutellaan tavallisesti
kutakin erikseen erityisellä vaihteen asettimella,
jossa samalla on merkkilevy ja lyhty, josta
vaihteen asento näkyy edemmäksikin junan
kuljettajalle. Suurilla ratapihoilla on kuitenkin melkein
mahdotonta pitää selkoa sadoista vaihteista
kustakin erikseen, niin ett’ei erehdyksiä ja niistä
johtuvia onnettomuuksia synny. Sentähden
johdetaan suuremmilla asemilla jokaisesta vaihteen
asettimesta teräslangat taikka sähköjohto
erityiseen keskusasemaan, joko yhteen taikka kahteen
■ ratapihan kummassakin päässä olevaan), ja
siinä olevaan keskusasetinkoneeseen, josta
kaikkia yksityisiä vaihteen asetinkoneita voidaan
hoitaa. Monimutkaisten joko mekaanisten
salpa-y. m. laitteiden taikka sälikökosketusten kautta
on keskuskone niin yhdistetty
merkinantolaitok-sen kanssa, että vapaan kulkumerkin
antaminen asemalle tulevalle taikka sieltä lähtevälle
junalle on mahdoton, elleivät kaikki ne
vaihteet, joiden läpi junan on kuljettava, ole oikeassa
asennossa. Merkki annetaan tällöin aina
semaforilla (ks. t.). Tällaiset k:t ovat yleensä
monimutkaisia laitoksia, mutta rautatieliikenteen
turvallisuuden kannalta välttämättömiä.
Keskus-vaihdelaitoksia on jo eräillä Suomenkin
suuremmilla asemilla, esim. Fredriksbergin (Helsingin
edessä) ja Viipurin asemilla. J. C-én.

Keskusvalta, valtiovalta, jota liittovaltiossa
isekä eräissä muissakin valtioyhdistyksissä)
liittovaltion yhteiset korkeimmat orgaanit, esim.
Saksan valtakunnassa liittoneuvosto, valtiopäivät
(Reiclistag) ja keisari harjoittavat. R. E.

Keskusvirasto on virasto, jonka toimiala
käsittää koko maan, vastakohtana paikalliselle s. o.
virkatoiminnaltaan ainoastaan suurempaan tai
pienempään osaan maan aluetta rajoitetulle
virastolle. Keskusvirastoksi ei meillä kuitenkaan
sanota senaattia, jolle maan yleinen hallinto
on uskottu, vaan ainoastaan sellaista senaatin
alaista virastoa, jonka toimivalta käsittää
määrätyn hallintohaaran johdon koko maan alueella.
Näitä virastoja nimitetään enimmäkseen
ylihallituksiksi tai hallituksiksi ja ne ovat joko
kollegi-sia eli useampijäsenisiä taikka toimistovirastoja.

jolloin viraston päällikkö yksin ratkaisee asiat.

Nykyiset keskusvirastomme ovat v a n k e i
n-h o i t o h a 1 1 i t u s, 1 ä ä k i n t ä h a 11 i t u s,
yleisten rakennusten ylihallitus,
painoasiain ylihallitus,
valtiokonttori, tullihallitus,
metsänhoito hallitus, yleinen
revisioni-oikeus ja revisionikonttori,
koulutoimen ylihallitus,
maanmittauksen ylihallitus, maanviljelys hali
i-tus, tie- ja vesirakennusten
ylihallitus, rautatiehallitus,
postihalli-tus. luotsi- ja majakkalaitoksen
ylihallitus, teollisuushallitus. Näihin
verrattavia keskusviranomaisia ovat
tilastollinen päätoimisto, arkeologinen
toimikunta ja geologinen toimisto,
leimakonttori ja rahapaja sekä
erinäiset tarkastajat, kuten vaivaishoidon-,
vakuutusten-, merenkulun-,
kalastusten- ja säästöpankkien tarkastajat
(vrt. Hallintoviranomainen Kollegi,
Ylihallitus). K. K-a.

Kesonki (ransk. caisson) ks. 11 m a k a i v o.

Kestikievari ks. Majatalo.

Kestilä (ruots. Gestilä). 1. Kunta, Oulun
1.. Haapajärven kihlak.,
Piippolan-Pulkkilan-Kcs-tilän nimismiesp.; kirkolle Lapin asemalta 75 km
ja Limingan asemalta 80 km sekä Säräisniemeu
laivarannasta (Oulunjärven rannalla) 35 km.
Pinta-ala 526,« knr, josta viljeltyä maata 5,813
ha (1901). Maatilojen lukumäärä 166;
maut-taalimäärä 18"/», talonsavuja 148, torpansavuja
30 ja muita savuja 152 (1907). 2,745 as. (1909);
419 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 325 (1901). 246 hevosta ja
1,744 nautaa (1908). — 1 kansakoulu (1911).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Kestilän
osuusmeijeri, Myllykosken saha ja mylly. —
Luonnonnähtävyyksiä: jylhä ja rotkoinen vuori
Kilkakallio, siinä missä Mulkuanjoki laskee
Siikajokeen. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Kuopion hiippak., Raahen rovastik.; perustettu
Piippolan kappeliksi 1845, erotettiin omaksi
khrakunnaksi. keis. käskykirj. */slS71. Kirkko,
puusta, rakennettu 1854. L. H-nen.

Kestitsemisvero (ruots. gengärd, siitä suom.
kinkeri), Ruotsissa ja Suomessa elintarpeiden
hankinta kuninkaalle, piispalle tai maaherralle
heidän ollessaan matkalla. Jo Alsnön säännössä
(n. 1280) kiellettiin virkamiehiä vaatimasta
laitonta k:oa.

Kestiystävyys, eritoten vanhalla ajalla
vallinnut tapa antaa turvaa muukalaisille juuri heidän
muukalaisuutensa vuoksi: sen noudattamista
tukivat uskonnolliset säädökset ja myytit. K:llä
on ollut suuri merkitys kansainvälisille
yhteyksille aikoina, jolloin kansojen välillä ei ollut
mitään oikeudellisia suhteita. Homeroksen runoissa
vieraat mainitaan Zeuksen erikoisen suojeluksen
alaisiksi. Olojen kehittyessä k. muuttui
oikeudelliseksi suhteeksi siten, että tehtiin
erikoisia k.-sopimuksia. Tällainen kehitys on
huomattavissa m. m. Kreikassa ja Roomassa.
Yksityisille muukalaisille oli tärkeätä, että heillä esim.
Roomassa oli kestiystävä, joka voi heidän
asioitaan siellä edistää ja heidän oikeuksiaan valvoa.
Kestiystävät vastasivat joskus nykyajan
konsuleita. Voitiinpa Roomassa tehdä k.-sopimuksia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0407.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free