Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keskusteleva opetusmuoto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7 lv*
Kestämä—Ketju
kokonaisten yhteiskuntainkin kanssa, samoin kuin
muukalaisella yhteiskunnallakin voi olla
Roomassa kestiystävä edustajanaan. Vieraan - aition
kestiystäväksi (kreik. prokscnos, lat. patronns)
pääsv oli suuri kunnia, ja usein kestiystävän niini
ei ollutkaan muuta kuin kunnianosoitus.
Kestämä ks. Preesens.
Kestäväisyys (saks. Xaclilialtigkeit).
Kestävällä metsätaloudella ymmärretään sellaista
metsätaloutta, jossa vuosittain (tai
aikakausit-tain) hakataan metsästä ainoastaan sen verran,
kuin se samassa ajassa on ennättänyt kasvaa.
Kestävästi hoidetun metsän ihannekuvana on
n. s. normaalimets ä. Muutamat, esim. J
u-deich. ottavat kestäväisyyskiisitteen paljoa
laveammassa merkityksessä tarkoittaen sillä yleensä
vain sitä, että kaikille hakkausaloille hankitaan
uutta kasvua, niin ettei mikään osa metsää saa olla
autiona vrt. Jälleenkasvulaki. A. C.
Keswick-konferenssit fkezik-J, hengellisen
elämän syventämistä tarkoittavia kokouksia, jotka
ovat saaneet nimensä Keswiekin kaupungista
Cumberlandissa Englannissa. V. 1875 Keswiekin
kirkkoherra T. D. Ilarford-Battersby ensi
kerran kokosi eri kirkkokuntiin kuuluvia viikon
kestävään raamatuntutkistelu-. rukous- ja
esitelmä-kokoukseen. Siitä lähtien näitä kokouksia on
pidetty vuosittain heinäkuun viimeisellä viikolla.
Saman mallin mukaan pidetään nykyisin
tällaisia kokouksia useissa muissa paikoin
Isossa-Britanniassa sekä myös Saksassa, Ameriikassa,
Ruotsissa, Intiassa y. m.
Kesä ks. Päiväntasaus ja
Vuodenajat.
Kesähalla ks. Hall a.
Kesäkuu, meidän ajanlaskussamme vuoden 6 :s
kuukausi, muinaisroomalaisten kalenterissa
vuoden 4:s kuukausi (Junius), 30 päivää. Päivän
pituus on Helsingissä ensimäisenä p. 18 ’I, t.. ja
viimeisenä p. 18 ’I, t. Vastaavat luvut Oulussa ovat
20 7- t. ja 21 7, t. Pisin päivä (n. 22 p.) on
Helsingissä 18 t. 49 m., Oulussa 21 t. 43 m. Kesäkuun,
ensimäisen suvikuukauden keskilämpö nousee n.
12’/j-147- asteeseen. Lapissa noin 9-11
asteeseen. Sademäärä on myös suurempi kuin
edellisinä kuukausina, lännessä noin 30-40 mm,
sisä-ja itäosissa noin 50-60 mm. Ukkosilmojen luku
keskimäärin joka paikkakuntaa kohti n. 3, ja
keskimäärin 20:nä päivänä kuuluu ukkosta
jossakin osassa maatamme. Tuulet ovat
etelärannalla enimmäkseen lounaisia, muualla puhaltavat
tuulet yleensä lännen ja pohjan puolelta.
Myrskyt ja kovat tuulet ovat harvinaisia. 3. li.
Kesälahti (ruots. Kesälaks). 1. Kunta
Kuopion 1. Liperin kihlak., Kesälahden
nimis-miesp.; kirkolle Punkasalmen asemalta 35 km,
Kerelin laivalaiturilta 4 km. Pinta-ala 371,» km’;,
josta viljeltyä maata 3,273 ha (1901):
manttaalimäärä 24.341», maatilojen lukumäärä 330,
talon-savuja 374. torpansavuja 83 ja muita savuja 11
(1907). 3.685 as. (1909): 622 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 538
(1901). 370 hevosta ja 1,267 nautaa 1908). -—
Kansakouluja 3 (1911). Kunnanlääkäri yhteinen
Uukuniemen kanssa. — Teollisuuslaitoksia:
Tervosen & Muukkosen saha ja mylly, Purujärven saha
ja mylly. — Paikkakunta on erittäin
luonnoniha-naa seutua, kirkonkylä Pyhäjärven rannalla, sen
ja Puruveden välisen kannaksen kapeimmalla
kohdalla. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Savonlinnan hiippak., Ala-Karjalan rovastik;
kuului 1500-luvulla Uukuniemen kanssa yhtenä
kappelina Kurkijoen kreikkalaiseen
emäseurakuntaan. liitettiin Stolbovan rauhan jälkeen
muodostettuun Uukuniemen luterilaiseen seurakuntaan
1637 yhdeksi sen kanssa; tämän seurakunnan
ensimäinen kirkko oli Kesälahdella. joka jäi
kap-pelikirkoksi, kun papisto 1700 muutti
Uukunie-meeu (jonne kirkko oli valmistunut 1694) ja K,
itse jäi U:n kappeliksi sam. v.; Uudenkaupungin
rauhanteossa erotettiin taas Kesälahti Uukunie-.
mestä (joka viimemainittu jäi Venäjän puolelle)
ja muodostettiin omaksi khrakunnaksi 172*.
Nykyinen kirkko, puinen, rak. 1831, korjattu
1850 ja 1884. [J. Maukonen,
..Muinaisjäännöksiä Liperin kihlak." (Suom. muinaisin.-vhd.
ai-kak. IV, sivv. 154-58).] L. ll-nen.
Kesäloma maamme oppikouluissa kestää
toukokuun 31 p:stil syyskuun 1 p:ään, yliopistossa
syyskuun 14 p :ään. ks. K o u I u 1 o m a.
Kesäruis ks. Ruis.
Kesäsiirtolat. Ruumiillisesti heikoille varatio
mille kaupunkilaislapsille on pyritty
valmistamaan tilaisuutta maalla oleskeluun kesäloman ai
kana. Ensimäisen tällaisen kesäsiirtolan perusti
pastori Bion Ziirichissä 1876. Hänen esimerkkiään
on seurattu useissa sivistysmaissa. Suomessakin
on pääkaupungin varattomia koululapsia
toimitettu kesänaikana ainakin joksikin viikoksi
maaseudulle virkistymään. Niinpä lähetettiin
Helsingin kansakoulujen opettaja- ja
opettajatar-yhdistyksen toimesta kesällä 1911 588 oppilasta
kuudeksi viikoksi maalle. Valtuusto on myöntänyt
siirtolain kannatukseksi eritvisen apurahan.
O. M-e.
Kesätauti ks. Punatauti.
Kesäuni ks. Talviuni.
Kesävehnä ks. V e h n ä.
Kesävihannat metsät 1. lehtometsät ks.
M e t s ä.
Ketju tavall. merkityksessä muodostuu siten,
että sopivasta aineesta valmistettuja renkaita tai
silmukoita yhdistetään
perättäin toisiinsa, niin
että niistä sukeutuu
taipuva rengasjono.
Valmistustavaltaan k:t ovat joko suljettuja, joissa
silmukoita ei voi toisistaan erottaa, tai
avonaisia. joissa erottaminen on mahdollista.
Suljetuista k:ista ovat tärkeimmät rengas-k:t (kuval),
joissa renkaan päät
joko juotetaan
yhteen (hienommissa
k:issa) tai
uutetaan (karkeammissa k:issa).
Ka-libreerat niksi 1.
tarkistetuiksi sanotaan sellaisia painojen nostamiseen
käytettäviä k:ja, joissa kaikki renkaat ovat aivan
yhtä pitkät, niin että ketjun telana voidaan
käyttää h a mmastettua ketjupyörä ä.
Suljettuja k:ja ovat myös nivelketjut (Gallen
ketjut v. m.), jotka ovat tehdyt eri tavoin
kokoonkyhätyistä metallikaistaleista (kuva 2). Nivel-k:t
taipuvat vain yhteen suuntaan. Avonaisista k:ista
mainittakoon vain haka-k:t (kuva 3), joissa
hakojen päät ovat puristetut kokoon senverran, että k.
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
