- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
767-768

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ketjukuula ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

767 Ketomyyrä—

Ketomyyrä ks. Myyrät.

Ketonit, hiiltä, vetyä ja happea sisältäviä
orgaanisia yhdistyksiä, jotka johtuvat alkoholeista,
ja joiden yksinkertaisin jäsen on asetoni (ks. t.).
Muutamat esiintyvät luonnossa. Ne ovat yleensä
helposti haihtuvia ja hyvänhajuisia. Edv. Hj.

Ketripuu ks.. Setri.

Keträkset ks. K e h r ä k s e t.

Ketsua (K e c h u a, Quechua, Quichua)
oli alkuaan erään ylisen Apurimac-virran varsilla
asuneen muinaisperulaisen heimon nimi. Sen
johdosta, että Inka-hallitsi jasuku oli tästä
heimosta lähtöisin, pääsi k:n kieli leviämään laajalle
yli alkuperäisten rajojensa myös muille
kielialueille. V:sta 1560 alkaen k:lla tarkoitetaan
etupäässä tätä intiaani-kieltä, jolla myös toisin on
nimenä „lengua general del Perfl", „lengtia del
Cuzco", „lengua del Inca". K:n kieltä puhutaan
nykyään Kordillieerien vuoristomaissa Quitosta
pohjoisessa Bolivian suola-aavikoille asti, vieläpä
siellä täällä Kordillieerien itäpuolella Brasilian
sisämaissa sekä Argentiinassakin, [v. Tschudi,
„Die Kechua-Sprache" (1S53); „Organismus der
Khetsua-Sprache" (1884); Gybbon Spilsbury.
.J.enguas indigenas de Sudamérica. El Quichua"
(189S).] vrt. Inka, Intiaanit. (Y. W.)

Ketteler, Wilhelm Emanuel von
(1811-77), vapaaherra, Mainzin piispa. Brigin
jesuiittakollegissa Sveitsissä kasvatettuna K.
opiskeli ensin lakitiedettä ja antautui
virkamies-uralle, mutta kääntyi sittemmin
jumaluusopillisiin opintoihin ja vihittiin papiksi 1844.
Hoidettuaan erinäisiä papillisia virkoja ja otettuaan
osaa Frankfurtin kansalliskokoukseen K.
nimitettiin 1850 Mainzin piispaksi. Tässä toimessa
luin vaikutti erittäin tehokkaasti
ultramontaa-nisessa hengessä kirjailijana, sanomalehti- ja
valtio- sekä kirkollisena hallitusmiehenä.
Perustamalla orpo- ja turvakoteja, pappisseminaarin
ja muita kasvatuslaitoksia sekä suosimalla
katolilaisten yhdistysten kehitystä K. saattoi
nuorison kasvatuksen ja kansan ohjauksen papiston
käsiin. Hessenin hallituksen kanssa 1854 tehdyllä
sopimuksella piispa sai täydellisen vallan
kirkollisissa asioissa ja suuren vaikutuksen hovissa.
Sosiaalisen liikkeen levitessä ja järjestyessä K.
osasi raivata kirkon vaikutukselle tietä
työmies-joukkojen keskuuteen. Vatikaanin kokouksessa
1870 K. kuului paavin erehtymättömyysopin
vastustajiin, mutta taipui pian ja työskenteli
myö-hemmin saadakseen sen yleisesti tunnustetuksi.
N. s. kulttuuritaistelussa (ks. t.) K. oli
ultramon-taanisen puolueen tunnustettu johtaja.
Kirjoituksista mainittakoon: ..Freilieit, Autorität und
Kirche" (7:s pain., 1862), „Die wahren
Grund-lagen des religiösen Friedens" (3:s pain. 1868),
..Das allgemeine Konzil und seine Bedeutung für
unsere Zeit" (5:s pain. 1869), „Die
Arbeiter-frage und das Christentum" (1864). A. -/. P-ä.

Kettil ks. C a t i 11 u s.

Kettil Kaarlenpoika ks. V a s e.

Kettinki (ruots. lciitting) ks. Ketju. — Ke
t-tinkiklyysi, aluksen keularungon lävistävä
ja siihen kiinnitetty vankka valurautarumpu
( torvi), jonka lävitse ankkurikettingit kulkevat.

Kettinkivene, iso vene tai proomu,
useimmiten nostoranalla varustettu, jota käytetään
ankkurien. raskaitten kiinnityskettinkien j. m. s.
nostamiseen ja siirtämiseen. F. TV. h.

768

Kettler, Gotthard (1517-87), kalpaveljcsten

ritarikunnan viimeinen sotamestari ja
Kuurinmaan ensimäinen herttua. Syntyneenä
Westfa-lenissa hän oli 1537 tullut Liivinmaalle, jossa hän
venäläisten hyökättyä maahan tehtiin
sotames-tariksi 1559. Mutta ritarikunnassa vallitsevan
sekasorron takia hän ei voinut puolustaa maata
eri puolilta ahdistavien naapurien pyyteitä
vastaan. Turhaan hän kääntyi avunpyynnillä
myöskin Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoleen,
tämä kun itse tahtoi laajentaa valtansa Viroon,
joka tähän aikaan antautui Ruotsin vallan alle.
Tämän jälkeen K. 1561 luopui sotamestarin
toimesta ja vastaanotti Kuurinmaan Puolan
herruuden alaisena herttuakuntana. Suosien
uskonpuhdistusta hän edisti sen leviämistä herttua
kunnassaan myöskin lätin kielelle käännettyjen
hengellisten kirjojen avulla. Hänen sukunsa
hallitsi Kuurinmaalla v:een 1737. J. VV. /£.

Ketto ks. Solu.

Kettoaine ks. Selluloosa.

Kettu 1. repo (Canis vulpes), koiransukuinen
petoeläin, jolla on hoikka ruumis, suippo kuono,

Kettu, Bruno Liljeforsin taulun mukaan.

puolta ruumista pitempi, tuuhea häntä, soikeat
silmäterät ja paljaat jalkapohjat; väri
punaisen-ruskea, korvat, jotka ovat suippokärkiset, takaa
mustat, rinta ja hännänpää valkeat. Ruumis
70-75 cm, häntä 36-42 cm pitkä. Syö jäniksiä
ja lintuja ja niiden poikasia, yleensä
vahingollinen kaikenlaiselle metsänriistalle, ja tuhoaa myös
pienempiä kotieläimiä, mutta hyödyttää
vähentämällä hiiriä ja myyriä; melkein
kaikkiruokainen. Synnyttää huhtikuussa tav. 4-5 poikasta.
Turkki arvokas. Levinnyt koko Euroopassa,
Algeriassa, Länsi- ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa
levinnyt yli koko maan ja kaikkialla tavallinen.
Tapettiin tilast. tietojen mukaan viimeksi
kuluneiden 10 vuoden ajalla n. 3,000 kpl. vuotta kohti,
1908 2,932, niistä useimmat Oulun läänissä.
Useita värimuunnoksia: ru&kea.-k.,
mustavatsai-nen-k., hopea-k„ sepel-k., risti-k., musta-k.,
val-kea-k. — Läheisiä sukulaisia tavalliselle ketulle
ovat kor sakki (Canis corsac), naali (C.
lagopus) ja f e n n e k-k e 11 u (C. zerda).

K. M. L.

Ketunhäntäapinat, Etelä-Ameriikan
pohjoi-simmissä osissa asuvia velttohäntäisiä apinoita,
joiden tunnetuin edustaja on paholaisapiua
(Pithecia satana»).

Ketunleipä. 1. ks. Oxalis. 2. ks.
Ketun-myrkky.

Ketunmyrkky, Strychnos nux vomica puun
siemenistä (ketunleivistä) valmistettu
myrkyllinen jauhe, jota lihaan sekoitettuna käytetään

Ketunmyrkky

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0410.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free