Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ketunraudat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ketunraudat—Keu h kokalat
7711
kettujen myrkyttämiseen. K:nä käytetään myös
usein ylläni, siemenistä saatua myrkyllistä
alkaloidia, strykniiniä (ks. t.).
Ketunraudat ks. Metsästy s.
Ketunsakset ks. M e t s ä s t y s.
Keudell [öide’l], Robert von (1825-1903),
saks. diplomaatti, siirtyi 1803 hallinnolliselta
virka-alalta ulkoasiain ministeriöön ja saavutti
suuressa määrin Bismarck in luottamuksen: oli
lähettiläänä 1871-73 Konstantinopolissa. 1873-S7
Roomassa; K:n väitetään tehokkaasti
vaikuttaneen Saksan. Itävalta-Unkarin ja Italian välisen
kolmiliitou syntymiseen. Vv. 1888-93 liän oli
jäsenenä Preussin maapäivillä, 1871-72 ja 1890-93
Saksan valtiopäivillä; julkaissut „Fürst und
Fiirstin Bismarck, Erinnerungen aus den Jahren
1846-72" (1901). J. F.
Keulikoabsessi (ks. Abscessus).
enimmäkseen äkillisten tautien keuhkoissa
synnyttämä ajos eli märkäpesä. K., joka yleensä on
ankaranluontoineii. saattaa avautumalla johonkin
keuhkotorven haaraan tämän kautta tyhjentyä ja
siten itsestään parata. K:n hoitamisessa tulee
enimmäkseen kirurginen nienettelv kysymykseen.
(M. O-B.)
Keuhkoalveolit ks. Keuhkot.
Keuhkoatelektasia (ks. A t e 1 e k t a s i a), tila,
jossa keuhkon ilmamäärä on vaillinainen tai
jokin sen osa ei sisällä ilmaa laisinkaan,
uiin-kuin esim. on laita sikiössä, joka ei vielä ole
hengittänyt. Samanlainen vaillinainen
ilmanpitoi-suus tai ilmattomuus voi keuhkossa myöskin syn
tyä jonkin henkitorvenhaaran tukkeutumisesta,
jolloin kysymyksessä olevaan keuhkonkohtaan
sulkeutunut ilma vähitellen sieltä häviää
imeytymällä kudoksiin, tahi myöskin keuhkon tai sen
osan litistyessä esim. kasvannaisen, kasaantuneen
keuhkopussinesteen v. m. s. vaikutuksesta.
(M. O-B.)
Keuhkoedeemi (ks. Edeemi), keuhkojen
vesipöhö; saattaa aiheutua monesta eri syystä
niinkuin sydämen heikkoudesta, munuais- ja
maksataudeista sekä monenlaisista taudillisista
ilmiöistä itse keuhkoissa, kuten
keuhkotulehduksessa, keuhkotuberkuloosissa y. m. K. on aina
hyvin arveluttava taudinilmiö, joka useimmiten
ennustaa lähestyvää kuolemata. (M. O-B.)
Keuhkoemfyseemi (ks. Emfyseemi),
keuhkojen ilmapöhö, keuhkolaajentuma, keuhkojen
ilmarakkuloiden täyttyminen luonnottoman
suurella ilmamäärällä; tällainen taudillinen tila
aiheutuu yleensä hienoimpien ilmatiehyitten
limakalvon turvottumisesta, jolloin rakkuloihin
Joutuneen hengitysilman uloshengittäminen on
vaikeutunut ja keuhkot tulevat myötäänsä
sisältämään liian paljon ilmaa sekä siitä syystä
olemaan kooltaan laajentuneet. Tällainen tila
seuraa useaa kroonillista, keuhkoja kohtaavaa,
tautia, etupäässä kroonillista keuhkokatarria,
mutta saattaa myöskin olla seurauksena
mekaanisesta rasituksesta, esim. torven- ja varsinkin
lasinpuhaltamisesta. Ajoissa hoidettuna
taudillinen tila voi korjaantua; muuten se on omansa
turmelemaan ilmarakkuloiden seiniä ja
vähentämään niitten luonnollista joustavuutta, jolla on
suuri merkitys hengityksen luontaiselle kululle.
(il. O-B.)
Keuhkogangreeni (ks. Gangræna),
keuhko-mätä, keuhkokuolio, erilaisten taudintilojen
ai-25. IV. Painettu r ; 12.
kaansaama keuhkon kudoksen kuoleutuminen ja
mätäneminen; sangen arveluttava tauti, joka
kuitenkin milloin opereeraamalla, milloin
kuoleutuneen kohdan mätänemisen ja vähittäisen
irtaantumisen sekä syntyneen mädän poistumisen kautta
luonnollista tietä korjaantuu ja arpeutuu.
M. O-B.
Keuhkohalvaus, keuhkojen toiminnan, s. o.
hengityksen äkillisen taukoamisen aiheuttama
kuolema; k. ei oikeastaan ole mikään täysin
omintakeinen tauti, vaan jonkin muun syyn,
niinkuin keuhkoedeemin, hiilihappomyrkytyksen
y. m. aikaansaama. il. O-B.
Keuhkohermot, ne hermot (oikeastaan
vatsa-keuhkohermo, nervus vngus), jotka välittävät
ytimen jatkossa olevieu hermokeskusten
hengityksen säännöllistä tapahtumista valvovaa tointa,
vrt. Hermosto. .1/. O-B.
Keuhkohyperemia (ks. II y pe r e m i a),
verentungos keuhkoissa; tila, joka seuraa monta
erilaista keuhkoissa esiintyvää tautia ynnä
verenkiertohäiriötä. (il. O-B.)
Keuhkoinfarkti (ks. Infarktii, johonkin
keuhkon osaan johtavan verisuonen
tukkeutumisesta (ks. E m b o 1 i a) aiheutunut paikallinen
ve-rekkyys siinä kohdassa. (il. O-B.)
Keuhkokalat (Dipnoi, Dipneusta), kiduksilla
ja aika-ajoin keuhkoilla hengittäviä selkärankai-
Barramnnda ketihkokala.
sia. jotka muodostavat jonkunlaisen väliryhmän
kalojen, lähinnä kiillesuomuisten, ja
sammakkoeläinten välillä. Niillä on pitkäveteinen,
sileit-ten suomujen peittämä ruumis, jossain määrin
vesiliskoja muistuttava päänmuoto ja sivuilta
litistynyt pyrstö, jonka selkä- ja vatsapuolella
pariton evä on symmetrisesti kehittynyt
(dify-serkkinen pyrstö). Parilliset raajat 1. rinta- ja
vatsaevät ovat kaukana toisistaan, muodoltaan
joko suikeat, hyvin alkuperäistä sulkamaista
rakennuskaavaa. tai kapeat, siimamaiset. Niihin
k. myös nojaavat pohjalla levätessään. Rintaevien
edessä on pään kummallakin puolella
kidusonte-lon aukko, jonka luona toukilla on
sammakkoeläinten tavoin sulkamaisesti haarautuneet
ulko-kidukset, afrikkalaisella keuhkokalalla myös
täyskasvaneena 3 ulkokidusta. Kampamaisia
sisä-kiduksia on 4 paria tai vähemmän. Uimarakkoa
vastaava pariton tai pitkinpäin kahtia
jakaantunut rakkulaseinäinen pussi, josta lyhyt torvi
johtaa nielun vatsapuoleen, toimii keuhkojen
tavoin. Ilman hengitys tapahtuu sekä suun että
sierainten kautta, jotka viimemainitut läpäisevät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
