- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
771-772

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ketunraudat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

771

Keu H kokal vo—Keuhkot

suulaen. Keuhkoilla on oma pieni verenkiertonsa,
ja sydän kuljettaa paitsi laskimoverta myös
puhdistettua verta. Sydämen etehinen on
epätäydel-lisesti jakaantunut kahtia, — vasempaan
etehi-seen virtaa keuhkoista palaava veri — osittain
itse kammiokin, jonka edessä on lämsillä
varustettu tai kuten sammakoilla kierteispoimuinen
valtimokeko. Suolessa on kierteislämsä. Ruumiin
sisäranko on suurimmaksi osaksi rustoa ja
selkärangassa tavataan selkäjänne kokonaisena
säilyneenä. K. ovat makean veden asujamia, jotka
yksinomaan tavataan eräissä kuumissa seuduissa.
Nykyään eläviä tunnetaan kaikkiaan 3 sukua.
Brasilian virroissa elävä Lepidosiren paradoxa
kasvaa 1 m pitkäksi. Afrikassa on edustettu suku
Protopterus, lajit Pr. annectens ja Pr. amphibius.
Kuivaan aikaan nämä eläimet kaivautuvat
mutaan levätäkseen kokoon kiertyneinä kolossa, joka
on reiän kautta yhteydessä ulkoilman kanssa.
Ne hengittävät silloin keuhkoillaan kunnes taas
tulee sadeaika. Austraaliassa tavataan b a r r
a-munda (Ceratodus Forsteri), isoin keuhkokala,
2 m pitkä. K. 31. L.

Keuhkokalvo ks. K e u h k o p u s s i.

Keuhkokalvontulehdus ks. K e u h k o p u
s-sintulehdus.

Keuhkokatarri ks. Bronkiitti.

Keuhkokivet, keuhkoissa joskus tavattavat
kalkkisuolojen ja kolesteriinin koviksi
muodostamat tulehtuneet kudosten osat. (31. 0-B.)

Keuhkokoe, koe, joka tarkoittaa keuhkojen
avulla sen seikan selville saamista, onko esim.
kuolleena tavattu sikiö hengittänyt vai ei. vrt.
Elonmerkki. (31. O-B.)

Keuhkokongestioni (ks. Kongestioni)
ks. K e u h k o h y p e r e m i a.

Keuhkokotilot (Pulmonata), maalla tai
makeassa vedessä eläviä, ilmaa hengittäviä kotiloja,
joilta nilviäisten alkuperäiset hengityselimet,
kampakidukset, ovat hävinneet, mutta joiden
vaippaontelo toimii ilmanhengitykseen
sovellettuna hengitysontelona 1. jonkinlaisena keuhkona.
Vaipassa on näet kehittynyt hengityksen
palveluksessa oleva suoniverkko ja vaipan etureuna on
kasvanut kiinni selkäihoon, joten on
muodostunut pussimainen kammio, joka suljettavalla
reiällä on yhteydessä ulkopuolisen ilman kanssa.
Tämä n. s. hengitysreikä sijaitsee tavallisesti
ruumiin oikealla kyljellä, harvoin vasemmalla,
nim. niillä harvoilla suvuilla, joilla on
vasempaan kiertynyt kuori. Ne k., jotka elävät
vedessä, nousevat aika-ajoin vedenpintaan
täyttämään hengitysontelonsa ilmalla. K. ovat
kaksineuvoisia. Kuori, jonka muoto suuresti
vaihtelee sukujen ja lajien mukaan, on toisinaan
surkastunut, painunut vaipan sisään tai tykköuään
hävinnyt, joten ruumis näillä esiintyy paljaana.
Näitä kuorettomia k:ja sanotaan yhteisesti
etanoiksi. Tuntosarvien luvun ja silmäin paikan
mukaan k:ja on ryhmitelty kahteen
pääosastoon : varsisil mä isiin (Stylomtnatophora)
ja tyvisilmäisiin (Basommatopliora).
Edelliset ovat maalla, jälkimäiset vedessä eläviä.
Varsisilmäisiin luetaan siruetanat (Arion),
harja-etanat (Limax), m. m. vahingollisuudestaan
tin-nettu peltoetana (Limax agrestis), koteloetanat
(Ilclix), sulkuetanat (Clausilia), siemenetanat
(Pupa) y. m. Huomattavimpia näiden joukossa
on tuo suuri viinitarhaetana (IJelix pomatia),

jota Etelä- ja Keski-Euroopassa suurin määrin
käytetään ravinnoksi ja sitä varten
viljelläänkin. Tyvisilmäisistä mainittakoon limakotilot
(Limiuca) ja kiekkokotilot (Planorbis). [K:n
levenemisestä Suomessa A. Luther, „Bidrag tili
kännedomen om land- och
sötvattengastropoder-nas utbredning i Finland" (1901).] A". 31. L.

Keuhkokuolio ks. Keuhkogangreeni.

Keuhkokuume ks. Keuhkotulehdus.

Keuhkomätä ks. Keuhkogangreeni.

Keuhkonkutistuma, taudillinen muutos
keuhkojen kudoksessa, joka ilmenee siten että
keuhkot tahi jokin niitten osa kooltaan pienenee
kudoksen tiivistyessä ja kovettuessa, niinkuin
esim. tapahtuu arpeutumisen vaikutuksesta,
tu-lehduspesäkkeen tahi muun ankaramman
taudin-ilmiön vikuuttaessa keuhkojen kudosta, kuten
usein on laita keuhkotuberkuloosissa keuhkojen
kärkiin nähden. (31. O-B.)

Keuhkopleura (ks. Pleura), se osa
keuhko-pussia, joka verhoo rintaontelon sisäpintaa, vrt.
Keuhkopussi.

Keuhkopussi (pleura), keuhkojen ulkopintaa
ynnä rintaontelon sisäpintaa verhoava hienon
hieno, sileä ja vapaalta pinnaltaan liukas kalvo,
vrt. Keuhkot.

Keuhkopussintulehdus (pleuritis) esiintyy
joko n. s. kuivana (p. sicca) tulehduksena, jossa
keuhkokalvon pinnoille muodostuu fibrinöösinen
kerrostuma, tahi eritteisenä tulehduksena (p.
ex-sudativa), jossa keuhkopussiin kerääntyy
nestemäistä ainetta; riippuen siitä, onko tämä neste
heramaista tahi märäntapaista, sanotaan k:ta
se-roosiseksi (p. serosa) tahi märkiväksi (p.
purn-lenta). Syyt k:n syntymiseen ovat monenlaiset;
tavallisimpina syinä mainittakoon vilustuminen,
ynnä itse keuhkoissa esiintyvien taudillisten
ilmiöiden leviäminen niin, että tapaavat keuhkon
pintaa verhoavaan kalvoon saakka. Useimmiten
esiintyvät k:t äkillisinä tauteina, joita seuraa
lievempi tahi ankarampi kuume, noidossa
tulevat kysymykseen monenlaiset menettelyt,
lääkkeet, kääreet ynnä kirurgiset keinot, seroosisessa
k:ssa esim. keuhkopussin tyhjentäminen
punktee-raamalla. s. o. päästämällä nestettä pois kylkeen
pistetyn hienon putken kautta; märkivässä k:ssa
käytetään erinäisiä suurempia opereeraustapoja.
vrt. Estlander, J. A. (31. O-B.)

Keuhkoputkentulehdus (tracheitis), katarri,
joka rajoittuu henkitorven osalle, mutta
useimmiten on vain osana yleisemmästä
keuhkokatar-rista. vrt. Bronkiitti.

Keuhkorutto ks. Rutto.

Keuhkosammal ks. Marchantia
poly-m o r p h a.

Keuhkot (pulmones), ilmaa hengittävien
selkärankaisten hengityselimet; ne syntyvät sikiöllä
kahtena etusuolen vatsanpuolisesta seinästä
lähtevänä pullistumana ja pysyvät nielun
yhteydessä kurkunpään (larynx) ja
henkitorven (trachea) kautta. Useimmat
luonnontutkijat pitävät k:ja homologisina kalojen
uimarakon kanssa. Tätä käsitystä tukee m. m.
keuhko-kaloilla (Dipnoi) kiduksien ohessa tavattava,
ilmahengityselimenä toimiva pariton tai
pitkin-päin kahtia jakaantunut ohutseinäinen pussi,
jonka sisäpinnassa huomataan verkkomaisten
poimujen muodostamia onteloja 1. alveoleja ja joka
lyhyellä tiehyellä on yhdistynyt nielun vatsa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0412.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free