Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keuhkot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Keuhkotaudin kuu me—Keuhkotauti
77G
keuhkovufsahermoon, osa sympaattiseen liermoon.
Huomattava on, että itse keuhkokudos on sangen
tunnotonta suurillekin hävityksille, keuhkoissa ja
rinnassa tuntuvat kivuntunteet lähtevät
useimmiten ~airaloisi>ta muutoksista, tavallisesti
tulehduksista keuhkopussissa. joka on erittäin arka.
K. .1/. L.
Keuhkotaudinkuume. kuumemuoto, joka
esiintyy keuhkotuberkuloosissa, vrt. Keuhkotauti.
Keuhkotauti, keuhkotuberkuloosi
(tubeiculo-■is piilmonumi aiheutuu tuberkelibasillin
tuhotöistä keuhkoissa. Robert Koch näytti viime
vuosisadan loppupuoliskolla toteen, että
erityiset mikro-organismit, tuberkelibasillit, ovat
tälle taudille ominaiset sekä synnyttävät
keuhkoissa ynnä muissakin kudoksissa, joihin
sattuvat joutumaan, pienen pieniä nystyröitä eli
tuberkeleja, joista myöskin on johdettu nimitys
tuberkuloosi 1. nystyrätauti.
Keuhkotuberkuloosi esiintyy pääasiallisesti kahdella eri tavalla,
joko hiljaa hiipien kehittyvänä, pitkällisenä
hivuttavana tautina, tahi äkillisenä, muutamassa
viikossa kuolemaan vievänä kuumetautina.
Edellinen muoto on näistä yleisin ja tavallisin.
Entinen käsitys, että keuhkotauti menisi perintönä
vanhemmista lapsiin, ei ole näyttäytynyt oikeaksi;
ei tauti sinänsä tule perityksi; tuberkelibasillit
eivät joudu äidistä välittömästi sikiöön. Sitä
vastoin kyllä usein periytyy jonkinlainen
taipumus keuhkotautiin; keuhkotautisten vanhempain
heikko ruumiinrakenne ynnä vähentynyt
vastustuskyky terveyden vastaisia vaikutuksia
kestämään menee helposti perintönä lapsiin, jotka
siten ovat suhteellisen alttiita taudin kehittymiselle.
Keuhkotuberkuloosin synnyttää kuitenkin aina
tuberkelibasillin joutuminen ruumiiseen, mikä
saattaa tapahtua eri tavoin. Jouduttuaan
ruumiiseen basilli tunkee sellaisiin kudoksiin ja
elimiin, jotka ovat sen elinehdoille suotuisimmat.
Lapseniässä ovat ennen muita rauhaset basillien
mielipaikkoja, josta syystä rauliastuberkuloosi eli
n. s. skrofuloosi 1. risatauti on tavallisin
tuberku-loosimuoto lapsissa. Kuitenkin
keuhkotuberkuloosi saattaa myöskin ilmetä jo lapsuuden iässä,
vaikka se etupäässä tekee tuhojaan nuoruuden ja
miehuuden välisestä iästä lähtien aina
vanhemman miehuuden ikään asti. Keuhkot ovat ne
elimet. jotka silloin näyttävät tarjoavan
tuberkeli-basillille edullisimmat elinehdot ja usea
keuhko-taudintapaus on ehkä jo aikoja piillyt jossakin
keuhkoihin kuuluvassa tahi muualla ruumiissa
olevassa rauhasessa, josta basillit sitten ovat
päässeet keuhkoihin tunkemaan ja hävitystyötään
tekemään. Useimmiten k. kehittyy varsin salaa,
niin ettei potilas paljo arvaakkaan tilaansa.
Vähäinen yskä tavoittaa silloin tällöin, eikä lopulta
täydelleen katoa; ysköksiä lohkeaa hieman miltei
joka päivä, varsinkin aamuisin; mutta
suurempaa vaivaa potilas ei tunne. Vähitellen alkaa
kuitenkin muita taudinmerkkejä tulla tuntuviin.
Laihtuminen ja yleinen väsyminen sekä
kalpeneminen alkavat hiipien ilmetä; ehkä alkaa iltasin
tuntua hieman vilunväreitä ja mahdollisesti
nukkuessa öisin lievä hiestyminen. Jollakulla
saattaa tämän lisäksi näyttäytyä vähän verta
ysköksissä; mutta niin ei useimmiten ole laita, se
kuuluu pikemmin harvinaisuuksiin. Vilunväreet ja
niitä seuraava hikoileminen öisin aiheutuvat
tautia seuraavasta kuumeesta, n. s. hektisestä
kuumeesta, joka iltapuolella päivää nousee
synnyttäen silloin viluntunteen, laskeakseen jälleen
yön ajalla, mikä vuorostaan aiheuttaa
hikoilemisen. Jollei tässä tilassa oltaessa jouduta
kunnolliseen hoitoon, jatkuu taudin kulku: basillien
syn-I nyttämät tuherkelit hajoavat, käyden
juustomai-siksi pesäkkeiksi, jotka aukeavat henkitorven
haaroihin ja ilmatiehyiin synnyttäen n. s.
kaver-neja. märkiviä onteloita. keuhkojen kudoksessa.
Siten itse keuhkot vähitellen käyvät lokeroisiksi,
kutistuvat, kovettuvat ja arpeutuvat siellä täällä,
jossa jokin tuberkelipesäke on parantunut,
niinkuin usein tapahtuu. Jotkut tuberkelit saattavat
myöskin parata tahi käydä vaarattomiksi
koteloitumalla kalkkipitoisten suolojen muodostamaan
kuoreen, niin etteivät basillit enää pääse
tunkemaan muuanne. Sitä myöten kuin tuberkelit
hajoavat ja kaverneja muodostuu, lisääntyvät
yskökset ja saavat enemmän märkäisen luonteen.
Xiin tauti kehittyy edelleen vieden lopulta
kuolemaan, jollei parannusta tule.
Vv. 1886-95 kuoli Suomessa vuosittain
tuberkuloosiin keskimäärin 6.129 henkeä sekä vuosina
1896-1900 keskimäärin 7,123; nykyään kuolee
meillä joka vuosi yli 8.000 henkeä tuberkuloosiin
ja pääasiallisesti keuhkotuberkuloosiin. Oheen
liitetty taulu esittää tarkemmin missä määrin
tu-LfinniT
Tuberkuloosikuolleisuus Suomessa *v. 1888—1897
ja 1*98—1907.
lierkuloosikuolleisuus on viime aikoina
muuttunut eri lääneissä ja koko maassamme. Joka
tuhannesta hengestä kuoli 1888-97 tuberkuloosiin
2,8 ja 1898-07 3,i henkeä, mikä ilmeisesti
viittaa siihen että tuberkuloosikuolevaisuus meillä
valitettavasti on lisääntymään päin. Tämä on
-itä surkuteltavampi tosiasia, kun esim.
Preussissa y. m. maissa, joissa jo pitemmän aikaa
un käyty järjestelmällistä sotaa tuberkuloosia
vastaan, kuolleisuus päinvastoin on alentunut
3,esta l.g;een tuhatta henkeä kohti.
Tässä taistelussa on erotettava eri puolia.
Tärkein niistä on tarttumavaaran vähentäminen.
Tuberkelibasillit oleskelevat keuhkotautisen
keuli-| koissa, joista ne yskösten mukana leviävät kaik-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
