- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
779-780

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keuhkotorven laajentuma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

77!)

Keuhkovaltimo—Kevytaseiset

780

kulku ou tavallisesti pitkäveteisempi. rioidossa,
joka aina vaatii asianymmärtäväistä ohjausta,
ovat kosteat kääreet rinnan kohdalla
näyttäytyneet suotuisiksi sekä lievennystä tuottaviksi niille
kivuille, jotka pistoksina yleensä tuntuvat taudin
rasittamassa paikassa. 31. O-B.

Keuhkovaltimo, oikeasta svdänpuoliskosta
keuhkoihin johtava valtimo (arteria pulmonalis).

Keulamasto, aluksen etumainen masto
(milloin mastoja on enemmän kuin yksi).

Keulankärki ks. Oxytropis.

Keulapantturi, ne pantturit 1. kaaret
aluksen keularungon suippenevassa osassa, joiden
sivupintain tasot eivät ole kohtisuorassa aluksen
pituusviivaa vastaan. F. W. L.

Keulapurje, yleisnimitys mille tahansa niistä
taakipurjeista, jotka ovat keulan puolella aluksen
keulamastoa. F. W. L.

Keulatamineet, purjealuksessa ne kiinteän ja
liikkuvan takilan osat, jotka kuuluvat
kokkapuuhun, liivaripuomiin ja keulapurjeisiin.

F. L.

Keulavannas, vettä halkaiseva emäpuun
keulaosa, johon aluksen kylkipintain keulapäät
päättyvät ja liittyvät. ’ F. W. L.

Keuper (alk. paikallinen saks. nimitys eräille
savi- ja hiekkakiville), triassysteemin nuorin
alaosasto. ks. Geologiset muodostumat.

P. E.

Keuruu (ruots. K e u r u). 1. Kunta Vaasan
1.. Kuortaneen kihlak..
Keuruun-Pihlajaveden-Multian nimismiesp.; pinta-ala l,101,i km2, josta
viljeltyä maata 7,595 ha (1901) ; maatilojen
lukumäärä 197, manttaalimäärä 32=S7i2ss: talonsavuja
191, torpansavuja 549 ja muita savuja 293. 9,075
as. (1909), joista 0,8% ruotsinkielisiä (1900);
2,118 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 1.123 (1901). 905 hevosia
ja 3,581 nautaa (1908). — Kansakouluja 14:
Haapamäen yhteiskoulu. Kunnanlääkäri
yhteinen Multian kanssa; 2 apteekkia (toinen kirkolla
ja toinen Mäntässä). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Mäntän ja Kolhon sahat, Mäntän
paperitehdas, Kolhon tulitikkutehdas, Seppälän
tiilitehdas, Keuruun ja Huttulan tervatehtaat,
Haapamäen osuusmeijeri, Keuruun ja Mäntän
vesitehtaat, Lihjamon ja Virtalan myllyt,
Mäyrä-mäen saha ja mylly. — Muinaismuistoista
mainittakoon „Lapin rauniot" Juurikkasalmen
rannalla ja vanha, kaunis puukirkko (v:lta 1758).
— Ison vihan muistoista mainittakoon
Herp-manin poikain urotyöt K:11a, joista on vielä
muistona n. s. „Herpmanin poikain kaivos"
lähellä kirkonkylää. Koko pitäjä on tunnettu
erittäin luonnonkauniiksi ja onkin sentähden suosittu
kesänviettopaikka. Kirkonkylä kauniilla paikalla.
Keuruunselän pohjoispäässä. Höyrylaivayhteys
Mäntän ja Kolhon kanssa. Kunnan alueella
Keuruun. Haapamäen, Kolhon ja Asunnan
rautatien-asemat sekä Huttulan ja Tiusalan pysäkit. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
liiip-pak., Tampereen rovastik.; perustettu kappeliksi
Ruoveden emäseurakuntaan 1628, tuli omaksi
kirkkoherrakunnaksi 1630. Kirkko, kivinen,
rakennettu 1889-92. [Akseli WarÉn, ,,Keuruun pitä
jän historia" (Suom. kirj. seuran
pitäjäntutki-muksia V).] — Ruoveden seurakuntaan
kuulunut Vilppulan rukoushuonekunta, lisättynä osilla
Keuruun kunnasta, on nyttemmin (1912) eron-

nut omaksi kunnaksi; uuden seurakunnan
kirkollisista suhteista tarkemmin ks. Vilppula. —
3. R a u t a t i e n a s e m a. (5:nnen luokan)
Jyväskylän radalla 16 km:n päässä Haapamäeltä,
316 km Helsingistä, 62 km Jyväskylään;
asemalle saapui v. 1909 2,370 tonnia tavaraa,
eniten jauhoja ja ryynejä 745 ton. ja lähetettiin
1,537 ton., eniten hirsiä, lankkuja, lautoja v. m.
puutavaraa 890 ton. L. H-nen.

Keuruunreitti on Kokemäenjoen pohjoisen
vesialueen itäisin reitti; siihen kuuluu
pää-järvenä Keuruunselkä, joka laskee
Mäntänkos-ken kautta Kuoreveteen (ks. t.). Kuoreveden
pohjoispäästä reitin vedet virtaavat länttä kohti,
ahdistuen kapeiksi salmiksi, jotka sitten
Vilp-pulankosken (ks. t.) kautta purkautuvat
Palo-selkään; viimemainittu yhtyy länsipäässään,
Mustassaselässä, Tarjanne- ja Ruoveden välillä,
pohjoisesta päin tuleviin Ätsärin ja
Pihlajaveden reittien vesiin. — Keuruunselkä,
Päijänteen ja Näsijärven luontoa muistuttava
järvi, on keskusjärvenä Keuruunreitissä ja
käsittää n. 159 km! laajan alan Keuruun pitäjätä;
pituus n. 26 km (pituussuunta pohjoisesta
etelään), suurin leveys n. 6 km, suurin syvyys
n. 14 m, ympärys n. 164 km ja vedenpinnan
korkeus yli merenp. 105 m; pohjoisrannan
leveysaste n. 62° 15’ pohj. lev. — Multian vesistä
laskee Tarhapäänjoki (ks. t.) K:n pohjoispään
koillisosassa olevaan Tarhianjärveen, joka on
virtavan Lapinsalmen kautta K:n yhteydessä;
myöskin pohjoispäähän, nim. sen luoteisosassa
olevaan Kivilahdenselkään, laskee joki, joka
tuo vettä pitäjän luoteiskulmilta; koillisrannalla
olevaan pitempään lahdekkeeseen laskee
pohjoisesta Elämäjoki Juko- ja Ruokosenjärvestä sekä
toinen joki koillisestapäin, Asunta- ja
Pohjas-järvistä. K:n eteläpäähän laskee länsipuolelta
pitkä, kapea vesireitti, Kolhon vedet
(Ukon-selkä, Kaijanselkä, Pahkaselkä, Suutarinselkä).
K. laskee Kuoreveden pohjoisosaan Mäntänkosken
(ks. t.) kautta. — Rantamien luonnonihanuus
on tehnyt K: n seudut suosituksi
kesänviettopaikaksi. Kalastus tuottaa hyvänpuoleisesti;
saaliista mainittakoon tavallisimpien kalojen ohella
etenkin kuha. — K. kuuluu Kokemäenjoen
vesialueeseen, muodostaen sen koillisimman
vesistön. Pohjoispäässä, Tarhianjärven, Kivilahden
selän ynnä kapeitten salmivesien rajoittamalla
saarella sijaitsee Keuruun kirkonkylä.
Laiva-liike mainitun kirkonkylän, Kolhon ja Mäntän
välillä. L. H-nen.

Kew [kjü], kylä Thamesin rannalla, lähellä
Lontoota; siinä kuninkaall. linna, nyk. valtion
omistama sekä kuuluisa, samoin valtion
omistama kasvitieteellinen puutarha (perust. 1759),
joka käsittää 187,s ha:n alan suunnattomia
kasvihuoneita, kirjaston, kolme kasvitieteellistä
museota v- m. Laitos julkaisee useita
aikakauslehtiä. ’ (E. E. K.)

Keweenaw ks. Kuparisaari.

Kevennyskaari ks. Kaari.

Keveä patteri ks. T y k k i v ä k i.

Keveät metallit. Näin nimitetään niitä
metalleja, joilla on alhainen ominaispaino, alle 5,
s. o. jotka eivät ole viittä kertaa vettä
raskaammat. Niihin kuuluvat alkalimetallit, aluminiumi,
magnesiumi y. m.

Kevytaseiset, ne joukot, jotka kevyemmän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0418.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free