Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kevät ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
781
asestuksensa takia ovat sopivia n. s. kevyeen
palvelukseen s. o. tiedusteluun, vartioimiseen,
liajaliikkeisiin. Nykyisin tällä aselajijaolla ei ele
käytännöllistä merkitystä.
Kevät ks. Päiväntasaus ja
Vuodenajat.
Kevätesikko ks. Esikot.
Kevätkehitys, mehiläisyhteiskuntain
valmistumisaika pulidistuslennosta huhtikuussa
parveiluun heinäkuussa. Lämpöä lisäämään ja vetoa
estämään pannaan silppusäkki pesien päälle, joita
on suojeltava auringon säteiltä, mutta vasta kar
viaisinarjapensaiden kukinta-aikana annetaan
joka ilta vahvoille yhteiskunnille ’/«-1/» kg
hunajavettä tai survinliutiajaa, siitepölykakkujen ja
hunajan sekoitusta. Ennen ruokinnan alkua
kuoritaan pesän hunajakakut, jotta toukkapallo
pääsee laajenemaan. Vettä annetaan kivivadissa
sammalilla peitettynä aurinkoisessa paikassa ulkona.
Kuningattarelle valmistetaan tilaa munimiselle
ripustamalla tyhjä vahakakku
keskuslaajennuk-seu kautta keskuskakun kummallekin puolen.
Kun mehiläiset alkavat korjailla vahalla
vanhoja kakkuja, annetaan keinotekoisia kakkuja
pesiin rakennettaviksi. Antamalla vahvain
yhteiskuntain peitetyitä toukkakakkuja heikoille
yhteiskunnille, tehdään yhteiskunnat
tasavahvoiksi, jollei haluta parvia. Vanha kuningatar,
joka joskus alkaa munia koirasmunia
työmehiläis-kennoihin, on vaihdettava uuteen. Milloin
toukat ovat kuivuneet kennoihin chylus-nesteen
puutteessa, siirretään peitetty toukkakakku
toisesta pesästä. Kakun reunoihin rakennetut uudet
koiraskennot leikataan pois ja aukot täytetään
väliseinillä, tekokakulla. Erivahvat pesät
tehdään toukkakakkuja vaihtamalla yhtä vahvoiksi.
A. M.
Kevätkello ks. L e u c o T u m.
Kevätlukukausi ks. O p p i a i k a.
Kevät-Maria, Marian ilmestyspäivän (25 p.
maaliskuuta tai, jos tämä sattuu piinaviikolla,
edellisen lauantain) vanha suom. nimitys,
torpparien ja loisten muuttopäivä. H. K.
Kevätpäiväntasaus, se hetki keväällä, jolloin
auringon keskipiste on taivaan ekvaattorissa
(tasaajassa), ks. Päiväntasaus.
Kevätpäiväntasauspiste, se ekvaattorin
isoympyrän ja ekliptikan isoympyrän leikkauspiste
taivaalla, missä aurinko on keväällä noin 21 p.
maalisk. II. R.
Kevätruis ks. Eui s.
Kevätsahrami = Crocus vemus. ks. C r o e u s.
Kevätsato. Mehiläisten k. kestää toukokuusta
heinäkuun loppupuolelle. Sen ajan tärkeimmät
hunajakasvit ovat leppä, paju, raita, halava,
tuomi, pihlaja, kirsikkapuu, leskenlehti,
käen-silmä, poppeli, mustikka, vaahtera, omenapuu,
karviaismarjapensas, akankaali, pyökki,
paatsama, tädyke, puolukka, vikkeri, vadelma,
phace-lia, ajuruoho ja, tärkeimmät kaikista, apilaslajit.
Hunaja ja siitepöly menee mehiläisten toukkien
ruuaksi. Valko- ja alsikeapilaat vasta
tuottavat niin runsaasti, että hunajaa liikenee
hoitajallekin. A. .1/.
Kevätvehnä ks. Vehnä.
Kevätyhtiö ja Kevätyhdistys ks.
Sylvia-yhdistys.
Kexel [tseksefl], Olof (1748-96), ruots.
kirjailija (aikaisemmin K j ex hcl i us), ,,veli Bell-
782
manin" ja „veli llallmanin" aikalainen ja ystävä,
kirjallisen „Par Bricole" seuran perustaja.
Iloisen elämänsä ja huolettoman luonteensa takia K.
joutui suuriin velkoihin ja alituisiin
selkkauksiin, minkä hän usein avomielisesti paljastaa
kirjoituksissaan. V. 1776 hän julkaisi kokoelman
pikku kertomuksiaan ja juttujaan nimellä „Miua
tidsfördrif pä, gäldstufvau", mutta joutui
syytteeseen siinä olevien pappisjuttujensa tähden.
V. 1780 ilmestyi „Mina tidsfördrif pä, högvaktun",
1784-86 „Bacchi hand-bibliotlieque"; 1779-89 K.,
joka oli kunink. teatterin sihteeri, julkaisi „Kongl.
svenska theaterns almanachan. Varsinaisen
kuuluisuutensa hän on kuitenkin saavuttanut
komedian alalla. Hänen pikkunäytelmänsä — „Michel
Wingler", „Capitain Puff" ja muut — ovat
ranskalaisten tai englantilaisten esikuvien mukaan
näppärästi sommiteltuja, kevyitä, iloisia ja
sukkelia, joten niillä on ollut melkoinen
näyttämö-menestys. A-il. Tn.
Kexholm ks. Käkisalmi.
Kexlerus [tseksWrus], Simon (1602-69),
matemaatikko, synt. Ruotsissa (Närkessä), tuli
ylioppilaaksi Upsalassa 1625, f il. maisteriksi 1632
ja filos. apulaiseksi 1637, mutta siirtyi 1640
Turun yliopiston ensimäiseksi matematiikan
professoriksi, jossa toimessa hän oli kuolemaansa
saakka. K. julkaisi joukon latinan kielellä
tekaistuja laskuopin, geometrian, taso- ja
pallo-trigonometrian, tähtitieteen aikeitten, geodesian
y. m. oppikirjoja, jäljitellen ulkomaalaisten
matemaatikkojen teoksia. Niistä mainittakoon:
„Aritkmetiea astronomica sexagenaria",
„Arith-metica geodetica denaria", ..Trigonometria",
„Arithmetica triplex nec non Geometria". K:n
tieteelliselle kannalle on kuvaavaa, että hän
asettui vastustamaan Kopernikuksen
maailmanjärjestelmää ja uhrasi aikaansa tieteellisen astrologian
tutkimiseen, julkaisten teoksia siltä alalta, nän
painatti myös Turun horisontin mukaiseu
almanakan vuosille 1650 ja 1654. U. 8:n.
Key [kei]. 1. Ernst Axel Henrik K.
(1S32-1901), ruots. lääkäri, anatomi ja
hygie-nikko; tuli 1861 lääket. tohtoriksi väitöskirjalla:
,.Om smaknervernas ändningssätt i grodtungan".
K. toimi sitten yli kaksi vuosikymmentä
patologisen anatomian professorina Karoliinisessa
laitoksessa, jossa toimessa hän innokkaana opettajana
ja mukaansatempaavana luennoitsijana vaikutti
suuresti opiskelevaan polveen edistäen
tieteenhaaransa merkitystä koko lääketieteen pohjana.
Hänen teoksistaan tällä alalla mainittakoon: „Zur
Anatomie der Milz" (1861), „Om de s. k.
tubu-larafgjutningarnas olika former och bildning vid
sjukdomar i njurarne" (1863), ,,0m
cirkula-tionsförliållandena i njurarne", „Om
svulstmeta-staser inom centrala nervsystemets serösa liinnor"
(1879) sekä (yhdessä G. Retziuksen kanssa)
„Stu-dien in der Anatomie des Nervensystems und des
Bindegewebes" (1875-76). Maansa
terveydenhoidollisia ja varsinkin sen kouluhygienisiä
pyrintöjä K. on myöskin suuresti edistänyt, josta ovat
todisteina hänen ansiokkaat teoksensa:
..Redogö-relse för den hygieniska undersökningen" (1885),
iolla aina on oleva tienraivaajan merkitys
alallaan, sekä ,,Die Pubertätsentwicklung und das
Verhältniss derselben zu den
Ivrankheitserschei-i ungen der Schuljugend" (1889). K. on myöskin
tunnettu etevänä historioitsijana lääketieteen
Kevät—Key
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
