- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
783-784

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kevät ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

7S3

Keyri—Khaironeia

784

alalla. Vv. 18S6-97 K. oli Karoliinisen
laitoksen rehtorina. il. O-IS.

2. Ellen Karolina Salia K. (s. 1849),
ruots. kirjallisuuspsykologi ja ajattelija. V:sta
1883 hän on toiminut luennoitsijana Tukholman
työväenopistossa, esiintyen sitäpaitsi
esitelmän-pitäjänä niin koti- kuin ulkomailla
yhteiskunnallisissa. sivevsopillisissa ja kirjallishistoriallisissa
kysymyksissä. Puhujana K. on
mukaansatempaava; kirjoissaankin hän on usein ennen kaikkea
puhuja. Kirjallispsykologisissa teoksissaan hän
usein tähdentää jotakin erikoista, itseään likellä
olevaa puolta esitettävissä henkilöissään, tahtoen
sen kautta puhua omien aatteittensa puolesta.
Ensimäinen hänen elämäkerroistaan koskettelee
Ernst Ahlgrenin elämäntyötä il889), muut ovat:
„Sonja Kovalevski" (1892), „Anne-Charlotte
Leffler" (1893), ..Sveriges modemaste diktare" (1897),
tutkielmat Browning puolisoista ja Goethestä
(„Människor" 1899), ..Rahel Varnhagen" (1908).
Suurimman nimen hän on kuitenkin saavuttanut
naiskysymyksessä, herättäen kiihkeätä ihastusta
ja yhtä kiihkeätä vastustusta ja suuttumusta.
Hän on radikaalinen individualisti, vaatien
persoonalliselle vapaudelle täydet oikeudet, eli, kuten
parilla sanalla voi sanoa: yksilöllinen siveys
yleisen siveyden asemasta. K:n mielestä
naiskysymyksen esitaistelijat ovat jättäneet
huomioonottamatta naisen eroottisen vapautuksen ja
yksipuolisesti taistelleet hänen kansalaisoikeuksiensa
puolesta. K. teroittaa, että naisen oikea
kutsumus on äiteys, sillä luontaisten
eroavaisuuksien vuoksi hän ei voi kilpailla miesten kanssa
eri työaloilla. Eroottinen kysymys onkin näin
ollen K:lle naisasian keskeinen; hän vaatii
naiselle täydellistä, velvollisuustunteen tukemaa
vapautta. Ainoastaan molemminpuolinen rakkaus
pyhittää miehen ja naisen suhteen; se on
siveellinen niin pian kuin tämä tunne on olemassa,
muuten se on siveetön. Avioerot ovat senvuoksi
saatavat helpommiksi, joskin elämänkestävä,
rakkauteen perustuva monogamia on katsottava
ihanteeksi. Maailmankatsomuksensa K. esittää
tärkeimmissä teoksissaan ..Missbrukad
kvinno-kraft" (1891), ..Barnets århundrade" I. II (1900),
..Kvinnofrägan" (1909), „Tankebilder" I. II (1898),
„Lifslinjer" I. II, III (1903-06). — K. on
kau-neudenpalvelija; hän uneksii uutta, kaunista
ihmiskuntaa ja luottaa järkähtämättömästi
kehitykseen, uskoen että uudet polvet voivat
toteuttaa sen mitä me emme voi. Mutta K:n
iliaili-joittenkin täytyy tunnustaa hänen monet
heikkoutensa. joihin hänen vastustajansa aina
vetoo-vat: hänen todistelujärjestelmänsä ei ole
tieteellisesti koulittu, hänen perustelunsa ja teoriansa
ovat usein yksipuoliset; hän rakastaa liiaksi
paradokseja ja on. kuten useat lyyrilliset
intoilijat, liian superlatiivinen voidakseen harkita
ja ottaa lukuun äärimäisiä johtopäätöksiä. —
K:tä on käännetty monelle kielelle, vars.
saksaksi. [V. Norström. „E. K:s tredje rike" (1902),
J. Landqvist: ..E. K." (sarjassa „Svenskar",
1909).] A-ii. Tn.

Keyri ks. Kekri.

Keyser [kei-J. Jakob Rudolf (1803-64),
norj. historiankirjoittaja, oli 1837-62 historian
professorina Kristiaanian yliopistossa. K:n
tärkeimmät teokset ovat „Den norske kirkes
historie under katholicismen" (1856-58) ja hänen kuo-

lemansa jälkeen julkaistu „Norges historie"
(1S66-70) ; sitäpaitsi hän on kirjoittanut useita
ansiokkaita, etupäässä Norjan keskiajan
historiaa koskevia tutkimuksia. Oli myös Norjan
muinaistieteellisen museon ensimäinen järjestäjä.

K. G.

Key West [ki ue’st/ 1. Cay West, vähäinen
saari Floridan edustalla, tärkein siitä 320 km
pitkästä luoto- ja koralli särkkäsarjasta (cay
1. key), joka kiertää Floridan kärjestä
lounaiseen. K. W. on ainoastaan 176 km Havannasta,
linnoituksellaan valliten Meksikon-lahden suuta.
Sillä oleva samanniminen kaupunki (17.144 a.-.
1900) on tärkeä sotalaivasto- ja kaapeliasema,
merisatama, sieni- ja korallipyynnin kestcus.
Sitäpaitsi harjoitetaan tupakan ja suolan
valmistusta. Yhdysvaltalaisten dollari ruhtinasten
suosima kylpypaikka. Rautatie 1908 muita K.-W.
saaria myöten Floridaan. (E. E. K.)

Key-Åberg [kei-öbärj], Karl Vilhelm
Viktor (s. 1861), ruots. historiantutkija ja
tilastotieteilijä, tuli 1890 historian dosentiksi
Upsalan yliopistoon. 1892 aktuaariksi
kauppa-kollegiin; v:sta 1904 Ruotsin rautatiehallituksen
tilastollisen konttorin esimies; 1908 tilastollisen
komitean jäsen; johtanut tilastollisia
tutkimuksia m. m. Ruotsin lasiteollisuustyöläisten
taloudellisista oloista ja julkaissut muutamien
historiallisten tutkimusten ohessa käsikirjat:
»Sveriges industrikalender" (1898) ja ..Svenska
aktie-bolag och enskilda banker" (1900). J. F.

kg. lyhennys, = kilogramma (ks. t.).

Khabrias [ i’as] (lat. Chabrias), ateenalainen
sotapäällikkö (k. 357 e. Kr.). K. kunnostautui
m. m. korinttolaissodassa ja taisteli onnellisesti
persialaisia vastaan Kyproksessa sekä Egyptissä.
Ateenan ja Thebau tehtyä Spartaa vastaan
tähdätyn liiton (378 e. Kr.) K. lähetettiin
torjumaan Boiotiaan hyökännyttä Agesilaosta ja
pakotti hänet vetäytymään sieltä pois; tähän
menestykseen vaikutti osaltaan K:n keksimä
tais-teluasento, hän kun antoi sotilaittensa rintamassa
odottaa vihollisen rynnäkköä kilpi toista
polvea vasten nojaten ja keihäs ojossa. K:n
kuuluisin teko oli hänen Spartan laivastosta
saavuttamansa ratkaiseva voitto Naksos-saaren luona
(376 e. Kr.). Myöhemmin hän (n. 360 e. Kr.)
soti Egyptissä, jonne kuningas Taklios oli
kutsunut hänet avukseen persialaisia vastaan. K. sai
surmansa n. s. liittolaissodassa (357-55 e. Kr.),
kun hän, ateenalaisten laivaston piirittäessä
Khios kaupunkia, oli tehnyt uhkarohkean
yrityksen tunkeutua satamaan. E. li-n.

Khaibar (C h a i b e r, K h v b e r), Sefid
Kuli-vuoriston poikki vievä sola Intian ja
Afganistanin välillä, yli 1,000 m korkealla; on
ainoastaan 12-140 m leveä, mutta mukavin ja ainoa
tykistöllä kuljettava tie Intiaan lännestä, joten
sillä on suuri taloudellinen ja sotilaallinen
merkitys. Siitä kulkee tie Peshawarista Kabuliin.
Linnoituksia Afganistanin puoleisella Ja vielä
vahvempia Intian puoleisella suulla. — Kaikki
Intian valloittajat, paitsi Aleksanteri Suuri ja
englantilaiset, ovat tulleet K.-solan kautta.

(E. E. K.)

Khaironeia [-ro’-] (]at. Chærönë’a), muinainen
kaupunki Boiotian länsiosassa (nyk. Kaprena),
kuuluisa varsinkin sen taistelun vuoksi, jossa
Makedonian kuningas Philippos II 338 e. Kr.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0420.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free