- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
787-788

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Khalid ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

787

Khariitti—Khartum

788

tin Siut maakuntaan, 7,220 as. (1897).
Keitaassa on 70 käyttökelpoista lähdettä (myös
lämpimiä), kasvaa taatelipalmuja, sitruuna- ja
appelsiinipuita y. m. Viljeltäväksi kelpaava ala
vähenee. Aikaisemmasta sivistyksestä puhuvat
rakennusten rauniot muinaisegyptiläisten ajoista
saakka. Keitaan pääpaikka samannimiuen, n.
3,000 as. E. T.

Khariitti, sulotar, ks. K h a r i s.

Kharis, kreik. tarustossa sulouden jumalatar,
Iliadissa Hephaistoksen puoliso. Useimmiten kui-

Khariitit

tenkin K. esiintyy monistettuna, k a r i i t i t
(kreik. Kha’rites, lat. Gratiæ), joiden luku on
joko epämääräinen (Homeros), 3 (Hesiodoksen
mukaan: Aglaia, Euphrosyne, Thaleia) tai 2
(Spartassa: Klëta ja Phaënna). Heidän
vanhempinaan mainitaan milloin Zeus ja okeanidi
Eu-rynome, milloin Helios ja Aigle y. m. Kariitit
olennoivat kaikkea sitä suloa, joka ihmiselämän
eri aloilla ilmenee; heidän antimensa on naisten
kauneus, he tekevät runouden, laulun, soiton
ja puhetaidon viehättäväksi. Vanhemmassa
taiteessa kariitit esiintyvät puettuina, nuoremmassa
enimmäkseen alastomina. E. R-n.

Khariton [-i’tön], kreik. romaaninkirjoittajan
salanimi. K:n nimellä esiintyy historiallinen
lem-menromaani „Khaireaan ja Kallirrhoën
seikkailut", jonka tekijästä tiedetään varmasti vain, että
hän ei ole elänyt 2:sta vuosis:aa j. Kr.
myöhemmin. E. R-n.

Kharon (-ön] (lat. Charon), kreik. ja roomal.
tarustossa Manalan lautturi, joka Tuonelan
virran poikki kuljetti vainajain haamut ja palkaksi
siitä sai itsekultakin maksun, minkä vuoksi oli
tapana antaa kuolleen myötä oboli (ks. t.), joka
pantiin tämän suuhun. Taiteessa K. kuvattiin
parrakkaaksi, tvlynnäköiseksi
merimiehenmek-koon puetuksi vanhukseksi. — Etruskit käsittivät
K:n (Charun) hirveäksi, vasaralla varustetuksi
demoniksi, joka esiintyy milloin taistelussa
surmaten, milloin vainajien saattajana Manalaan.—
K :11a (Klia’ros, Kha’rontas) on huomattava sija
vielä nykyistenkin kreikkalaisten
kansankäsityksessä; näiden kansanlauluissa hän on
varsinaisena kuoleman edustajana, jota usein kuvitellaan
ratsastajaksi. E. R-n.

Kharosti 1. Kharostri, eräs laji kirjoi-

tusta, jota käytettiin Luoteis-Intiassa,
Afganistanissa ja siitä pohjoiseen olevilla
iraanilais-alueilla sekä Turkestanissa n. v:sta 500 e. Kr.
n. v:een 500 j. Kr. Johtuu aramealaisesta
kirjoituksesta. K.-kirjoituksesta ovat
huomattavimmat kielitieteellisesti tärkeät n. s.
Agoka-kirjoi-tukset (n. 250-220 e. Kr.; vrt. A e ok a).
Itä-Turkestanissa, jossa ajanlaskumme alkupuolella
rikas buddhalaiuen sivistys kukoisti, on
muinaisten asuntopaikkojen raunioista viime aikoina
löydetty useita, m. m. koivunkaarnalle
piirrettyjä, etupäässä buddhalaisia tekstejä sisältäviä
k.-kirjoituksia (sellaisia löysi m. m. Griiinvedelin
ja v. le Coqin johtama preussilainen retkikuuta
Turfanista vv. 1903-07). [Biihler, „On the
ori-gin of Kharosti" (Wiener Zeitschr. fiir die
Kunde des Morgenlandes, IX).]

Kharput [kar-] (Charput), Mamuret ul-Azir’in
vilajeetin pääkaupunki Turkin Armeeniassa.
30-35,000 as., paljon sotaväkeä. Tärkeä
kauppakaupunki; vientitavaroita opiumi, nahat, puuvilla.
Vanha kirkko ja jakobiitti-luostari, jossa
kallisarvoisia Raamatun käsikirjoituksia. E. T.

Kharthli ks. K h a r t v e 1 i.

Kharthveli 1. g e o r g i 1 a i s e t, entisen
Gru-sian 1. Georgian (ks. t.) kuningaskunnan asukkaat,
asuvat pääasiallisesti nykyisessä Tiflisin
kuver-nementissa. Omakielisenä nimityksenä heillä on
karthlos, karthveli tai karthli; vanhassa
klassillisessa kirjallisuudessa heitä nimitetään ibereikni.
Läusi-Euroopassa he ovat tunnetut georgilaisten
nimellä. Laajemmassa merkityksessä käytetään
k.-nimeä osoittamaan niitä kielellisesti toisilleen
likeistä sukua olevia heimoja, jotka asuvat
Taka-Kaukasuksessa Mustan-meren rannalta siihen
kohtaan, missä Alasan-joki laskee Kuraan.
Varsinaisia georgilaisia, jotka asuvat pääasiallisesti
Tiflisin kuvernementissa ja osaksi Kutaisin
kuverne-mentissa sekä Terin alueella, on n. 400,000. Heitä
kielellisesti aivan lähellä olevat imeretiläiset
(Imeretian, vanhan Kolkhis-maan asukkaat),
luvultaan vähän yli 400,000, sekä mingreliläiset (n.
150,000) Kutaisin kuvernementissa. Lisäksi
tulevat pienemmät heimot: gurialaiset, lazit, adzarit,
hewsurit, pvavit, tusit, svaneetit. Yhteensä on
khartveleja n. miljoona. Uskonnoltaan he ovat
suurimmaksi osaksi kreikanuskoisia, vain pieni
osa tunnustaa katolinuskoa ja islamia. He ovat
keskikokoisia, ruumiinrakennukseltaan ja
kasvonpiirteiltään erittäin kauniita, nenä on iso, usein
käyrä, kasvot pitkähköt ja muistuttavat
seemiläistä tyyppiä, silmät tummat tai siniset. Naiset
ovat miehiä melkoista vaaleammat. Luonteeltaan
he ovat hyväntahtoisia ja iloisia, mutta
saamattomia ja laiskoja, jonka tähden he ovat
taloudellisesti riippuvaisia armeenialaisista.
Huomattavampaa itsetietoista kansallista elämää ei viime
aikoihin asti ole ollut, vaikka kh:n
pääosa, grusialaiset, on jo sangen varhain käyttänyt
omaa kieltään kirjallisuudessa; sitä ei ole ollut
edistämässä myöskään kirkko, koska
georgilai-nen suuri enemmistö on samaa uskontoa kuin
venäläiset. Kirkollisesa suhteessa he kuuluvat
Grusian eksarkaattiin. He elävät perin kövhästi
ja asuvat vuorenrinteille rakennetuissa
mata-loissa tasakattoisissa hökkeleissä (sallii eli, kuten
venäläiset sanovat, saklja). J. J. M.

Khartum (Kartuin), samannimisen
maakunnan pääkaupunki Egyptin Sudanissa, Valkoisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0422.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free