- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
789-790

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kharybdis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

789

jn Sinisen Niilin yhtymäkohdassa. 14,823 as.
(1907); uudenaikaisesti rakennettu,
sähkölen-nätiujohto ja rautatie Kairoon. Useita
oppilaitoksia, museoita, bakteriologinen laboratori.
Serdarin palatsi, kenr. Gordonin muistopatsas.
K. oli ennen kukoistava kauppakaupunki
(norsunluu-, orja- y. m. kauppaa), ja siinä oli
1880-luvulla yli 60,000 as. Mahdi valloitti sen 1885
Gordonin urhean puolustuksen jälkeen ja hävitti
sen kokonaan. Tultuaan 1898 taas yhdistetyksi
Egyptiin K. on jälleen kohoamassa. E. T.

Kharybdis (lat. Charybdis), kreik. tarustossa
hirviö, joka Homeroksen Odysseian mukaan asusti
vastapäätä Skyllaa (ks. t.) ja nieli kaiken, mikä
sen lähettyville joutui. K. olennoi
todennäköisesti merenpyörrettä. Historiallisella ajalla oli
tapana sijoittaa K. Sisilianpuoleiseen osaan
Mes-sinan-salmea. E. R-n.

Khasi [kä-J. 1. Vuoristo Assamissa
Bralima-putran eteläpuolella, 500 km pitkä. Keskiosassa
on S h i 1 1 o n g-v uori (1,963 m), idässä J a i
n-t i a-v uori, lännessä K h a s i-v u o r i. Ilmasto
lauhkea ja tavattoman sateinen (12,040 mm).
Viljellään riisiä, maissia, teetä, appelsiineja,
ananasta y. m. Vuorissa on kivihiiltä ja
rautaa. — 2. Khasi and Jaintia Hills [an
dzaintia hilzj, piiri brittil. Intian provinssissa
Itä-Bengaali ja Assam, K.-vuoristossa, 15.646 km2,
198,989 as. (1901). Pääkaupunki Sh il long
samannimisen vuoren rinteellä. — 3. Yllämainitun
vuoriston asukkaat (myös kasi, kasia, k h a
s-s i a, k h a s s e e 1. K h a s i d j i n t i a) puhuvat
yksitavuista kieltä eikä heillä
kielellis-etnografi-sessa suhteessa ole yhteyttä muiden Assamin
kansojen kanssa. Suurimmaksi osaksi
luonnon-palvelijoita, lukumäärältään n. 200,000. Ovat
muodostaneet useita pieniä, puoleksi itsenäisiä
tasavaltoja; itä-osa maasta välittömästi
Shil-longin engl. hallitusmiehen hoidossa. E. T.

Kkatit (lat. Chatti), muinaisgermaanilainen
heimo, joka asui Länsi-Saksassa Werra-, Fulda-,
Eder-, Sieg- ja Lalin-jokien varsilla, etelässä
Tau-nukseen asti. K. ottivat osaa Arminiuksen
kopinaan ja kuuluivat myöhemmin frankkien
suureen heimoliittoon. Alkuperäisiltä asuinsijoiltaan
k:eja asettui etelämpänä olevaan saks.
Franke-niin. K;n jälkeläisinä pidetään h e s s i 1 ä i s i ä.

J. F.

Khaukit (lat. Chauci),
muinaisgermaanilainen kansanheimo, joka asui Pohjanmeren
rannalla Emsin ja Elben välillä. V:sta 200 he
hätyyttivät roomalaisten aluetta Ivoillis-Belgiassa.
\Ve-serin itäpuolella asuvat k. liittyivät
saksilaisiin ja Weserin länsipuolella asuvat
friisiläisiin, niin että k:n nimi hävisi v:n 400
jälkeen. J. F.

Khediivi ks. K e d i i v i.

Kheilon ks. K h i 1 o n.

Kheiromanteia (kreik. kheir = käsi, ja
man-te’ia = ennustaminen), kädestäennustaminen,
kä-denkatsominen (ks. t.).

Kheiron [-rön 1. khirän] (lat. Chiron), kreik.
tarustossa kuuluisin kentauri (ks. t.), Kronoksen
ja okeanidi Philyran poika. K., joka asusti
Pelio-nin vuoristossa, oli tunnettu oikeamielisyydestään
sekä lääkintä-, soitto- ja ennustustaidostaan ja
mainitaan Asklepioksen ynnä useimpien
kuuluisien tarusankarien (Iasonin, Akhilleuksen y. m.)
kasvattajaksi. Erityisesti hän huolehti tyttären-

790

pojastaan Peleuksesta, jolle hän toimitti
puolisoksi Thetiin, valmistipa näiden häät
luolassaan. Erään tarun mukaan sattui kentaurien ja
Ilerakleen välisessä taistelussa tämän myrkytetty
nuoli tapaturmasta K:iin, joka, tuskistaan
vapautuakseen, pyysi ja sai aikaan, että hänelle
annettu kuolemattomuus siirtyi Prometheukselle.—
Myöhemmän tarinan mukaan K. asetettiin
„Joutsimichen" tähtikuvioksi taivaalle. E. R-n.

Kliem 1. K h e m e, „musta maa", Egyptin
muinainen, kotimainen nimitys.

Kheops ks. K e o p s.

Khersonesos [so’në-] (kreik., = niemi),
mui-naisajalla monen paikkakunnan nimi. — 1. K.
a u r e a („kultainen") Malakkaniemi vanhan ajan
maantieteilijäin teoksissa. — K. t a u r i c a.
Krimin niemimaa. — 3. K. t h r a c i c a, Traakiasta
lounaiseen pistävä Dardanellein salmen ja
Saros-lahden rajoittama kapea niemi, nyk. Gallipoli’n
niemi. (E. E. K.)

Kheruskit (lat. Cherusci), Weserin ja Elben
välillä Harzin seuduilla asunut germaanilainen
kansa, jonka Drusus ja Tiberius väliaikaisesti
laskivat Rooman vallan alle (12 e. Kr.-4 j. Kr.).
V. 9 j. Kr. k. Arminiuksen johdolla
ryhtyivät aseisiin ja hävittivät Varuksen sotajoukon
Teutoburgin metsässä sekä tekivät vielä
myöhemminkin menestyksellä vastarintaa
roomalaisille. K., jotka tavallisesti esiintyvät
suuremman kansanliiton etunenässä, mainitaan vielä
4:llä vuosis. erityisenä kansana, mutta
sulautuvat sitten saksilaiseen kansanliittoon. O. R.

Khevenhüller [kè-J, von, vanha itäv.
aatelissuku, josta yhdellä haaralla on ruhtinaan-arvo.
Sen jäsenistä ovat mainittavimmat Franz
Christoph v. K. (1588-1650), keisarill.
valtioministeri ja tärkeän „Annales Ferdinandei"
(1640-46) nimisen historiateoksen kirjoittaja, ja
hänen pojanpoikansa Ludvig Andreas v.
K. (1683-1744), itävalt. sotamarsalkka, joka otti
osaa sotiin Turkkia vastaan sekä Puolan ja
Itävallan perimyssotiin.

Kliilon [-i’-] 1. Kheilon (lat. Chilo), yksi
Kreikan n. s. 7 viisaasta, oli Spartassa eforina
n. 650 e. Kr. Hänen keksimäkseen mainittiin
milloin mikin yleisesti tunnettu mietelause (esim.
„tunne itsesi", „ei mitään liiaksi" y. m.).

E. R-n.

Khimaira (kreik. oik. = vuohi; lat. Chimtera),
kreik. tarustossa tulta purskuva hirviö,
Homeroksen Iliadin mukaan edestä jalopeura,
keskeltä vuohi ja takaa käärme, taiteessa
tavallisesti kuvattu jalopeuraksi, jonka selästä kohoaa
vuohenpää ja jonka häntä päättyy käärmeeseen.

Khimaira.

Kharybdis—Khimaira

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0423.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free