Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kharybdis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
791
KHingan — KHozrev (Mehemet) pasa
Iliadissa kerrotaan K:u hävittäneen Lykian
maata, kunnes sen surmasi Bellerophon (ks. t.).
Tarututkimus on usein asettanut K:n tarun
Lykian tuliperäisen maanlaadun yhteyteen.
Kuitenkin se oli muuallakin tunnettu, päättäen siitä
että K:n kuva esiintyy useiden varsinaisen
Kreikan kaupunkien (esim. Ivorinthoksen, Sikyonin
y. m.) rahoissa. Lukuisten taide-esitysten
joukosta kuuluisin on Arezzossa löydetty, nyk.
Firenzessä oleva pronssinen K:n kuva. vrt. C h
i-m è r e. E. R-n.
Khingan 1. Ch ingan. Gobin erämaan ja
Mantsurian rajalla etelästä pohjoiseen kulkeva
reunavuorijono, lännessä graniittia sitten
gneissiä. vanhoja liuskeita, mahdollisesti myös
pale-zooisia kerrostumia, porfyyria ja diabaasia.
Korkeimmat huiput 2,100 m. K. alenee hitaasti
lännen aroihin. Jyrkemmällä itärinteellä kasvaa
metsää; tulivuorenpurkauksia 1720-21. e. t.
Khios [ki-J, uuskreikk. Skio (turk.
Sakiz-Adasi), saari Aigeian-meressä, Vähän-Vasian
länsirannikon edustalla, Turkin aluetta. 827 knr.
59.600 as. (1900), enimmäkseen kreikkalaisia.
Saari on vuorinen i vars. mesozooista
kalkkikiveä) mutta hedelmällinen ja hyvin viljelty;
tuottaa viiniä, öljyä, puuvillaa sekä vars.
mas-tiksia ja etelänhedelmiä. Sitäpaitsi viedään
nahkaa, silkkikankaita, viljaa, karjaa ja suolaa. -
-Maanjäristykset ovat usein hävittäneet saarta,
esim. 1881. Pääkaupunki, K astro (14,250 as.
1900), satama. —K. kuului aikanaan
joonialaiseen liittoon, sekä sittemmin jonkun ajan
Ateenan liittokuntaan. Useiden vaiheiden jälkeen se
joutui 1566 turkkilaisille, jotka, K:n yhdyttyä
Kreikan kapinaan, julmasti surmasivat asukkaat
ja hävittivät saarta 1822, niin ettei se vieläkään
ole kohonnut entiseen kukoistukseensa (ennen
v. 1822 sillä oli 130,000 as.). e. t.
Khiron ks. K h e i r o n.
Khiton ks. K i tooni.
Khiva ks. K i i v a.
Khlesl (t. K 1 e s e 1), Melchior
(1552-1630), kardinaali, itäv. piispa ja valtiomies,
kääntyi nuorena protestanttisuudesta katolisuuteen:
tuli 1598 Wienin piispaksi: toimi jo sitä ennen
innokkaasti ja menestyksellä katolisen
reaktsio-nin hyväksi Itävallassa; rupesi 1599 arkkiherttua
Mattiaksen palvelukseen ja oli tämän päästyä
keisariksi (1612) hänen vaikutusvaltaisin
neuvonantajansa. Mutta kun hän Böömin kapinan
puhjettua (1618) neuvoi osoittamaan
mvöntyväi-syyttä protestanteille, panettivat kiihkokatoliset
arkkiherttuat Maksimilian ja Ferdinand hänet
vankeuteen, jossa hän oli siksi, kunnes paavi,
kutsuttuaan hänet 1622 Roomaan, 1623 vapautti
hänet. [ITammer-Purgstall, „Kardinal K:s
Le-ben"; Kerschbaumer, „Kardinal K."] J. F.
Khmer, taka-intial. kansa, asuva Kambodsassa
ja Etelä-Siamissa; on saanut sivistyksensä
hindulaisilta. Sen suurenmoisten rakennusten,
temppelien ja palatsien rauniot Angkor Vhatissa
■ ö-15-vuosis:lta) todistavat loistavaa
menneisyyttä. e. e. K.
Khnum (kreik. K n u f i s),
muinaisegyptiläisten palvelema jääränpäinen jumala, jolla oli
luojan tehtävä, Elephantinessa y. m. kylmän veden
ja tulvan herra. K. T-t.
Kholiambi (kreik. khöWambos, < k hölö’3 =
ontuva, ja iamhos = jambi) 1. skatson. kreik.
metriikassa jambinen trimetri (ks. J a mb i, T r
i-metri), jossa 6:ntena jalkana jambin asemesta
on spondee tai trokee. Sellainen säe tuntuu
raskaalta, ikäänkuin ontuvalta ja tekee koomillisen
vaikutuksen. Ensimäinen, jonka tiedetään
käyttäneen k:ia. oli Kippo naks (n. 540 e. Kr.:
ks. t.), ja sitä viljeltiin aikaisemmin etupäässä
pila- ja häväistysrunoissa, myöhemmin muillakin
aloilla. Niinpä käyttävät k:ia Herodas
(ks. t.) mimiambeissaan sekä Babrios (ks. t.)
runopukuisissa aisopolaisissa saduissaan;
viimemainittu rakentaa säännöllisesti k:n siten, »itä
se päättyy sanaan, jolla on korko viimeistä
edellisellä tavulla. Roomalaisessa kirjallisuudessa
on k:ia viljellyt m. m. Catullus. E. K-n.
Khond (K a n d h. K h o. Ku), alhaisella
si-vistysasteella oleva kol-kansa Etu-Intiassa,
Oris-san vuoristossa (Bengaalissa) ja Madrasissa.
Harjoittaa maanviljelystä (riisinviljelystä), on hurja
ja sotaisa, palvelee osaksi vielä luontoa. K :t
muodostavat suuren osan intialaisten ruhtinaiden
sotaväestä, ja heitä on sulautunut alempiin
hindulaisiin kasteihin. Lukumäärä n. 140,000. E. T.
Khorasan ks. Korasan.
Khorda Avesta ks. Persian
muinaisuskonto.
Khoregia [-igi’a] (kreik.. <; khoro’s = koori,
ja agein = viedä, johtaa), muin. Kreikassa koorin
(ks. t.) järjestämiseen ja harjoittamiseen
tarvittavien menojen kustantaminen. Ateenassa k. oli
rasittavimpia niistä leiturgian nimellä
tunnetuista, valtion puolesta rahassa suoritettavista
palveluksista, jotka olivat varakkaampien
kansalaisten velvollisuutena. K. tuli Ateenassa
kysymykseen varsinkin suurten Dionysia-iuhlien
(ks. t.) draamallisia esityksiä toimeenpantaessa,
jolloin kullekin 3:sta kilpailevasta runoilijasta
arvalla määrättiin koorinkustantaja khoregi,
(l:horego’s); jos näytelmä palkittiin, annettiin
khoregille seppele, jonka ohella hänen tuli
teettää muhkea jalusta voittaneelle phylelle annettua
kolmijalkaa varten ja pystyttää se n. s.
.,kolmijalka-kadun" varrelle. E. R-n.
Khoriambi (kreik. khori’ambos, < khore’iox =
trokee, ja iambos = jambi), kreik. metr. runojalka,
joka on yhdistetty pitkästä, 2 lyhyestä sekä
pitkästä tavusta (— ^ ^ —). K., joka
näennäisesti on muodostunut trokeesta ja jambista
— siitä sen nimitys —, lienee oikeastaan
pidettävä synkopen kautta supistuneena daktylisena
dipodiana (— ^ ^ —) ; toisen selityksen
mukaan se on kaksoisjainbi, jossa edellisen jalan
tahti on vaihtunut päinvastaiseksi kuin
jälkimäisen. E. R-7i.
Kliorsabad ks. Korsabad.
Khosroes ks. K o s r o e s.
Khotan 1. C h o t a n (kiin. Butan), kaupunki
Itä-Turkestanissa K.-darjan. Tarimin lähdejoen,
rannalla, Kvenlun-vuoriston juurella.
Karavaanitie Kiinasta Turaniin käy kaupungin
kautta. N. 5.500 as. (mongoleja ja vähän
kiinalaisia). E. T.
Khovaresmia ks. K o v a r e s m i a.
Khozrev (Mehemet) pasa (k. 1855), turk.
valtiomies; päästyään vapaaksi orjuudesta K.
kohosi ylhäisiin virkoihin ; tuli 1804 pasaksi
Egyptiin, missä turkkilaisten täytyi taistella
kapinallisia mamelukkeja vastaan. Sittenkuin
ranskalaiset ja heidän jälkeensä englantilaiset olivat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>