- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
797-798

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

797

Kide

798

Nämä tavallisesti ovat jo niin pieninä kuin niitä
mikroskoopin avulla voi nähdä muodoiltaan
täysin valmiita. K:iden kasvaessa niiden cri
pintojen väliset kulmat pysyvät muuttumattomina
(kulmien pysyv&isyyden laki).
Kulmat, toisin sanoen kidepintojen suunnat, ovat
k:itten luotettavimmat tuntomerkit, jota vastoin
pintojen rajapiirteet ja k:itten muodot ovat
vaihtelevia ja satunnaisista seikoista riippuvia.
Kide-pintojen suunnat ilmaistaan akseliristikon
avulla. Tämän muodostaa kolme (tai ueljä)
yhdessä kiteen sisällä olevassa pisteessä (kiteen
keskipisteessä) toisiaan leikkaavaa viivaa eli
akselia (A, B ja C). Välejä k:n
keskipisteestä niihin pisteisiin, joissa akselit leikkaavat
jotain kidepintaa, sanotaan
tämän pinnan parametreiksi.
Nyt on kidepinnan (ABC) suunta
täysin määrätty, jos tunneLaan
sen parametrisuhde (AO:
BO: CO). Kaikki saman k:n
keskenään samanarvoiset pinnat
yhteensä muodostavat
yksinkertaisen kidemuodon.
Akselit ovat valitut siten, että tällaisen muodon
kaikille pinnoille tulee sama parametrisuhde. Jokin
k: lie luonteenomainen yksinkertainen muoto,
jonka pinnat leikkaavat kaikkia akseleita,
valitaan k:n perusmuodoksi ja tämän
parametri-suhdetta sanotaan k:n akseli s uh teeksi.
K:n kasvaessa siihen saattaa ilmestyä erilaisia
pintoja, joilla on eri parametrisuhteet. Kaikkien
samassa k:ssä tavattavien pintojen suhteen
vallitsee n. s. ratsionaalisten par a
metri-su h teitten laki („kideopin peruslaki"^. Se
on seuraava: Jos k:n perusmuodon
parametrisuhde on a:b:c, niin jokaisen mtiun samassa
k:ssä mahdollisen kidepinnan parametrisuhteen
voi kirjoittaa muotoon ma:nb:pc niin, että
kertoimet m, n ja p ovat ratsionaalisia
lukuja. Tavallisesti ne ovat pieniä
kokonaislukuja (1, 2, 3, 4), yksinkertaisia murtolukuja
(’/» ’/j> ’/s. ’h, ’/» j- n. e.) tai myös (=
äärettömän suuri, merkitsee, että pinta on akselin
kanssa yhdensuuntainen). — Kidemuodot
merkitään Weissin mukaan niiden pintojen
parametri-suhteilla. Esim. oktaedri saa merkin (a:a:a).

Kidemuodot jaetaan kuuteen k i d e j ä r j e
s-telmään niiden erilaisen säännöllisyysmäärän
mukaan, mikä ilmenee siinä, minkälainen
akseli-ristikko k:isiin soveltuu ja montako
symmetria-tasoa k:issä on. Kussakin järjestelmässä on
holoedrisia eli täysilukuisia
kidemuotoja, joissa on niin monta pintaa kuin
määrätyllä parametrisuhteella sopii annettuun
akseli-ristikkoon, ja hemiedrisiä 1.
puolilukui-s i a, joilla on ainoastaan puolet korkeimmasta
mahdollisesta pintaluvusta ja joitten saattaa
ajatella johtuvan vastaavista holoedrisista
muodoista siten, että joka toinen pinta tai
pinta-pari on jäänyt pois ja jäljellä olevat ovat
jatkuneet, kunnes niistä on muodostunut
kaikinpuolin rajoitettu kappale. Hemiedrisissä k:issä
on vähempi määrä symmetriatasoja kuin
vastaavissa holoedrisissa. On vielä
tetartoedri-sia eli neljänneslukuisia kidemuotoja,
joilla on vain neljäsosa vastaavien holoedristen
muotojen pintaluvusta. — Kidejärjestelmät cvat
seuraavat:

t. Regula a rinen I. tesseraalinen
järjestelmä. Tähän kuuluviin k:isiin sopii
kolme toisiaan vastaan kohtisuoraa, keskenään
samanarvoista ja yhtä pitkää akselia.
Akseli-suhde on siis a:a:a. Tloloedrisilla k:illä on !)
symmetriatasoa. Holoedrisia muotoja on 7,
nimittäin oktaedri, järjestelmän perusmuoto
(a:a:a), kuutio (a:coa-’coa)>
rombidode-k a e d r i (a.-a.-Qoa), ikositetraedri
(a:ma:ma), triakisoktaedri (a :a:ma),
tetrakisheksaedri (a:ma:00a) ja
hek-saki s oktaedri (a:ma:na). Järjestelmän
hemiedrisiä muotoja, joista kukin vastaa
parametri-suhteeltaan samaa holoedrista muotoa, ovat t e
t-raedri ’/j (a:a:a), trigondodekaedri
Va (a:ma:ma), deltoididodekaedri ’/>
(a:a:ma), heksakistetraedri’/j (a:mu:na),
pentagonidodekaedri 1/, (a:ma: qq a),
dyakisdodekaedri ’}, (a:ma:na). Usein on
samassa k:ssä useita yksinkertaisia pintamuotoja
yhdistelminä keskenään. — Regulaarisessa
järjestelmässä kiteytyy moni tärkeä kivennäinen,
esim. timantti, kulta, hopea, rikkikiisu,
lyijy-hohde, sinkkivälke, magnetiitti, vuorisuola,
fluori-sälpii ja granaatti. Keinotekoisista regulaarisista
aineista on aluna esimerkkinä.

2. Heksagoninen järjestelmä. K:issä
on neljä akselia, joista kolme yhtä pitkiä,
samassa tasossa ja toisiinsa 60°:n kulmissa,
neljäs edellisiin kohtisuorassa ja niitä joko
pitempi tai lyhyempi. Viimemainittu on
pää-akseli, edelliset lisäakseleita. Järjestelmän akseli-

suhde on a:a:a:c. Suhde - on kullakin heksa-

c

gonisesti kiteytyvällä aineella erilainen ja
kunkin pysyvä tuntomerkki, noloedrisilla kiteillä on
7 symmetriatasoa. Yksinkertaiset holoedriset
muodot ovat ensimäisen lahkon
heksagoninen kaksinaispyramidi (a:a:(X> a:pa)
ja prisma (a:a: ooa:cx>c) sekä toisen
lahkon vastaava pyramidi (a:2a:2a:pc) ja prisma
(a:2a:2a:ooC), diheksagoninen pyramidi
(a:ma:na:pc) ja prisma (a:ma:na:oac), lopuksi
asemataso (oca:coa: coa:c)- Hemiedriset
muodot ovat tässä järjestelmässä tärkeitä, vieläpä
yleisempiä kuin holoedriset. Mainitsemme vain
heksagonista pyramidia vastaavan r o m b o e
d-r i n ja diheksagonista pyramidia vastaavan
skalenoedrin, jotka molemmat ovat
kalkki-sälvän kidemuotoja. Tetartoedrinen muoto on
kvartsikiteissä esiintyvä trapetsoedri, jossa
on puolet skalenoedrin pinnoista. Paitsi
kalkki-sälpää ja kvartsia ovat heksagonisessa
järjestelmässä kiteytyviä mineraaleja hematiitti, korundi,
apatiitti, berylli, turmaliini y. m.

3. Tetragoninen 1. kvadraattinen
järjestelmä. K:siin sopii kolme toisiaan
kohtisuorasti leikkaavaa akselia: kaksi
yhden-pituista lisäakselia ja kolmas, pääakseli, näitä
pitempi tai lyhyempi. Akselisuhde on a:a:r„
Holoedrisillä k:illä on viisi symmetriatasoa.
Yksinkertaisia muotoja ovat ensimäisen
lahkon tetragoninen
kaksinaispyramidi (a:a:pc) ja prisma (a:a: ooc), toisen
lahkon kaksinaispyramidi (a:oaa:pc) ja
prisma (a: cc" ■’ coc), di tetragoninen
kaksinaispyramidi (a:ma:pc) ja prisma (a:mn: coc)

! sekä asemataso foo a: oo a:c). Hemiedrisistä
muodoista mainittavia ovat tetragoninen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0427.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free