- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
807-808

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kidusjalkaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kiehkura—Kielce

808

neen pu nai sek m. keltaiseksi tai
sinertäviinpunai-seksi. Vamma ilmestyy tavallisesti etukavion
kannan kulmaukseen ja on joko märkimätöntä
tai märkivää laatua. — Syynä on pidettävä
virheellistä jalan-asentoa tai kaviomuotoa kuin
myöskin puutteellista kavioiden hoitoa ja huonoa
kengitystä. — Hoito perustuu ensi kädessä syiden
poistamiseen. Mätkiessä on märälle hankittava
tie poistuakseen. Kp.

Kiehkura ks. L e h t i a s e n t o.

Kiehkuraishylje ks. H y 1 k e e t.

Kiehumapiste ks. K i e h u mine n.

Kiehuminen, nesteiden haihtuminen siten,
ettei höyryä kehity vain pinnalla, vaan
myöskin nesteen sisällä. Nesteen sisällä voi syntyä
höyry kuplia vain silloin, kuu syntyneen höyryn
jäntevyys on tasapainossa nestepintaan
kohdistuvan paineen (ilmanpaineen) kanssa, lisättynä
kuplan päällä olevan nestepylvään painolla.
Tavallisissa olosuhteissa viimemainittu paino on
häviävän pieni, mutta sillä on tärkeä
merkityksensä, kun hyvin korkea nestepatsas alhaalta
kuumenee kuten esim. Geysirissä. K. tapahtuu
itsekullekin nesteelle määrätyssä lämmössä, joka
on sitä alhaisempi, kuta alemmassa ulkonaisessa
paineessa neste on, ja tätä lämpöastetta
nimitetään nesteen k i e h u m a p i s t e e k s i. Veden
..normaalinen" kiehumapiste, joka
Celsius-lämpömittarissa merkitään luvulla 100, on lämpötila,
missä vesi kiehuu 760 mm:n paineessa. Esim.
Mont Blancin huipulla (4,755 m yi. merenp.)
kiehuu vesi 84°, sillä barometrikorkeus on siellä
vain noin 417 mm. Avonaisessa astiassa
kiehuvan veden lämpöasteesta voidaan siis laskea
seudun korkeusetäisyys merenpinnasta. Tähän
ta rkoit ukseen käytetään h ypsotermo
metriä (t e r m o b a r o m e t r i).

Vähentämällä painetta keittoastiassa
(pump-puamalla ilmaa pois ilmapumpulla) voidaan nesteet
saada kiehumaan normaalista kiehumapistettä
alhaisemmassa lämmössä (v a k u u m i t i s 1 a u s)
ja käytetään tätä menettelyä nykyään paljon
kemiallisessa teollisuudessa, sillä täten säästetään
polttoainetta ja monet aineet myöskin hajoavat,
jos niitä koetetaan kiehuttaa (tislata)
tavallisessa paineessa.

Jos suljetussa astiassa kiehutetaan nestettä,
kehittyy yhä enemmän ja enemmän höyryä
astiaan. paine lisääntyy ja nesteen kiehumiseen
vaaditaan yhä korkeampi lämpötila. Niinpä
kiehuu esim. vesi 2 ilmakehän paineessa vasta
121° :n lämmössä. 3 ilmakehän paineessa 134° :n
j. n. e.

Mainittakoon tässä muutamien aineiden
kie-humapisteet:

Hiilihappo .....—78° Petroleumi ...160 300°

Ammoniakki ...—38° Elohopea ........ 357°

Eetteri .......... 35° Rikki .......... 444°

Kloroformi ....... 61° Sinkki .......... 730°

Alkoholi ......... 78°

Bentsoli .......... 81°

Absoluuttiseksi
kiehumapiste e k s i nimitetään Mendelejevin mukaan
kriitillistä temperatuuria (ks. t.), jota korkeammalla
aine kaikissa olosuhteissa pvsyy kaasumaisena.

’s. V. IL (U. S:n.)

Kiekinjoki on Kuhmoniemen pitäjässä ja
muodostaa Sotkamon reitin toisen latvahaaran. K.

alkaa aivan Venäjän rajalta ja saa lisäjoen myös
rajan toiselta puolelta. N. 50 km pitkä. Veneellä
kuljettava melkein latvoille saakka. Maantie ei
uletu kuin keskijuoksun paikkeille. Ainoastaan
siellä täällä näkee joen rannoilla sydänmaan
torpan tai talon. J. E. K.

Kiekko. 1. Diskoksen suomalainen
nimitys, ks. II e i t t o u r h e i 1 u. 2. Kiekon- 1.
kiiri-kanlyönnissä käytetty urheiluväline, ks. K i
i-rikka. L. P.

Kiekonheitto ks. Heittourheilu.

Kiel [kil], kaupunki ja kaupunkipiiri Saksassa,
Sehleswigin hallituspiirissä K:n lahden
pohjukassa, 211.044 as. (1910). K:n satama on
Saksan paras sekä pääsotasatama. Sitii suojelee
paitsi muita varustuksia linnoitus Friedrichsort.
Pohjan-Itämeren (I. Keis. Wilhelmin) kanava
(ks. t.) alkaa tämän ja K:n välistä. K:n kautta
käy Hampurista Kööpenhaminaan tärkeä
liike-väylä. Huomattavia rakennuksia: vanha
Ilolstein-Gottorpin herttuain linna, uusi linna, 8 kirkkoa,
paljon vanhoja yksityisrakennuksia. Useita
muistopatsaita. K:ssä on yliopisto (per. 1065),
opiskelevia 1910-11 1,527 ja kirjasto sekä
museoita, tähtitieteellinen observatori, meriakatemia
v. m. oppilaitoksia, tieteellisiä seuroja ja teatteri.
Teollisuuslaitoksia: valtion ja yksityisten
Iaiva-veistämöitä, myllyjä, öljytehtaita. Vilkas kauppa,
tammikuun alussa suuret markkinat. 91
kauppalaivaa, 31,107 tonnia (1908). Kalastusta
harjoitetaan myös, viedään savustettua kalaa. —
Kielin viikko (kesäkuun lopulla) on kuuluisa
kansainvälinen purjehduskilpailutilaisuus. — K.
mainitaan jo 1000-luvulla kaupunkina, kuului
senjälkeen hansaliittoon, oli 1721-73
IIolstein-Got-torpin herttuain hallituskaupunkina. Kielin
rauhassa (1814) Tanska luovutti Norjan Ruotsille ja
sai puolestaan ruotsalaisen Pommerin haltuunsa.

E. T.

Kiel [kil], Friedrich (1821-85), saks.
säveltäjä, Dehniu oppilas (1842-44); toimi
Berliinissä piano- ja sävellysopettajana, ensin
Ster-nin konservatorissa 1866-70, senjälkeen Berliinin
musiikkikorkeakoulussa. K:n pääteokset ovat
hengellisiä kuorosävellyksiä: 2 requiemiä, missä
solemnis, oratorit,,Kristus" ja ,,Betlehemin tähti",
Tedeuin y. m.; sitäpaitsi hän sävelsi myös
pianoja kamarimusiikkiteoksia. I. K.

Kielce [kjeltse], ven. Keljtsy. 1. Kuvernementti
(K el et sk a ja) Lounais-Puolassa, Itävallan
rajalla, 10,093 km3 (ilman vesiä), 957,100 as. (arv.
1909), 95 km-:llä; niistä 87,« % puol., 10,» % juut.,
l.« % ven., 0,»% saks. (1905); saks.
protestantteja. Lukutaitoisia on 22,7 % (1905),
kansakouluissa oppilaita 27,176 (1908). — Maisema
vaihtelevaa, koillisessa 612 m korkea Lysa Gora, joet
vuolaita. — Pääelinkeino on suurella huolella
harjoitettu maanviljelys; rukiin, ohran ja vehnän
sato on 302,900 tonnia (1909), kauran 85,000
ton.; tärkeä on perunanviljelys, 1,029,880 ton.
ja valkojuurikkaitten. Lehmiä 186,063, hevosia
106,241, sikoja 23.409, lampaita ja vuohia 31,920
(1909). — Vuoret mineraalinpitoisia, kaivostyö
tuottaa ainoastaan kuparimalmia, 391 tonnia
(1906). Tehtaita 121, joissa työväkeä 4,377 (1900
ja 1906). — Vesiteitä 219.» icm, joista 188,7 km
aluksilla kuljettavia (Veiksel). Rautatie (193
km) kulkee halki K:n. — K. jaetaan 7
piirikuntaan. — 2. Edellisen pääkaupunki (23,189 ns.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0432.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free