- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
809-810

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kieleke ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

809

Kieleke—Kieli

810

1897), kauniissa seudussa Lysa Göran vuoristossa.
Hauta- ja sokeritehtaita. Rautatie. Pankki.
Katolilainen piispa, katol. pappisseminaari y. m.
oppilaitoksia. — Perustamisvuosi tuntematon; K:n
hävittivät tataarit 1240 ja ruotsalaiset
1700-luvun alussa. E. E. K.

Kieleke ks. Heinäkasvit.

Kielenalusrakkula (ranulaj, nimitys
monenlaisille suuupohjalla kielen alla esiintyville
ra.k-kulantapaisille. osaksi synnynnäisille, osaksi
rauhastiehyitten sulkeutumisesta tai
tulehtumis-ilmiöistä syntyville muodostumille.

Kielenopetus, sekä äidinkielen että vieraiden
kielten opetus. Äidinkielen opetuksen
tarkoituksena on ohjata oppilas täysin ymmärtämään sekä
virheettömästi ja luontevasti puheessa ja
kirjoituksessa käyttämään äidinkieltään (kirjakieltä).
Tätä tarkoitusta palvelee tavallaan kaikki
kouluopetus, mutta kumminkin opetetaan äidinkieltä
sekä kansa- että oppikouluissa erityisenä
opetusaineena ja se muodostaa varsinkin kansakoulussa
opetuksen perustan. Kielistä äidinkieli yksin
kuuluu kansakoulun ohjelmaan. Oppikouluissa
opetetaan sen ohella myös vieraita kieliä, meidän
maassamme toista kotimaista kieltä (ruotsia, suomea),
latinaa, kreikkaa, saksaa, ranskaa, venäjää,
englantia. Näistä opetettiin keskiajan kouluissa
ainoastaan latinaa, myöhemmin myös kreikkaa,
jotka — erittäin latina — ovat säilyttäneet
asemansa tähän saakka eri maiden oppikouluissa,
ollen perustavina aineina klassillisissa
oppilaitoksissa, vaikka niiden rinnalla uudemmat kielet ja
n. s. reaaliaineet ovat voittaneet yhä enemmän
alaa. Latinan kielioppi oli pitkät ajat
oppikouluissa vallitsevana opetusaineena ja sen
opettamisessa käytetty menetelmä painoi syvälle
uuteen aikaan saakka leimansa kaikkeen
kielenopetukseen. Sitä opetettiin yleensä
synteettistä 1. deduktiivista menetelmää noudattaen:
alettiin sanojen taivutuksesta a kieliopin
säännöistä, joita käytellen muodostettiin lauseita,
ensin yksinkertaisia, sitten vaikeampia. Tätä
menetelmää arvostelevat sentään jo Ratke ja Locke,
huomautellen sellaisen opetuksen eduista, joka
ottaisi itse elävän kielen lähtökohdaksi ja siitä
etsisi kielen säännöt ja lait. Tätä n. s. an
a-lyyttistä 1. induktiivista menetelmää onkin
alettu yliä yleisemmin noudattaa erittäin uusissa
kielissä. Sitä kehittelivät 19:nnen vuosis. alussa
Hamilton ja Jacotot, ja myöhemmin kulki
samaa uraa P 1 o e t z, jonka toimittamat
oppikirjat saivat laajan levenemisen. Se on myös
sovitettu T o u s s a i n t-L angenscheidtin
yksityisopetusta varten järjestämään
kirjemene-telmään, jossa vieraskielisen kirjallisuuden
avulla kirjeellisesti ohjataan kieltä
ymmärtämään. 19:nnen vuosis. lopulla on moniahtaalla
otettu koulunopetuksessa käytäntöön B e
r-litzin menetelmä (ks. Berlitz school),
jonka mukaan opetuksessa käytetään yksinomaan
vierasta (opetettavaa) kieltä, niin että
oppilaankin alusta alkaen tulee sillä antaa kaikki
vastauksensa. Sitä varten käytetään runsaasti
ha-vaintoesineitä. m. m. varta vasten valmistettuja
kuvia. Kielen oikeaan ääntämiseen on myös
alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota ja sen
helpottamiseksi oppikirjojen alkuun pantu
ääntämisen mukaisesti merkittyä tekstiä. [O.
Jespersen, ,,Sprogundervisning" (1901).] O. il-e.

Kielenpuhdistus ks. P u r i s m i.

Kielentulehdus (glossitis), kielen
haavoittumisesta, esim. pilaantuneen hampaan särmän
han-kaamisesta aiheutunut kielen kudoksen
tulehtuminen, mikä saattaa kehittyä niinkin pitkälle,
että syntyy märkäpesii I. kieliabsessi. Tila on
kovin kiusallinen, sillä kieli turpoo siitä usein
vallan suunnattomasti niin, että m. m. syöminen
käy mahdottomaksi. Jos turvotus jatkuu
ympäristöön ja varsinkin kurkunpääliän päin, niin
saattaa henkikin olla vaarassa, sillä hengitys
voi niin ollen tulla pahoin estetyksi. Hoito on
kirurginen: märkäpesän avaaminen niin että
märkä pääsee valumaan pois. il. 0-B.

Kielentutkimus ks. Kielitiede.

Kielenäänne ks. Ä ä n n e.

Kieler [kil-J, Laura, o. s. Smith
Petersen (s. 1849), tansk. kirjailijatar, syntynyt
Tromssassa norjalaisista vanhemmista. Hänen
jouduttuaan naimisiin tanskalaisen yliopettajan
V. T. J. Kielerin kanssa Tanska tuli hänen
varsinaiseksi kotimaakseen. Ensimäisen teoksensa
„Brands dotre" (1869) hän julkaisi salanimellä
„Lili" nousten siinä Ibsenin „Brand"ia vastaan.
Lappalaisten elämää, jota hän itse lapsuudessaan
oli nähnyt, hän kuvaa teoksissaan „André fra
Kautokejno" (1879) ja „Lavrekas Korhoinen"
(1881), jossa viimeksimainitussa tapahtumat
osittain ovat sijoitetut Suomeenkin. Lapsuutensa
synkkää pietististä ympäristöä sekä omia
uskonnollisia taistelujaan hän on esittänyt teoksessa
,,I en lysengels skikkelse" (1892). Muista
varhemmista tuotteista mainittakoon: kertomukset
,.Everil" (1876) ja ,.Min broder amtmanden"
(1882 sekä kokoelma kirjallisia luonnoksia
..Silhouetter" (1887), näytelmä „Mand af ære" (1890)
ja kertomus „Han falt ved Helgeland" (1894).
Oleskelu Etelä-Jyllannissa sai hänet koko
sydämellään ja voimallaan ottamaan osaa sikäläiseen
taisteluun häikäilemättömiä
saksalaistuttamis-yrityksiä vastaan pitämällä esitelmiä
Etelä-Jyllannin oloista useissa Euroopan maissa (Suomessa
1903) sekä Ameriikassa, persoonallisesti
työskentelemällä sorrettujen hyväksi ja ennen kaikkea
julkaisemalla useita Etelä-Jyllannin oloja
kuvaavia teoksia: „Sonderjyske born" (1898),
liikuttavia kertomuksia koululapsista. jotka ovat
pakotetut opiskelemaan vieraalla kielellä, „Dit folk
skal va-re mit folk" (1901: suom.), „Karen
Jiir-gens til Egtved" (1903; suom.), ,.Sten Stensen
til Stensbo" (1904) ja „Hvem kastede den forste
sten" (1906). Myöhemmistä teoksista on vielä
mainittava: „Sole" (1907), ..Det Stenholt gods"
(1909), ..Familjen paa Skovbohus" (1909) ja
,,Hojvarden" (1910). 77. S.

Kieli (lingua, glossa) on luurankoisilla
suuontelon pohjalla oleva elin. Alkuperäisimmässä
muodossaan, kaloilla, k. on yksinkertainen
limakalvon muodostama poimu, jota tukevat
visceraali-luuston ventraalipuoliset parittomat luut.
Nahkiaisilla k. on vahva, sarveishampailla
varustettu lihas, joka imiessä vaikuttaa imupumpun
männän tavoin. Muilla kaloilla se on omaa
li-hastoa vailla ja liikkuu vain visceraaliluuston
mukana. Muutamien luukalojen (esim.
lohikalojen) k:n reunassa on todellisia luuhampaita.
Alempien sammakkoeläinten k. on samanlainen
kuin kaloillakin, mutta ylemmillä on jo oma
kielilihasto ja tämän etuosassa runsaasti limaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0433.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free