- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
815-816

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kieli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

815 Kielikorva

oikean sanan ja sananmuodon löytämiseen,
sanojen ymmärtämiseen ja sanojen kielellisesti
(sekä muoto- että lauseopillisesti) oikein
käyttämiseen on puutteellinen. Jälkimäisessä
tapauksensa kyvyttömyyden syy piilee aivoissa.
Ääntämis- ja puliumiskyvyttömyyden monet eri lajit
voivut esiintyä joko erikseen tai toistensa
yhteydessä. Useimmilla puhehäiriön eri lajeilla on
vastineensa kirjoitushäiriöissä (vrt. Ag ra f ia),
jotka kuitenkin voivat esiintyä puhehäiriöistä
riippumatta ja päinvastoin. Viimemainitusta
seikasta päättäen sekä puhe- että kirjoitushäiriöllä
on kumpaisellakin oma, eri ,,sielullinen"
koneistonsa. [Kussmaul, „Die Störungen der Sprache"
(4:s p. 1910); Gutzmann, „über die Verhiitung
und Ileilung der wichtigsten Sprachstörungen"
(189S); sama. „Die dysarthrischen
Sprachstörungen" (1911); Legel, ,.Die Sprache und ihre
Stö-rungen, ein Ilandbuch f ii r Lehrer" (1905);
..Mediz.-pädagog. Monatsschrift für die gesamte
Sprachheilkunde" (v:sta 1891. julk. H. ja A.
Gutzmann).] Y. W.

Kielikorva, harjoituksella saavutettu kyky
kieliopin sääntöjä ajattelematta käyttää jotain
kieltä oikein. A. K.

Kielikunta, useampien, samasta alkukielestä
lähteneiden kielten yhteys (esim.
suomalais-ugri-lainen k., indoeurooppalainen k.), jonka eri kielten
sanotaan olevan sukulaisuudessa
(kielisukulaisuudessa) keskenänsä (niink. esim.
suomi ja unkari tai kreikka ja latina).
Kieliheimoksi taas nimitetään johonkin
kielikuntaan kuuluvaa, toistensa kanssa lähemmin sukua
olevien kielten ryhmää (esim. suom.-ugril.
kielikunnan permiläinen kieliheimo, jonka
muodostavat syrjäänin- ja votjaakinkieli, tai
itämerensuomalainen kieliheimo, jonka muodostavat
suomen-, karjalan-, vepsän-, vatjan-, viron- ja
liivinkieli). Kielisukulaisuus ei aina edellytä
rotu-sukulaisuutta, kun nimittäin useinkin on
tapahtunut, että kansa on itselleen omaksunut aivan
toista rotua olevan kansan kielen, vrt. Kieli.
Kielitiede. Y. W.

Kielikysymys on kysymys eri kielten
oikeuksista sellaisissa maissa, joissa asuu kaksi tai
useampia eri kansallisuuksia. Euroopan maat
voidaan k:een nähden jakaa kolmeen ryhmään:
1) Ne maat, joissa pääkansallisuus on niin
voimakas, että muille kansallisuuksille ei ole
myönnetty mitään tai vain hyvin rajoitettuja
kielellisiä oikeuksia. Tällaisia maita ovat esim.
Ranska, Saksa, Espanja, Englanti, Venäjä, Ruotsi,
Tanska ja Norja. 2) Ne maat, joissa
pienemmät kansallisuudet ovat niin voimakkaat, että
ne ovat voineet saada kielelleen tuntuvia
oikeuksia pääkansallisuuden kielen rinnalla.
Tähän ryhmään kuuluvat Itävalta ja Unkari. 3)
Ne maat, joissa eri kielet oikeudellisesti ovat
jotakuinkin samassa asemassa. Näin on laita
Belgiassa, Sveitsissä ja Suomessa. —
Itävallassa perustuslaki 21 p:ltä jouluk. 1867 takaa
kaikkien valtakunnassa yleisesti puhuttujen
kielten tasa-arvoisuuden kouluissa, virastoissa ja
julkisessa elämässä. Koulujen kieleen nähden
tämä on käsitetty niin, että jokaisella
kansakunnalla on oikeus saada asuma-alueellaan
omakielisiä kouluja; virkakieleen nähden hallitus yleensä
on omaksunut ei-saksalaisten kansallisuuksien
vaatimuksen, että alkuunpanijan kieli määrää

-Kielioppi 81G

asiakirjain kielen, jos tätä kieltä yleisesti
puhutaan asianomaisessa kruununmaassa. Böömin
kielioloista ks. Böömi. — Unkarin
puoleisessa osassa Itävalta-Unkarin monarkiaa unkarin
kieli on varsinaisessa Unkarissa yksinomaisena
virkakielenä ja valtionkoulujen opetuskielenä;
uskonnollisten yhdyskuntain tunnustuksellisissa
kouluissa on opetuskieli koulujen ylläpitäjien
määrättävissä. Slavoniassa ja Kroatsiassa on
kroatsian kieli virka- ja koulukielenä:
kumminkin on unkarin kielelläkin erinäisiä oikeuksia.
Belgian kielioloista ks. Flaamilaiset.
Suomen kielikysymyksestä ks. S u o m e
n-mielisyys.

Kielillä-puhuminen, U:ssa T:ssa esiintyvistä
..hengenlahjoista" tärkeimpiä, samoin kuin se
myös ehkä on uskonnollisista hengenlahjoista
alkuperäisin, sellaisena kuin se ilmenee jo
van-himpain „profeettakoulujen" piirissä esiintyvissä
hurmaustiloissa (1 Sam. 10s ja seur.; 19,„) ja
pakanallisilla ennustajilla ja papeilla sekä
myöhemmän ajan hurmiollisissa uskonnollisissa
liikkeissä. Ettei k. suinkaan ollut vierasten,
outojen kielten puhumista, kuten
helluntaikertomuk-sen johdosta (Ap. t. 2) ehkä voisi luulla, käy
täysin selville U:sta T:sta. Paavali, joka k:ta muu
ten pitää suuressa arvossa, huomauttaa, että se
seurakunnalle on hedelmätöntä ja vaatii
selittämistä, koska kielillä-puhuja puhuu Jumalalle ei
vätkii toiset voi häntä ymmärtää, vrt. 1 Kor. 1-1.
Kielillä-puhutun sisällyksen tulkitsemistaitoa
pidettiin myös erikoisena hengenlahjana (1 Kor.
14„.JI). h. II.

Kielimanifesti. Tätä nimitystä käytetään
usein 1 p. elok. 1863 julkaistusta keisari
Aleksanteri II:n käskykirjeestä, jossa säädettiin, että
ruotsin kieli tosin edelleen oli pysyvä Suomen
virallisena kielenä, mutta että suomen kieli oli
pidettävä yhtä oikeutettuna kuin ruotsin kieli
kaikessa. mikä välittömästi koski maan varsinaista
suomalaisia väestöä. Virastojen tuli heti ruveta
ottamaan vastaan suomenkielisiä kirjoituksia, ja
viimeistään vuoden 1882 lopulla tuli tämän
suomen kielen oikeuden olla astunut täyteen voimaan
myöskin virastoista annettaviin
toimituskirjoihin nähden: virkamiehillä, jotka osasivat suomen
kieltä, oli kuitenkin valta jo sitä ennen,
pyynnöstä, antaa suomenkielisiä pöytä- ja asiakirjoja,
vrt. Suomenmielisyys.

Kielimestari, tutkittavaa kieltä t. murretta
taitava, mieluimmin koulusivistyksetön henkilö,
jolta kielentutkija ammentaa kieliainesta
tutkimuksiinsa. A. K.

Kielin-vuono [kil-J ks. Kiel.

Kielioppi on kielen järjestelmällinen esitys.
Tutkimus- ja esitystavaltaan kielioppi on joko
toteava 1. deskriptiivinen, jos se
ainoastaan toteamalla tekee selkoa kielen
tosiasiallisesta laadusta, tai historiallinen, jos se
käsittelee kielen kehittymistä vanhemmista
muodoista uudempiin. Tämän lisäksi voidaan vielä
puhua normatiivisesta 1.
säännöitte-1 evästä kieliopista, joka käsittelee kieltä
pääasiallisesti oikeakielisyyden (ks. t.) kannalta,
erittäinkin silmällä pitäen, mikä on katsottava
kirja- 1. yleiskieleen kuuluvaksi, mikä ei. —
Käsiteltävän esineen ja sen laajuuden puolesta
kielioppia sanotaan yleiseksi, jos se käsittelee
n. s. kieliopillisia kategorioja yleensä, sekä eri-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0436.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free