Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kielitutkimus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
821
Kielitutkimus—Kiellän d
822
sista. 011 ky 1 lii käsitelty vertailevasti, mutta
varsinainen historiallinen tutkimus on vasta alulla
(ks. Seemiläiset kielet). Sen sijaan on
s ti o m a 1 a i s-u grilainen vertaileva,
historiallinen k. edistynyt huomattavan pitkälle ja
huoleti voimme sanoa, että lähinnä
indoeurooppalaista suomalais-ugrilainen kielikunta on
parhaiten tutkittu (ks. S u o m a 1 a i s-u g r i 1 a i s e t
kielot). Vanhain kielellisten muistomerkkien
puutetta on korvannut toiselta puolen elävän
kielivaraston tarkka talteenotto, johon M. A.
Castrenin jälkeen on pantu erityistä huomiota,
ja toiselta puolen, varsinkin suomen kielessä,
vanhat lainasanat, jotka, kuten V. Thomsen on
osoittanut, antavat tärkeitä tukikohtia
äänteellisten muutosten suhteellisen ajan määräämiseen.
J. Budenz, joka Unkarissa on kasvattanut
nykyisen vanhemman sukupolven tällä alalla
työskenteleviä tutkijoita, koetti jo päästä takaisin
vanhimpiin suomalais-ugrilaisiin alkumuotoihin,
uiutta vasta V. Thomsen ja E. X. Setälä sekä
useat heidän suuntaansa kulkevat nuoremmat
oppineet, ovat kehittäneet suomalais-ugrilaisen k:n
iiistoriallis-vertailevaksi. Myöskin
turkkilais-mongolilaiset kielet, jotka V. Thomsenin
selvittämistä muinaisturkkilaisista piirtokirjoituksista
saivat sangen vanhoja muistomerkkejä, ovat
keskinäisten suhteittensa ja äänteellisen
kehityksensä puolesta saaneet (m. m. myös Radloffin.
Grnnbechin ja Ramstedtin tutkimusten kautta)
paljon valaistusta. Useista muista maailman
eri kielikunnista ja kielistä on yksityisiä
esityksiä — myöskin Afrikan kieliä tutkitaan
nykyään huolellisesti — mutta pitkä työ on vielä
edessä, ennenkuin edes puoletkaan maailman
kielistä esiintyy meille historiallisrvertailevan
tutkimuksen valossa. Äänne- ja muoto-opin
tutkimukseen verraten saattaa lauseopin
tutkimuksen saavutuksia pitää vähäisinä.
Kielen suhdetta ajatukseen selvitteli
ensimäi-senä nerokas ajattelija W. v. Humboldt, jonka
työtä jatkoi H. Steinthal asettaen
kielentar-kastelun sielutieteelliselle pohjalle. Seisoen
Herbar-tin psykologian kannalla on n. s.
junggrammaat-tinen koulu kiinnittänyt huomiotansa etupäässä
vain äännelakien (ks. t.) ja analogian
keskinäiseen suhteeseen, ja nämä mielipiteet on
parhaiten kiteyttänyt H. Paul kirjassaan
„Prinzi-pien der Spracligeschichte". Kokeellisen
sielutieteen kannalta on W. W u n d t teoksessaan
,,Völkerpsychologie" käsitellyt kielen ilmiöitä.
Erittäin huomattava on holl. J. van Ginnekenin
..Principes de linguistique psyehologique" (1907).
[H. Steinthal, ..Gesehiehte der
Sprachwissen-sehaft bei den Grieehen und Römern" (1863,
2:nen pain. 1890): B. Delbriick, „Einleitung in
das Sprachstudium" (1880, 4:s pain. 1904); G. v.
d. Gabelentz. ..Die Spracliwissenschaft" (1891,
2:nen pain. 1901): V. Thomsen.
„Sprogvidenska-bens historie" (1902).] J. J. M.
Kielitutkimus ks. Kielitiede.
Kielivaltimo (arteria lingualis), kieleen
johtava valtimo.
Kielivertailu ks. Kielitiede.
Kielivirhe ks. Oikeakielisyys.
Kieliäänikerrat ovat uruissa huomattavimmat
erikoisvärityksen edustajat. Ximensä ne ovat
saaneet kimmoavista metallilevyistä (kielistä),
jotka peittävät pillien ilma-aukon ja saatetaan
A. Kiellnntl.
ilmavirran voimasta väräjämään.
Samanlaatuisia „kieliä" käytetään harmooneissa, sekä
pehmeämmästä aineesta valmistettuja useissa
puu-puhaltimissa. Jonkun verran yhtäläisesti
vaikuttavat sävelten muodostumiseen myös laulajain
äänijänteet sekä torvensoittajain huulet.
I. K.
Kielland [hjellan], Alexander Lange
(1849-1906), norj. kirjailija, synt. 18 p. Iielmik.
1849 Stavangerissa,
vanhasta kauppiassuvusta, k.
6 p. huhtik. 1906. Yliopp.
1867, lakit. kand. 1871,
antautui sittemmin
käytännölliselle alalle ja ai
koi hoitaa suurta
tiilitehdasta. Tämä toimi ei
kuitenkaan ajan pitkään
häntä tyydyttänyt; hän
luki paljon (Heineä,
Kier-kegaardia ja ransk.
ro-maaninkirjoittajia), kirjoitti vähäsen (proverbi
„Paa hjemvejen") ja
matkusti 1878 Pariisiin
kehittyäkseen kirjailijaksi.
Siellä hän joutui
yhteyteen Bjornsonin kanssa,
ja tämän rohkaisemana K. julkaisi 1879
ensimäisen teoksensa, ,,Novelletter" (suom.), osoittautuen
ensi hetkestä valmiiksi, muotokypsäksi
taiteilijaksi. V. 1880 ilmestyi romaani ,.Garman og
Worse", missä K. syvennettynä näyttää ne
yhteiskunnalliset ristiriidat, jotka vilahtivat
eteemme jo eräässä hänen hienoista ja kevyistä
pikkulastuistaan („Balstemning"), ristiriidat,
jotka johtuvat ,,ylämaailman" suhteesta
köyhälistöön ja syyllisyydestä sitä kohtaan. Monet
luinen tärkeimmistä teoksistaan liikkuvat saman
kysymyksen ympärillä. Xäistä mainittakoon
..Arbeidsfolk" (1881: suom.), joka satiirisen
kuvauksensa ohella virkalaitoksen suuresta
työ-humusta ja toimettomuudesta sisältää nuoreu ja
puhtaan, kaupunkiin muuttaneen maalaistytön
surumielisen katkeran elämäntarinan, tai ..Else"
(1881), jossa yhteiskunnan onnelliset ja hylkiöt
asetetaan joulunaattoillan valaistukseen ja jossa
K., huolimatta aristokraattisesta luonteestaan,
osoittaa täysin ymmärtävänsä juuri alhaison
maailmankatsomusta ja heidän kohtaloaan.
Hänen parhaimpana teoksenaan pidetään romaania
„Skipper Worse" (1882; suom.), jonka toiminta
tapahtuu K:n kernaasti kuvailemassa pienessä
rannikkokaupungissa, minkä erilaiset
ihmistyypit, varsinkin n. s. ..liaugiaanit", ovat kuvatut
pehmeällä huumorilla ja verrattoman
todenmukaisesti. Muista teoksista mainittakoon romaanit
„Gift" (1S83; suom.), „Fortuna" (1884), „Sankt
Hans Eest" (1887), joka aikoinaan herätti suurta
huomiota poleemisen luonteensa takia. V. 1885
olivat Bjornson ja Lie hakeneet K:lle
runoilija-eläkettä. mutta menestyksettä — K:ia kun
pidettiin liian radikaalisena — ja silloin Bjornson
luopui eläkkeestään ottaen sen vastaan vasta
sitten, kun K:lle hyvitykseksi tarjottiin
pormestarin paikka Stavangerissa. Näytelmässä
„Bet-tys formynder" (1887) K. vanhalla ironiallaan
ruoskii naisasia-intoilijoita ja muita
vasemmisto-liioittelijoita, romaanissa ..Jacob" (1891; suom.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
