- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
823-824

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kielitutkimus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kielletty tavara—Kieretti

824

hiin kuvaa yhteiskunnallista kiipijiityyppifi.
Hänen viimeiset teoksensa olivat „Mennesker og
dyr" (1894’ ja ..Omkring Napoleon" (19041.
— K. on norjalaisen realismin oivallisimpia
kertojia; hänen tyylinsä on erinomaisen selvää,
sujuvaa ja kirkasta. Hänen kirjailijaluonteensa
pääominaisuudet ovat sympatia ja ironia, mitkä
molemmat ominaisuudet vuosien kuluessa yhä
syvenivät ja tulivat selvemmiksi. „Novelletter"
lastujen tekijä oli ennen kaikkea siro ja
rans-kalaismainen ironikko; myöhempi K. on verinen
satiirikko, joka lahjomattomalla
tarkkanäköisyy-dellään, myötätunnon ja ivan
kaksoisvalaistuksessa. paljastaa arkimaailman tragedian. [6.
Brandes. ..Samlede skrifter". ..Essays", M. Schiött,
„A. L. K:s liv og værker" (1904).]

AM. Tn.

Kielletty tavara ks. K o n t r a b a n d i.

Kiellman-Göranson [tsel- jd-J, Julius Axel
11811-69), ruots. romaanin- ja
novellinkirjoit-taja. Isä oli suom. alkuperää. Aikansa lapsena
K., joka 1837 vihittiin papiksi, kirjallisessa
toiminnassaan kallistui lähinnä uusromantiikkaan;
hänen tuotannossaan tuntuu varsinkin
Almqvis-tin vaikutus. Hänen lukuisista romaaneistaan
ja kertomuksistaan mainittakoon: „Kärlekens
seger" 11846). „Abednego" (1846-47), „Den
blifvande konungen" (1847), ,,Vesterlänggatans engel"
(1850), novellikokoelmat „Svenska lynnen och
smääfventyr" (1853-63). [Ekelund. „J. A. K.-G."
(1879).] A-M. Tn.

Kielo nimellä yleisimmin tarkoitetaan
Conval-laiia majalis kasvia. Tämä on
pitkä-juurakol-linen, 2-Iehtinen yrtti,
jonka valkeat
tuoksua-vat kukat ovat
yksipuolisessa tertussa vanan
latvassa. Hedelmät
punaisia, myrkyllisiä
marjoja. On yleinen
lehdoissa melkein koko
maassa, kukkii
alkukesästä. Viljellään
suurin määrin etenkin
Saksassa, missä
höydettä-vät juurakot
muodostavat tärkeän
vientitavaran. K:n kukkien
väki-viina-ekstraktia on
jon-kunverran käytetty
sydänlääkkeenä, jona sillä
on sydämen toimintaa
vahvistava vaikutus. —
Muita k:oja ovat k a
1-I i o-k. (Polygonatum officinale) ja m o n i k u
k-k ai n en k. (Polygonatum multiflorum), jolla
on lehtihankaiset kukat. J. A. W.

Kielteinen, kieltoperäinen ks.
Negatiivinen, Negatsioni.

Kieltensekoitus. Raamatun (1 Moos. 11)
mukaan kaikki ihmiset muinoin puhuivat yhtä ja
samaa kieltä, kun ryhtyivät Babelin tornin
rakentamiseen. Mutta ehkäistäksensä heidän
tuumansa Jumala hajoitti heidät maailman kaikkiin
ääriin ja sekoitti heidän kielensä, etteivät
ymmärtänet toinen toisensa puhetta. Tämä
kertomus, joka tahtoo selittää sekä Babel nimen
alkuperää että eri kielten syntyä, on nähtävästi
saanut alkunsa tuossa suuressa maailmankaupun-

Kielo.

gissa, jossa niin monet kansallisuudet ja kielet
olivat edustettuina. K. T-t.

Kieltolaki ks. V ä k i j u o m a 1 a i n s ä 8-

d ii n t ö.

Kieltosana on suomessa ja useimmissa muissa
suomalais-ugrilaisissa kielissä verbi
(suom.yleiset muodot: en, ct, ei, emme, ette, eivät;
imperatiivimuodot elä, e/köön, elkäämme, elkäätte,
cl-koiit, t. älä j. n. e.). Yhteydessä taipuvan k:n
kanssa käytetään piiäverbistä erinäisiä n. s.
kiel-tomuotoja, jotka kaikissa eri persoonissa yleensä
pysyvät muuttumattomina (vrt. esim. en ota, et
ota j. n. e., en ottanut, et ottanut j. n. e., r.n
ottane, et ottane j. n. e., elköön ottako, elkäämme
ottako j. n. e., mutta elä ota). Ugrilaisen ryhmän
kielissä (ostjaakissa, vogulissa ja unkarissa)
käytetään kieltosanoina partikkeleita; samoin myös
indoeurooppalaisissa kielissä (esim. ruots. ej,
icke, nej). Y. W.

Kieltäytyminen, tahdonilmaisu, jolla joku
hylkää hänelle esitetyn pyynnön, ehdotuksen tai
vaatimuksen, erittäinkin epääminen astua virkaan
tai luottamustoimeen. Kieltäytyminen tulee
varsinaisessa merkityksessä kysymykseen vain
silloin, kun asianomaisella on oikeus vaatia, ettei
häntä vasten tahtoaan määrätä tai valita
mainitunlaiseen toimeen. Kieltäytyminen voipi,
asianhaaroista ja eri tapauksista riippuen, tapahtua
joko ennen vaalia tai määräystä taikka sen
jälkeen. Suomessa on voimassa se oikeusperiaate,
ettei ketään voida ilman omaa suostumustaan
valtion virkaan nimittää. -—- Edustajaehdokkuudesta
voidaan vapaasti kieltäytyä (Vaalilain 20 §).
Sitävastoin on kunnallisiin luottamustoimiin
nähden sääntönä, että niistä ei voida kieltäytyä.

R. K.

Kiemura ks. Kukinto.

Kiepert Iki-]. 1. Heinrich K. (1818-99),
saks. kartanpiirtäjä ja maantieteilijä. Oli
paras Etu-Aasian, olletikkin Vähän-Aasian
kartografi. muinaisklassillisen ajan erikoistuntija.
Näihin seutuihin hän oli perehtyn\’t lukuisilla
tutkimusmatkoilla (v:sta 1842 alkaen); tuloksina
olivat m. m. tunnetut karttateokset „Atlas von
Hellas und den hellenischen Kolonien", „Karte
von Kleinasien", ..Karte des Osmanischen Reichs".
Muita karttoja: „Neuer Handatlas tiber alle Teile
der Erde", „Atlas antiquus". Kaikista on
ilmestynyt monta painosta. Ansiokkaita ne ovat m. m.
tarkan piirroksensa sekä nimien säntillisen
oikeinkirjoituksen puolesta. Kirjallisista
julkaisuistaan mainittakoon: „Lehrbuch der alten Geo
graphie" ja „Leitfaden der alten Geographie".
Vv. 1845-52 K. johti Weimarin kartografista
laitosta, nimitettiin 1854 tiedeakatemian
jäseneksi, 1859 Berliinin yliopiston professoriksi. —
2. Richard K. (s. 1S46), edellisen poika,
ottanut osaa isänsä töihin ja jatkanut niitä, sekä
myös itsenäisesti työskennellyt. Julkaissut m. m.
„Wandschulatlas der Länder Europas", „Karte
von Kleinasien". (E. E. K.)

Kieppi, telinevoimisteluliike, joka eroaa kipistä
vain siinä, että liike tapahtuu mieluimmin
mahdollisimman hitaasti, ja että tässä mennään
etu-tietä, s. o. kiertämällä. Muuten ks. Kippi.

L. P.

Kieretti. Kunta Vienan-Karjalan
pohjoisosassa. Koudan eteläpuolella Kantalahden
lounaisrannalla. As. 1,089 (1907), joista k a r j a 1 a i-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0440.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free