- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
827-828

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kierettijärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kieritian— Kieroselkäisyys

828

Jumalan antaman tehtävän ja rupesi
ajattelemaan yksinäistä papinpaikkaa maaseudulla.
Mutta bänen elämässään sattui uusi murroskohta,
joka teki tuon aikeen tyhjäksi.

Kööpenhaminassa ilmestyvää juutalaisen
kirjailijan Goldschmidts toimittamaa pilalehteä
,.Corsaren"ia vastaan tekemänsä hyökkäyksen
johdosta K. joutui pitkäksi ajaksi lehden puolelta
ivallisten kirjoitusten maalitauluksi, mikä syvästi
koski hänen herkkään mieleensä. Hän tunsi
itsensä totuuden tähden kärsiväksi marttyyriksi,
joka vähitellen pilkattiin kuoliaaksi. Niinkuin
hänestä ..paradoksi" muodosti ytimen
kristinuskon dogmaattisessa puolessa, niin hän nyt
käsitti marttyriuden. Kristuksen seuraamisen
kärsimiseen ja kuolemaan kristinuskon vaatimaksi
elämäntehtäväksi. Nyt alkoi uusi kirjallinen
tuotantokausi. Siihen kuuluvat teokset:
„Kærlig-hedens gerninger", „Sygdommen til döden".
„Tnd-«velse i kristendom" y. m. (1847-51). Hillityn
intohimoisesti K. esittää näissä kristinuskon
ehdotonta vaatimusta, jolle ihmisen kaiken
sisäisyytensä voimalla täytyy antautua löytääkseen
pelastuksen. Näitä julkaisuja seurasi muutaman
vuoden hiljaisuus.

Ennen kuolemaansa K. joutui kuitenkin vielä
kirjalliseen taisteluun, joka mitä syvimmin
järkytti hänen mieltänsä. Persoonallisen
kristillisyyden esitaistelijana hän oli aikansa
joukkokris-tillisyyteen erinomaisen tyytymätön. Hänestä se
oli suorastaan irvikuva todellisesta kristinuskosta
ja hän olisi odottanut, että Tanskan silloinen
kirkon korkein edustaja J. P. Munster (Sjællandin
piispa 1834-54) olisi sen julkisesti tunnustanut.
Mutta Miinster vaikeni, ja K., joka häntä
kunnioitti „isänsä pappina", ei tahtonut vanhuksen
rauhaa häiritä. Miinsterin kuoltua piti silloinen
professori U. L. Martensen ruumissaarnan, jossa
hän kuvaili vainajaa „todelliseksi totuuden
todistajaksi". Tästä K. suuresti pahentui ja
kirjoitti sitä vastaan salamoivan vastalauseen, jonka,
ritarillisena kuten ainakin, julkaisi vasta sitten
kuin Martensen oli nimitetty Monsterin
seuraajaksi. Tästä aiheutui kirjallinen kiista, joka
saattoi K:n kokonaan pois suunniltaan.
Sanomalehti-kirjoituksissa ja lentolehdissä hän hyökkäsi n. s.
..virallisen kristinuskon" kimppuun tuomiten sen
kokonaan arvottomaksi. Ironisessa polemiikissa
hän näissä kirjoituksissa osoittautui
verrattomaksi mestariksi, milloin saattaen vastustajansa
naurunalaiseksi, milloin taas verisesti pilkaten.
Lähes vuoden jatkettuaan taistelua K. sairastui
ja kuoli yleisessä sairaalassa marrask. 11 p. 1855.
Hänen melkoinen peritty omaisuutensa oli silloin
kannattamattoman kirjailijatoimen vaikutuksesta
sulanut niin kokoon, että jäännös tasan riitti
hautauskustannuksiin.

Ajattelijana K. on harvinaisen omintakeinen
ja alkuperäinen henki. Hänen ensimäisillä
teoksillaan on nykyään tunnustettu esteettinen arvo
ja uskonnonpsykologisten kokemusten kuvaajana
hän on verraton. 1’skonnollisessa suhteessa K. on
vaikuttanut herättävästi nykyaikaan asti. Ei
kukaan ole kristinuskon ehdotonta vaatimusta
teroittanut voimakkaammin kuin hän, eikä kukaan
ole niinkuin hän kuvannut joukkokristillisyyden
ala-arvoisuutta. K:sta on sentähden lähtenyt
valtava eteenpäin työntävä ja syventävä vaikutus
kirkkoon. K:n kuoleman jälkeen painettiin ennen

julkaisematon teos: „Synspunktet for min
for-fattervirksomhed", jonka kautta K:n kirjain
sisällinen yhteys ja tarkoitus on saanut paljon
selvitystä. Tärkeitä ovat myös myöhemmin
julkaistut: ,.Efterladte papirer" (8 osaa). Paras
kriitillinen painos K:n teoksista on: „Samlede
skrif-ter" (14 nid. 1901-06). Suomeksi on ilmestynyt:
..Itsensä koettelemiseksi", ja ..Viettelijän
päiväkirja" (osa teoksesta Enten-eller). [G. Brandes.
,.Suren Kierkegaard" (1877); V. Rudin, „S. I\:s
person ooh författareskap" (1880); H. Hoffding,
..S. K. som filosof" (1892), Chr. Jensen, „S. K:s
religiose udvikling" (1898); II. Lund, „Mit for
hold til hende" (1904).] E. K-a.

Kierman [tsär-], Gustaf (1702-66), ruots.
politikko, kauppias; tarmokkaana ja yrittelijäänä
miehenä K. kohosi aikaisin Tukholman eteviin
pien suurkauppiaitten joukkoon; valittiin 1738
Tukholmasta valtiopäivämieheksi. K. oli
hattu-puolueen luottamusmiehiä ja porvarissäädyn vai
kutusvaltaisimpia jäseniä. Hänen nimensä liittyy
läheisesti varsinkin hattujen taloudelliseen
politiikkaan. V. 1738 K. valittiin sala-valiokuntaan
ja pysyi tämän valiokunnan jäsenenä koko
valtio-päivämieskautensa 1738-62). Pääsi valtuusmie
tieksi manufaktuurikonttoriin ja pankkiin sekä
valittiin porvarissäädyn puhemieheksi 1755 ja
1760. V:sta 1757 hän toimi Tukholman
kauppa-pormestarina ja tuli pian tämän jälkeen
Itä-Intian komppanian johtajaksi. Ollen
häikäilemätön ja itsekäs K. käytti asemaansa
hankkiakseen itselleen etuja valtion kustannuksella.
Hattupuolueen kukistuessa kukistui myöskin tämä
puolueen johtomies. K. tuomittiin 1765 vankeu
teen ja koko hänen omaisuutensa otettiin taka
varikkoon. Pian tämän jälkeen hän kuoli
vankilassa.

Kieronokka ks. Käpylinnut.

Kieroselkäisyys 1. skolioosi on tila, jossa
selkäranka näyttää enemmän tai vähemmän
pysyväisiä taudillisia taipumisia syrjillepäin,
joko niin että selkäranka kokonaan on
yhtäänne-päin kaareva tahi niin että jokin osa siitä
muodostaa kaaren oikealle, toinen taas vasemmalle.
K. on viime aikoina suuresti vetänyt huomiota
puoleensa varsinkin koululasten terveydenhoidon
valvojain puolelta. On näet käynyt ilmi, että
koululaisten joukossa isolla prosenttiluvulla on
k:ttä suuremmassa tai pienemmässä määrässä,
sekä että ainakin osaksi koulu on tämän ikävän
asianlaidan syynä. Suomessakin on huomattu
sekä kansakoulujen että oppikoulujen oppilaissa
lievempiä ja ankarampia skolioositapauksia
yhteensä keskimäärin n. 17%. K:ttä aiheuttavat
monet erilaiset syyt. K. voi olla synnynnäinen
johtuen sikiön sairaaloisesta kehittymisestä tahi
svn-nytystilaisuudessa saaduista vioista itse
selkärangassa tai sitä hallitsevissa lihaksissa. Toisena
kieroselkäisyyden syynä on usein riisitauti, joka
jo aikaisemmassa lapsuudeniässä heikontaa
;elkä-rangan, mikä heikkous sittemmin ilmenee selän
vähittäisenä taipumisena puolelle tai toiselle.
Niin ollen on luonnollista, että jokunen määrä
lapsia jo kouluun tullessa potee k:ttä. Kokemus
on kuitenkin näyttänyt, että suurin määrä
k.-tapauksia kehittyy kouluajalla. On tultu siihen
huomioon, että pitempiaikainen huolimaton ja
huono istuma-asento, johon selkälihasten
höltyessä selkäranka omasta ja siihen vaikuttavasta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0442.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free