- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
829-830

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kierosilmäisyys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

829

Kierosilmäisyys Kierteenleikkauslevy

830

muusta ruumiinpainosta asettautuu, aikaa
voittaen synnyttää siinä vastaavat kaarevuudet,
vinoudet ja kieroudet.

Toimenpiteet k:n torjumiseksi kouluoloissa
kohdistuvat etupäässä tarkoituksenmukaisten ja
hyvää istuma-asentoa edistävien pulpettien
käyttämiseen. Jo olemassaolevien k:ien ilmisaamiseksi
mahdollisimman ajoissa on tuiki tarpeellista, että
koululaiset aika-ajoin joutuvat lääkärin
tarkastettaviksi. Lievemmissä tapauksissa voi
tavallinen voimistelu, järjellisesti johdettuna, vähentää
selkärangan taipuvaisuutta tautisiin asemiin,
vahvistamalla sen lihaksia, niin että ne
kykenevät kunnolleen tukemaan ja hallitsemaan
kasvavan ruumiin selänasentoa. Vaikeammat
k.-ta-paukset vaativat pitkällistä ortopedistä hoitoa.

M. 0-B.

Kierosilmäisyys (strabismusj, sellainen
silmien virheellinen keskinäinen asento, jossa
molempien silmien kohdistaminen yhtäaikaa samaan
pisteeseen on mahdoton, s. o., jossa katsetta
suunnattaessa samaan pisteeseen, tämän synnyttämä
kuva sattuu vain toisen silmän verkkokalvon
keskukseen, macula lutcaan, sen sattuessa toisessa
silmässä tämän paikan ulkopuolelle. K. aiheutuu
usein silmämunan liikuntolihasten
halvaantumisesta (s. paralyticus). jolloin ne eivät kykene
silmää kunnolleen suuntaamaan. Se vika, mitä
tavallisessa puheessa sanotaan k:ksi (s. concomitans),
011 usein synnynnäinen ja aiheutuu siitä, että
jokin silmälihas on liian lyhyt, niin että silmän
asento aina on vetäytynyt jotenkin kieroon,
tavallisimmin sisäänpäin kieroon (s. convergcns);
harvemmin ulospäin (s. divergens). Hoito on
erilainen aina asianhaarain mukaan. il. 0-B.

Kierous, metsänh., sellainen puun säikeiden
asento, ettei niiden pituussuunta ole
yhdensuuntainen puun akselin kanssa, vaan että ne
muodostavat tätä ruuvimaisesti kiertävän kudoksen.
Kieroutta on pienemmässä määrin useimmissa
puissa; täysin kehittyneenä se esiintyy
ainoastaan muutamissa verrattain harvoissa yksilöissä.
Kierous saattaa olla sekä myötä- että
vasta-päiväinen, ja se on tavallisempi mänty- kuin
kuusipuissa, harvinaisempi koivuissa.

A. B. 11-r.

Kierrekolonni (ks. Kolon n i). sellainen
ko-lonni, jossa varren koristus ei ole pystysuora,
vaan spiraalintapaisesti vartta kiertävä, vrt.
Pylväs. TJ-o N.

Kierrekone, kone ruuvikierteiden leikkaamista
varten pultteihin ja muttereihin. Ruuviin
kierteitä tehtäessä asetetaan koneen kiinnityspyörään
n. s. kierrepakat ja liukupuristimeen kierteillä
varustettu pultti. Kun kone pannaan käyntiin,
saavat pakat pyörivän liikkeen, jolloin ne
rupeavat leikkaamaan kierteitä niitä vastaan
painettavaan pulttiin vetäen sitten itsestään pulttia
eteenpäin sitä myöten kuin kierteiden leikkaus
edistyy. Mutterin kierteitä leikattaessa
asetetaan k: n kiinnityspyörään pakkain sijasta
kierretappi ja liukupuristimeen pultin tilalle
mutteri. V. 11.

Kierreleikkain ks. Kierrekone.

Kierrenuotta, kierre, ks. Kalastus.

Kierreportaat ovat tavallisesti vain kahden
päällekkäisen kerroksen välille pääasiallisesti
henkilöliikettä välittämään pelkistä
samanmuotoisista käänneakselista tehdyt lepotasottomat

sivuportaat. joiden sekä uiko- että sisäviiva
muodostaa polijaprojektsionissa ympyrän, ja nousua
kestää vähintään yhden koko kierroksen. K.
voivat olla joko kivestä, puusta tai raudasta.
Ne jaetaan kahteen ryhmään:
varsinaiset k., jotka noudattavat
itsensäkannatta-vien portaiden periaatetta, ja k a r a p o r t a a t,
jotka luetaan tuettuihin portaisiin, koska niissä
keskellä käy kannattava pystysuora kara, mihin
puisissa ja rautaisissa askeleet kiinnitetään,
mutta minkä kiviportaissa muodostavat
askeleiden kapeaan päähän tehdyt lieriömäiset
laajennukset päällekkäin asetettuina. Lähemmin ks.
Portaat. T. 8.

Kierrepumppu ks. Kiertopumpp u.

Kierretauti perunoissa aiheuttaa ylemmissä
lehdissä lehdvkköjen suppilontapaisen kokoon
kiertymisen siten, että lehden vaaleampi alapinta
muodostaa suppilon ulkopinnan. Tauti näyttää
olevan tarttuvaa ja luultavasti entsymaattista
laatua. K. aiheuttaa suurta taloudellista
vahinkoa, kipeät perunanvarret kun lopuksi eivät
muodosta juuri ensinkään mukuloita. Tauti on v:sta
1905 leviämässä Euroopassa. Kierretautisen
varren mukulat kelpaavat ruuaksi, mutta eivät
siemenperunoiksi. J. I. L.

Kierrevaaka, koje, jonka avulla voidaan
niitata hyvin pieniä magneettisia y. m. voimia. K:n
pääosat ovat hieno metallilanka ja sen vapaasti
riippuvaan ali päähän vaakasuoraan asentoon
kiinnitetty pieni sauva. Sauvan päihin
vaikuttava magneettinen veto- tahi poistovoima kiertää
sauvaa sen lepoasennosta, aikaansaaden
metalli-langassa vääntöjännityksen. joka ylläpitää
tasapainon ulkonaisen voiman kanssa. Voiman
suuruus on verrannollinen kiertokulmaan. E. S-a.

Kierrin (Kehrä) on se kehruukoneen kone
osa, joka kiertää ja kokoaa langan. Erityisiä
kierrinlajeja esittävät
kuvat: 1. häkki- 1.
siipi-kehrä, 2. selfaktorikierrin,
3. loimipuolakoneen I.
pu-piinauskoneen kierrin, 4.
kellokehrä, 5.
rengaskeh-ruukoneen kierrin.
Vanhin muoto on häkkikehrä,
jonka nopeus
edullisim-massa tapauksessa saattaa
olla 5,000-6,000 kierrosta
minuutissa. Kellokehrän
putki c, joka on tämän
kiertimen pyörivä osa,
saattaa pyörähtää
7,000-9,000 pyörähdystä minuutissa. Tuotantoa
lisätessä estää nopeuden lisäämistä tavallisesti
kiertimen vakavuus. Jos kierrin tärisee,
katkaisee se langan. Lukemattomia kierrinmuotoja
on rakennettu ja patentteja otettu kiertimillc,
sillä kiertimen vakavuutta ja sen
öljyämis-mabdollisuuksia on koetettu aina lisätä. Kuva 5
esittää erään rengaskoneen kierrinmallin
laake-reineen. Kuva antaa käsityksen
kierrinraken-teiden monimutkaisuuksista. Nykyiset parhaat
rengaskiertimet saattavat pyöriä minuutissa n.
9,000-11,000 pyörähdystä verrattain vakavasti.

E. .1. S.

Kierrostenlukija ks. Iskunlukija.

Kierrättäminen, tulen k. miilussa ks. M i i 1 u.

Kierteenleikkauslevy, teräksestä tehty, ka-

j|

Kiertimiä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0443.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free