- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
833-834

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiertovirta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

83:!

Kiertovirta Kihlakunnankäräjät

8:14

Kiertovirta ks. S ii li k ö k o n e.

Kiesewetter [hizc-]. K a p li a e 1 Georg
(1773-1S50), itiiv. musiikkihistorioitsija, aikanansa
yleisesti arvossa pidetty. Hänen sisarenpoikansa oli
Ambros (ks. t.). joka on saavuttanut mainetta
samalla alalla. K:n pääteokset koskivat alank.
polyfonista säveltaidetta sekä arab. musiikkia.

I. K.

Kiesit (ruots. schäs) ks. Ajoneuvot.

Kieskistunturi, 535 m korkea tunturi
Kuolajärven pitäjässä, Sallatunturilta etelään.
Huipuilta on suurenmoinen näköala yli laajojen
soiden ja svvissä rotkoissa olevien järvien.

J. E. R.

Kiessit (ruots. schäs) ks. Ajoneuvot.

Kiestinki, kunta pohjoisessa
Vienan-Karjalassa. käsittää alueen Tuoppa-, Jeletti-,
lleinä-ja Tiiksjärvien ympärillä. Siihen kuuluu 20
kylää, joissa on yhteensä 3.586 as. (1907), kaikki
karjalaisia. Kansakouluja 3 (venäjänkiel.).
Pääpaikka on K i e s t i n g i n kirkonkylä
Tuoppajärven pohjoisrannalla, jossa on m. m.
kunnanhuoue, välskäri ja apteekkilaatikko. —
Kunnan alueella on Tuoppajärven Suuressa
saaressa Saaren monasterin rauniot ja
Tuoppajärven länsirannalla papiston hävittämän
vanhauskolaisen naisluostarin rauniot. K:n
kunnassa ovat vanhauskolaisuuden jäljet
myöhim-pään säilyneet ja lahkolaisuutta esiintyy vieläkin
paljon, m. m. ..Tuhkalan vierun" (s. o. T:n
uskon) ,,Saaren vierun" j. n. e. nimisenä. — Kunta
on laukunkantajain kotipaikkoja. L. H-nen.

Kiesus, kansanrunoudessamme esiintyvä
Jeesuksen nimi.

Kiev /Ari-/ ks. Kiova.

Kievari ks. Majatalo.

Kihavanskoinen, suom. myt., ks. K i h
o-vauhkonen.

Kihelkond, virolainen kirkkopitäjä. Muinoin
tarkoitettiin sillä (eräässä keskiaikaisessa
kronikassa kylegunda nimisenä) heimoalueen osaa
Virossa, Liivissä ja Kuurinmaalla, vrt. Kihl
a-kunta. K. K-a.

Kihlakunnanarkku. Oikeudenkäymiskaaren 2
luvun 7 §:n mukaan on jokaisessa käräjäpaikassa
oleva arkku, jossa ..kihlakunnan sinetti,
valtiopäiväin päätökset, yleiset säännöt ja kihlakuntaa
koskevat asiakirjat ovat säilytettävät"
samoinkuin myöskin ..kihlakunnan osa sakkorahoista".
Kihlakunnanarkkua vastaa nykyään
tuomiokunnan arkisto. K. K-a.

Kihlakunnankatselmus. kihlakunnanoikeuden
toimittama katselmus tilus- ja
rajamerkki-riidoissa. Oikeuden tuomiota sanotaan sellaisessa
tapauksessa katselmustuomioksi
(Maakaari 14:1). Kihlakunnankatselmuksiin on
maanmittari määrättävä katselmusoikeutta
asiantuntijana avustamaan, kun tucmari sen on
tarpeelliseksi katsonut tahi asialliset sitä ovat
vaatineet (toukok. 15 p:nä 1848 annetun
maanmit-tausohjesäännön 176 §). K. K-a.

Kihlakunnankäräjät, kihlakunnanoikeuden
toimikaudet. — Tunnetut ovat
muinaisruotsalaisten, varsinkin göötanmaalaisten k., joilla
kihla-kuntalaiset luottamusmiehensä,
kihlakunnantuomarin, johdolla harjoittivat tuomiovaltaansa
ja ratkaisivat muitakin yhteisiä asioitaan. Sikäli
kuin kihlakunnan julkisoikeudellinen merkitys
väheni ja kihlakuntalaisten välitön osanotto
27. IV. Painettu " .12.

lainkäyttöön hävisi, saivat käräjät nykyisen
muotonsa ja merkityksensä muuttuen valtion
lainkäyttöviranomaisen johtamiksi alioikeuden
istunnoiksi maalla. Niitä pidettiin kolmena
käräjä-kauteua, syksyllä, talvella ja kesällä, kerran
viikossa erikoisella pyhitetyllä käräjäpaikalla
taivasalla, mutta sittemmin käräjätalossa ja vain
kerran kunakin käräjäkautena. — Suomessa oli
pakanuudenaikana kihlakuntia ja käräjiä, mutta
on epätietoista, oliko varsinaisia
kihlakunnan-käräjiä. Ruotsalaisen yhteiskuntajärjestyksen
kotiuduttua meillä alettiin täällä pitää
senmukai-sia kihlakunnankäräjiäkin, mutta käräjäpiirinä
ei ollut kihlakunta vaan hallintopitäjä,
sittemmin käräjäkuuta (ks. Kihlakunta), vaikka
täkäläisillekin alioikeuden istunnoille maalla
annettiin ylläoleva nimitys. Sitäpaitsi on meillä
alituomarien virkapiirien laajuuden vuoksi
ensin eräissä maakunnissa ja 17:nnen vuosisadan
alusta yleensäkin toimitettu kussakin käräjä
kunnassa vain kahdet varsinaiset 1.
lakimääräiset käräjät vuodessa, nim. syys- ja
talvikäräjät, jctka nykyään pidetään, edelliset
syyskuun 1 ja joulukuun 21 päivän ja
jälkimäiset tammikuun 13 ja huhtikuun 30 päivän välillä
kihlakunnantuomarin tarkemmin määrättävänä
aikana (Oikeudenkäymiskaari 2:1 ja Kunink.
kirjeet tammikuun 13 p:ltä 1757 ja marraskuun
4 p:ltä 1763). Ahvenanmaalla pidetään
varsinaisia käräjiä vain kerran vuodessa. Tarpeen
vaatiessa toimitetaan sen ohessa n. s. v ä 1 i k ä r
ä-j i ä törkeiden rikosten tutkimista varten ja
sitäpaitsi aina kun joku rikoksesta syytetty on
vangittu eikä varsinaisia käräjiä satu 30 päivän
kuluessa siitä, kun ilmoitus vangitsemisesta on
tuomarille annettu (Oikeudenkäymiskaari 4:1 ja
Rikoslain voimaanpanoasetus 26 §). Välikäräjillä
voidaan käsitellä muitakin rikosasioita. Niitä
voidaan pitää myöskin riita-asioita varten, mutta
sen, joka niitä tahtoo, tulee vastata niistä
johtuvista kustannuksista eikä häviävää riitapuolta
saa velvoittaa voittajalle maksamaan välikärä
jäin aiheuttamia erikoisia kuluja. Mutta
laiu-huudatusasioita ei voi niillä käsitellä ja
kiinnitysasioistakin vain kiinnityksen uudistusta,
jonka hakija kuitenkin on velvollinen seuraavissa
varsinaisissa käräjissä oikeudelle ilmoittamaan
kiinnitysasiain pöytäkirjaan merkitsemistä
varten (Oikeudenkäymiskaari 4:2. Keis. asetuksessa
helmikuun 15 p:ltä 1864 sekä kiinnityksestä
marraskuun 9 p:nä 1868 annettu Keis. asetus,
29 §). Käräjäpaikasta säädetään nykyään, että
käräjät ovat pidettävät ..oikeassa
käräjäpaikassa" ja kihlakunnan (= käräjäkunnan) on
..talo-luvun (= manttaalin) mukaan" rakennettava
..käräjätalo tavalliseen käräjäpaikkaan"
(Oikeudenkäymiskaari 2:1 ja Rakennuskaari 26:4),
mutta itse asiassa on erikoisia käräjätaloja vain
34:ssä maan 234:stä käräjäkunnasta ja muissa
vuokraa kihlakunnantuomari käräjähuoneet
kantaen käräjäkuntalaisilta korvaukseksi n. s.
käräjätalonvuokraa. —
Oikeudenkävntilaitck-semme uudistusehdotuksen mukaan tulisi
varsinaisia kihlakunnankäräjiä pidettäväksi 9 kertaa
vuodessa sellaisessa tuomiokunnassa, joka
muodostaisi yhden käräjäkunnan, ja muissa
harvemmin, mutta vähintään kolmasti vuodessa
jokaisessa käräjäkunnassa. paitsi harvimmin asutuissa
osissa maatamme; sitäpaitsi sellaisessa tuomio-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0445.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free