- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
835-836

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiertovirta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kihlakunnan lautakunta—Kihlakunta

836

kunnassa, johon kuuluisi sekä kaupunki-että
maaseutua. pidettäisiin oikeudenistuntoja
useamminkin kuin 9 kertaa vuodessa. Ehdotuksen mukaan
ulisi valtion kustannuksella rakennettava
käräjä-talo jokaiseen tuomiokuntaan. A". K-a. i K. J. Sj

Kihlakunuanlautakunta ks. Lautakunta.

Kihlakunnanoikeus 011 yleinen alioikeus
maalla, jossa kihlakunnantuomari tuomitsee
lautakunnan kanssa. Lautakunnassa pitää elia
vähintään 7 jäsentä, mutta voi olla enemmänkin;
kuitenkin saa korkeintaan 12 vht’aikaa
lautakunnassa istua Keis. asetus
kihlakunnanlauta-kunnasta tammikuun 25 p:ltii 1886, 1 §).
Tuomionvoipa 011 oikeus, kun lautamiehiä 011 läsnä 5
(Oikeudenkäymiskaari 23:1, Keis. asetuksessa
hulitik. 27 "p:ltä 1868). Lautakunnan jäsenillä
ei ele yhtäläistä äänioikeutta tuomarin kanssa,
ainoastaan yksimielisenä lautakunta voi vastoin
oikeuden puheenjohtajan mielipidettä määrätä
oikeuden päätöksen. — K:n tuomiopiirinä on
yhden tai useampia pitäjiä tai niiden osia
käsittävä käräjäkunta. Sen päätöksiin haetaan
muutosta asianomaisessa hovioikeudessa.
Kihlakunnanoikeuksia on Suomessa nykyään 234.
vrt. Kihlakunnankäräjät,
Kihlakunnantuomari ja Lautakunt a. A". K-a.

Kihlakunnanposti ks. Postilaitos.

Kihlakunnantuomari, kihlakunnanoikeuden
puheenjohtaja, jonka virka-alueena on
tuomiokunta. jakautuneena käräjäkuntiin. Jokaisessa
käräjäkunuassa on hovioikeuden alaisena
alioikeutena maalla kihlakunnanoikeus, jossa
tuomiokunnan yhteinen tuomari on puheenjohtajana ja
kussakin erityinen lautakunta. Nimitys johtuu
siitä, että alituomarin virka-alueena ennen oli
kihlakunta ks. t.). Ruotsissa, ainakin
Göötan-maalla. k :11a oli laajahkolla
itsehallintc-oikeu-della varustetun kihlakunnan johto- ja
luottamusmiehenä lainkäytön ohessa huomattavia
hallinnollisia ja muita yleisiä tehtäviä, jotka
tuomarin muuttuessa valtion lainkäyttöviranomaiseksi
häneltä enimmäkseen hävisivät. Suomessa, jossa
varsinaisia k:eita tavataan vasta 1300-luvun
lopulla, ei niillä ole täysin sellaista asemaa
koskaan ollut, mutta varsinaisten
lainkäyttötehtäväin ohessa on meillä k:n käytettäväksi,
etupäässä kihlakunnanoikeudessa, jätetty joukko
muitakin asioita. Näistä mainittakoon erittäin
eräät 11. s. vapaaehtoiseen oikeudenhoitoon
kuuluvat tehtävät, kuten lainhuudatus-,
kiinnitys-y. 111. asiat, jotka järjestetyn notariaattilaitoksen
puuttuessa vanhastaan ovat meillä kuuluneet
kihlakunnanoikeudelle. Ennen nykyistä
edus-kuntauudistusta valittiin myöskin
talonpoikais-säädyn edustajat k:n edessä, jonka tuli antaa
valtakirja valitulle. K. on kuten muutkin
tuomarit virkavirheisiin nähden siinä
erikoisasemassa, ettei yksityinen asianomistaja saa itse
ajaa häntä vastaan syytettä virkavirheestä, vaan
hänen on ilmoitettava asia hovioikeuteen tai
prokuraattorille. joiden sitten on ryhdyttävä asian
vaatimiin toimenpiteisiin (Kuninkaallinen selitys
maaliskuun 23 p:ltä 1807 40:s kohta).
Kihlakun-uantuomarinvirkoja 011 Suomessa 62. —
Kihlakunnantuomarin lienevät alkujaan Ruotsissa, ainakin
Göötanmaalla. valinneet kihlakuutalaiset itse.
Sekä Eerik että Kristoffer kuninkaan maanlaissa
annettiin niille oikeus valita 12 miestä } hdessä
laamannin kanssa asettamaan puheenaolevaan

virkaan ehdolle 3 miestä, joista kuningas
nimitti yhden. Itse asiassa tämä säännös jäi
ennenpitkää kuolleeksi kirjaimeksi, tuomari tuli
kokonaan kuninkaan asetettavaksi ja useimpiin
kihlakunnantuomarinvirkoihin saivat erioikeuden
aateliset, jotka nauttivat tulot usein monestakin
sellaisesta virasta ja hoidattivat niitä
kelvottomilla sijaisilla. 11. s. lainlukijoilla. Tästä
yhteinen kansa valitti tuontuostakin 1600-luvulla.
mutta vasta vähitellen olot paranivat. Nykyään
haetaan kihlakunnantuomarinvirka
asianomaisessa hovioikeudessa, joka tekee virkaehdotuksen,
ja virkaan nimittää senaatin oikeusosasto. —
K:n riittävä palkkaus on turvattu perustuslaissa
(1772 v:n Hallitusmuodon 15 §) ja sen
muodostavat pääasiallisesti käräjäjvvät (ks. t.) sekä
toimituskirjain lunastus. Sitäpaitsi hänellä on
siviiliviraston virkamiehille säädetyillä
edellytyksillä eläkeoikeus, kuitenkin siten että eläkkeen
suuruus on aina 6.000 mk. iKeis. asetus 17 p:ltä
jouluk. 1883). ja hän on siviiliviraston leski- ja
orpokassan osakas, vrt. Tuomari.

K. K-a, (K. J. S.)

Kihlakunnanvankilat ovat, samoinkuin
lääninvankilat, vankiloita tutkintovankien
säilyttämistä sekä vankeusrangaistuksen
täytäntöönpanoa varten. Maassamme 011 niitä kolme nim.
Kastelholman. Kajaanin ja Kittilän k. .4. T.

Kihlakunnanvouti ks. K r u u n u n v o 111 i.

Kihlakunta, lääniä lähin hallintoalue yleistä
hallintoa varten. K. oli jo muinaissuomalaisten
yhteiskuntajärjestyksen muotona jonkunlainen
heimoalueen alijako. Karjalaisilla mainitsevat
historialliset lähteet nimenomaan olleen tällaisia
alueita (m. m. vanha ruotsalainen riimikronikka
kertoo 14:stä gissla lagh nimisestä alueesta,
jotka ruotsalaiset ristiretkellään Karjalassa vai
loittivat, tarkoittaen tällä sanalla nähtävästi
k:aa), mutta luultavasti tällainen jako oli
olemassa hämäläis- ja suomalaisheimonkin
asutusalueella. koskapa se tavataan Suomenlahden
eteläpuolellakin asuvilla heimokansoillamme (ks.
K i h e 1 k o n d). Kun maamme joutui Ruotsin
yhteyteen ja ruotsalainen yhteiskuntajärjestys
sovellutettiin täällä jo ennestään oleviin
yhteiskuntamuotoihin, tuli k:sta lakipiiri siinä
merkityksessä, että se samaten kuin Ruotsin häruti
ja hundare oli saman tuomarin virka-alueena.
Mutta ruotsalainen ja suomalainen k. tulivat
kuitenkin toisistaan eroamaan sikäli, että edelli
nen oli yhtenä jakamattomana käräjäpiirinä,
mutta jälkimäinen jakaantui laajuutensa vuoksi
useampiin hallintopitäjiin, joista kukin muodosti
eri käräjäkunnan. vaikka tuomari oli kaikille
yhteinen. Hallintopitäjä Suomessa tuli
sentiih-den varsinaisesti vastaamaan ruotsalaista k:aa
(ks. Hallintopitäjä). Sentäliden k:11a ei
ole meillä koskaan ollut sitä merkitystä, mikä
sillä melkoisella itsehallinto- ja alkujaan
tuomio-oikeudellakin varustettuna julkisoikeudellisena
yhdyskuntana oli Ruotsissa vanhan
maakuntajär-jestyksen aikana ja sittemmin kautta koko
keskiajan sekä jossain määrin myöhemminkin. Tätä
asemaa ei saavuttanut meillä myöskään
hallintopitäjä. vaikka se kyllä alkujaan oli sekä käräjä
kuntana että nimismiespiirinä. Hallintopiireinä
olivat meillä nimittäin alkujaan linnalääni ja
hallintopitäjä ja vasta myöhemmin k. tuli
voutien virkapiiriksi (ks. Kruununvouti).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0446.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free