- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
837-838

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kihlat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

837

Kihlat Kihovauhkonen

838

Vielii 1734 v: n laissa annettiin k:lle joltinenkin
julkisoikeudellinen merkitys: ollen
kihlakunnanoikeuden tuomiopiirinä maalla se sai tämän
tuomitsemista sakoista osan, joka oli säilytettävä
kihlakunuanarkussa, se oli kvytilahkona maalla,
velvollinen antamaan paloapua ja maksamaan
ii. s. salasurmasakkoja 1. sakkoja siinä
tapauksessa. ettei k:ssa tapahtuneen
kuolettamisrikok-sen tekijästä yön ja vuoden kuluessa saatu
selvää j. u. e. Mutta nämäkin säännökset on meillä
sovellettu käräjäkuntaan eikä k:aan. — Nykyään
k. on hallinnollinen alue, joka on kruununvoudin
ja henkikirjoittajan virkapiirinä. ja jaettu
nimismiespiireihin, jotka käsittävät yhden tai
useampia pitäjiä tai osia niistä. Alituomarin
virka-piirinä maalla 1. tuomiokuntana k. ei enää ole,
vaikka useilla tuomiokunnilla ja kihlakunnilla
on ainakin suunnilleen samat alueet. Sitäpaitsi
k. on kvytilahkona maalla. K:ia on Suomessa
nykyään 51. K. K-a. (K. J. S.)

Kihlat, ne lahjat, jotka sulhanen kihlatessaau
morsiamen tälle jättää: epäilemättä jälkikaiku
morsiamen oston ajalta. Esim. Etelä-Karjalassa
k i h 1 a k a u 1 a v a a t e, pari sormusta ja 2
ruplaa rahaa; Sortavalan tienoilla silkkihuivi, iso
hopeasolki ja kaksi sormusta (morsian antoi
sulhaselle pienen liopeasoljen) ; Raja-Karjalassa
rahaa. U. T.

Kihlaus on miehen ja naisen välinen sopimus
tulevan avioliiton solmimisesta. Lakimme
pääasiallisimmat kihlausta koskevat määräykset
ovat naimiskaaren 3 ja 4 luvussa, joissa
säädetään ensiksi, mitä muotoon tulee. .,että
kihlauksessa olkoon läsnä naittaja sekä neljä
todistajaa, kaksi miehen ja kaksi naisen puolelta", sekä
lisätään: ..milloin toisin kihlaudutaan, olkoon
kihlaus mitätön, jos naittaja nostaa siitä
kanteen". Kun jo vanhan lain mukaan tämän
muotomääräyksen laiminlyönti aiheutti kihlauksen
mitättömyyden ainoastaan silloin kuin naittaja
nosti siitä kanteen, on tästä ollut seurauksena,
että lain edellyttämät juhlalliset kihlaukset ovat
kokonaan jääneet pois käytännöstä, ja kihlausta
voidaan senvuoksi nykyisen oikeuden mukaan
pitää vapaamuotoisena oikeustoimena. Mitä
sitten kihlauksen oikeusseuraamuksiin tulee,
huomattakoon, ettei toisella kihlakumppanilla ole
mitään oikeuskeinoa pakottaa toista vihkimisellä
päättämään aiottua avioliittoa, mutta sillä, joka
omasta puolestaan tahtoisi kihlauksen avioliitolla
päättää, on oikeus tässä tapauksessa peruuttaa
kihlauksensa. Kihlaus ei saata
kilpakumppaneita mihinkään varallisuusoikeudelliseen
suhteeseen toisiinsa; ainoastaan siinä tapauksessa, että
näinä ovat maanneet toisensa, on kummallakin
oikeus vaatia kihlauksen päättämistä avioliitolla,
ja jos jompikumpi kihlakumppaneista tässä
tapauksessa ,.karttaa vihkimistä ja pysyy tässä
vastahakoisuudessaan", tulee oikeuden julistaa
toinen, sitä vaativa kihlakumppani vastahakoisen
aviopuolisoksi tuomiten edelliselle ..täyden
naima-osan toisen omaisuuteen". Näin syntyy n. s.
täyttämätön avioliitto, jolla eräissä
varallisuusoikeudellisissa suhteissa on vihkimisellä päätetyn
avioliiton oikeusseuraamuksia. Kihla-ero saattaa
1734 v:n lain mukaan tapahtua
molemminpuolisella suostumuksella, mutta sanotun lain mukaan
asiasta oli ilmoitettava tuomiokapitulille. Kun j
kuitenkin juhlamuotoiset kihlaukset ovat jääneet |

käytännöstä pois ja vapaamuotoista kihlausta
purettaessa ei ole ollut lain pakkoa kääntyä tuomio
kapitulin puoleen eron saantia varten, on
seurauksena ollut, että tuomiokapituli nyttemmin
myöntää kihlaeron vain silloin, kun kihlaus avio
liittokuulutuksella on saanut virallisen
julkisuuden. Elleivät kihlakumppanit sovi erosta, on asia
oikeuden ratkaistava. L. Cg.

Kihlman /tHl-J 1. Alfred K. (1825-19.04),
koulu- ja liikemies, ylioppilas 1843, vihittiin
papiksi 1846, oli uskonnon yliopettajana Helsingin
ruots. normaalilyseossa 1866-97, saman opiston
rehtorina 1871-95. Pappissäädyn jäsenenä
valtiopäivillä 1872-97. K. otti huomattavaa osaa
valtiolliseen elämään. Sitäpaitsi hänellä oli johtava
asema muutamissa maamme suurimmissa
liikeyrityksissä; m. m. hän oli v:sta 1866 Tampereen
pellavatehtaan osakeyhtiön johtokunnan ja v:sta
1893 Kansallispankin hallintoneuvoston
puheenjohtajana.

2. Alfred Oswald K., edellisen poika, ks.
K a i r a m o.

Kihniö, uusi seurakunta, on muodostettu
Parkanon kuntaan kuuluvista Kankarin, Kihniön ja
Nerkoon kylistä 1911. h. U-nen.

Kihokki (Drosera), kasvisuku
Drocernvte-heimossa, matalia, punertavia, useimmin
rahkasammalella kasvavia yrttejä.
Kukat valkeita, terttumaisissa
kiemuroissa, lehdet ruusukkeena
maalirajassa. Niiden
pitkävartiset nystykarvat erittävät
tahmeaa, jonkunverrau hapanta,
pepsiinin tapaista käytettä
sisältävää nestettä, johon pienet
hyönteiset tarttuvat ja johon
niiden pehmeät osat sangen
nopeasti liukenevat
imevtyäk-seusä kasviin. Täten k:t
saavat typpiravintonsa, jota
ravintoköyhässä rahkat urveal
listassa on vain mitätön määrä.
Hyönteisten kinnipitämiseksi
taipuvat lehtilavan kaikki karvat (myös ne
joihin se ei ole koskettanutkaan) sen päälle, jopa
itse lapakin kovertuu. Meidän 3:sta lajistamme
on pyöreälehtinen k. (Drosera
rotundifo-lia) yleisin. ./. .4. W.

Kihomato (Oxyuris vermicularis) on pieni,
valkea, suolinkaisiin (Nematodes) kuuluva lois-

PyOreälehtinen
kihokki.

Kihomato. Ylempänä naaras, alempana koiras. A
peräaukko, O suu, v sukupuoliaukko. Vahvasti suur.

mato. Naaraalla, joka on n. 10 mm pitkä, on
takaruumis piiskainaiseksi venynyt, mutta
koiraalla se on tylppäpäinen. K. elää ihmisen
(erittäinkin lapsien) paksussa- ja peräsuolessa,
ja synnyttää peräaukon seinissä kiusallista
kutkutusta. Eläimen siirtyminen toiseen ihmiseen
tapahtuu suorastaan ilman mitään väli-isäntää.
K. on levinnyt kaikkiin maanosiin. P. B.
Kihovauhkonen K i h o v a a k k o n e n.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0447.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free