Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiihtelys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
841
Kiihtelys—Kiikoinen
jalla tarkoituksella kiihottaa kuningatarta
runsaammin munimaan, jotta mehiliiisyhteiskunn.it
tulisivat tavallista väkirikkaammiksi, kunnes
pääsadon hunaja on koottava.
Kevätkiihotusruo-kinta aloitetaan karviaismarjapensaiden
kukinta-aikana. Joka ilta annetaan ’/«"’/< kg vedellä
ohennettua hunajaa. Vahakannet kuoritaan
hunaja-kakuista, tilaa valmistetaan kasvavalle
toukka-pallolle. Ainoastaan kauniilla ilmalla
kiihotetaan. K. ei ole välttämätöntä, jos pesässä
syksyiseltään on jäljellä paljon hunajaa ja jos
kevät-sato on runsas. Vaiu vahvoja yhteiskuntia
kiihotetaan siksi kunnes ensimäinen parvi tulee.
Syyskiihotus toimitetaan sadottomana aikana
pääsadon jälkeen elokuussa samalla tapaa kuin
keväälläkin, jotta talveksi syntyisi paljon
nuoria mehiläisiä, jotka runsaslukuisina talvehtivat
hyvin, keväällä kokoovat kevätsadon ja
valmistavat yhteiskunnan samalla väkirikkaaksi.
Paras kiillottaja on survinhunaja (ks.
Kevät-kehitys). A. M.
Kiihtelys, kihtelys (rihma),
neljäkymmentä (oravan-) nahkaa, ennen kaupoissa
tavallinen kappalemäärä (saks. Zimmer, ruots. timmer).
Kiihtelysvaara (1. K i i h t e 1 y s). 1. K u n t a.
Kuopion 1., Ilomantsin kihlak., Kiihtelysvaaran
nimismiesp.; kirkolle Hammaslahden
rautatien-asemalta 20 km., manttaalimäärä 51,3334;
pinta-ala 752,4 km=, josta viljeltyä maata 5.896 ha (1901).
Asukkaita 7.808 (1909); 1,670 ruokakuntaa,
joista maanvilj. pääelinkeinonaan harjoitti 1,247
(1901). 796 hevosta, 5,312 nautaa (1908). —
Kansakouluja 9 (12 opett.); Pohjois-Karjalan
kansanopisto: 1 kreikkal. lastenkoulu (1911).
—- Teollisuuslaitoksia: Haukilammin.
Kivilam-min ja Oskolan kosken sahat, Heinävaaran ja
Keskijärven osuusmeijerit sekä Nivan mylly. —
Luonnonnähtävyyksistä mainittakoon m. m.
korkea Hyypiävaara ja Pyhäselän kauniit
rantamat. — Historiallisia muistopaikkoja: Oskolan
kahakkapaikka, jossa talonpojat pitivät
urhok-kaasti puoliaan venäläisiä vastaan 3 p. hulitik.
1742. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Savonlinnan hiippak., Ala-Karjalan rovastik.; kuulunut
Tohmajiirveen kappelina, perust. ennen v. 1693,
erotettiin omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj. *ls
1857. Kirkko, puinen, rak. n. 1757. [R. Tirronen,
..Muinaisjäännöksiä Ilomantsin kihlak." sivv.
50-60 (Suomen muinaism.-yhd. aikak. VII).] — K:n
seurakunnan erinäisistä osista on paraillaan
muodostettavana uusi Pyhäselkä niminen
kirkkoherrakunta; sen manttaalimääräksi tulee
21,94s4 ja asukasluku v. 1911 n. 3,900.
L. Tl-nen.
Kiihtosana ks. Interjektsioni.
Kiihtyminen 1. kiihtyväisyys 1. a k s
e-1 e r a t s i o n i. mekaniikassa muuttuvaisen
liikkeen nopeuden lisäyksestä tai vähennyksestä
aikayksikössä käytetty nimitys. Koska
kiihtyvässä liikkeessä nopeus kasvaa, cn k. siinä
positiivinen. Hidastuvassa liikkeessä, jossa
nopeus pienenee, k. on negatiivinen.
Tasaisesti kiihtyvässä (tai hidastuvassa) liikkeessä
nopeus lisääntyy (tai pienenee) joka
aikayksiköltä saman verran. K. on siinä tapauksessa
pysyväinen suure. Eri voimien vaikuttaessa
samaan kappaleeseen, suhtautuvat niiden sille
antamat k :t toisiinsa kuten itse voimat. K: iii voi
näin ollen käyttää voimain mittana. Tärkein
tasaisesti kiihtyvä liike on painovoiman
aiheuttama putousliike. Tämän liikkeen k:tä
sanotaan painovoiman k:ksi. Sillä on suurin arvonsa
983,i cm sekunnissa navoilla, pienin arvonsa 978,i
cm päiväntasaajalla; 45-asteen leveydellä se on
980,6 cm sekunnissa. V. 8:i>.
Kiihtyväisyys ks. Kiihtyminen.
Kiikala. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Halikon kihlak., Kiskon-Suomusjärven-Kiikalan
nimismiesp.; kirkolle Salon rautatienasemalta 33
km. Pinta-ala 242 km:, joista viljeltyä maata
4,372 ha (1901). Manttaalimäärä 33 "/,„
talon-savuja 93. torpansavuja 184 ja muita savuja 404
(1907), 3,268 as. (1909), joista lähes 1% ruotsink.
(1900); 562 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 356 (1901). 495 hevosta
ja 1,908 nautaa (1908). — Kansakouluja 4 (1911).
Someron kunnanlääkäri käy kerran kuussa K:n
kunnassa. Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Johannislundin lasitehdas, Kiikalan osuusmeijeri,
Varisjoen, Pirilän, Rekijoen ja Elorannan
sahat sekä Saaren, Yltäkylän, Pirilän,
Hido-laan, Rekijoen, Kärkeliin ja Hirvelän myllyt.
— 2. Seurakunta, kousistorillinen, Turun
arkkihiippak., Perniön rovastik.; Uskelasta
erotettu pitäjä, jolla jo 1332 oli oma
kirkkoherransa, mutta joka ainakin 1540-1640 oli jälleen
Uskelan kappelina, jonka jälkeen sillä taas on
ollut oma kirkkoherransa (paitsi 1724-39,
jolloin se oli Someron khran anneksina). Kirkko,
puinen, rak. 1S59, korjattu 1906. L. H-iien.
Kiikanvalkea ks. Kitkatuli.
Kiikari ks. Kaukoputki.
Kiikka (alkujaan K i i k a n o j a). 1. K u n t a,
Turun ja Porin 1., Tyrvään kihlak., Tyrvään
Kiikan-Kiikoisten nimismiesp.; kirkolle Kiikan
rautatienasemalta ’/2 km. Pinta-ala 225.8 km1,
joista viljeltyä maata 4.425 ha (1901).
Manttaalimäärä 45’/,, talonsavuja 116. torpansavuja
177 ja muita savuja 686 (1907). 4.121 as. (1909),
miltei kaikki suomenkielisiä; 839 ruokakuntaa,
joista maanvilj. pääelinkeinonaan harjoitti 471
(1901). 478 hevosta ja 1,718 nautaa it90S). —
Kansakouluja 3 (1911). Kunnanlääkäri yhteinen
Tyrvään kanssa. Säästöpankki. — Varsinaisia
teollisuuslaitoksia ei ole. — 2. Seurakunta.
Turun arkkihiippak., Tyrvään rovastik.;
kuulunut kappelina Tyrvään emäseurakuntaan jo
v:sta 1662; määrätty eroamaan omaksi
khrakunnaksi Sen. päät. "/a 1906. Kirkko, puinen,
rak. 1806 (kellotorni 18S5). — 3.
Rauta-t i e n a s e m a (V 1.) Tampereen-Porin radalla.
Tyrvään ja Äetsän asemien välillä, 66 km
Tampereelta ja 70 km Poriin. L. JI-nen.
Kiikoinen (ruots. K i i k o i s). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1„ Tyrvään kihlak., Tyrvään
Kiikan-Kiikoisten nimismiesp.; kirkolle Kiikan asemalta
22 km ja Kauvatsan asemalta 21 km. Pinta-ala
73 knr. josta viljeltyä maata 2.222 ha (1901).
Manttaalimäärä \0’l„ talonsavuja 40,
torpansavuja 142 ja muita savuja 41S (1907). 2,583 as.
(1909); 517 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 323 (1901). 253 hevosta
ja 910 nautaa (1908). — Kansakouluja 1 (1911).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Kiikoisten
osuusmeijeri ja Jaaran vesimylly. — 2.
Seurakunta, Turun arkkihiippak., Tyrvään rovastik.;
Tyrvään emäseurakuntaan kuuluva kappeli,
perustettu Sen. päät. "/3 1847, määrätty erotetta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
