- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
847-848

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiillesuomuiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

847

Kiiltokovike Kiiminginjoki

848

\ likin. Se on riikinkukon ja kalkkunan läheinen
sukulainen, vaikkakin se elintavoiltaan
muistuttaa fasaaneja, 011 m. m. yksiavioinen. Lintu on
noin kanan kokoinen, koiras suurempi ja
loistava-värisempi kuin naaras, jonka puku 011
vaatimaton. ruskean kellertävä, alapuolelta tummempi.
Koiraan vihreänloistavassa päässä ovat muutamat
samanväriset höyhenet pitkät ja taapäin
riippuvat. Kaulan sivuilla on suuri punakeltainen
lau-tuma, yläselkä ja siipisulat vihreät,
peitinhövhe-net atsuurisiniset, alaperä valkea. Pyrstö lyhyt,
pyöreäpäinen ja ruskeankeltainen, sitä peittävät
lyhyet höyhenet viheriän- ja sinisenkirjavat,
alapuolelta tumma. Nokka tumman
sarvenväri-nen ja nilkoissa lyhyt kannus. E. TV’. S.

Kiiltokovike, velinä- tai riisitärkkelystä,
steariinia ja vahaa (tavall. japanin-vahaa) y. m.
sisältävä kiillotus- ja kovikeaine, jota käytetään
kaulusten ja kalvosimien y. m. kovettamiseen ja
kiillottamiseen. Käy kaupassa patentti-,
marmori-y. 111. tärkkiaineiden nimellä. V. V.

Kiiltokulta, valssaamalla ja takomalla
kullasta tai tämän värisistä metalliyhdistyksistä
saatava hienon hieno levy (lehtikuita) tai samoista
aineista valmistettu jauhe (pronssikulta).
Kumpaakin käytetään kirjansitomotoihin ja esineitä
kullattaessa. Jauheisesta kiiltokullasta
valmistetaan myöskin maalia ja painovärejä. V. V.

Kiiltolakka ks. Vernissa.

Kiiltolanka. 1. Joko yksinkertaista tai
kerrattua puuvillalankaa, jonka nukka on poltettu
ja lanka hyvin viimeistelty kiiltäväksi.
Käytetään pääasiallisesti neulomalangaksi. — 2.
Pitkävillaisten ja ristisiitoslampaiden (crossbred)
kiiltävästä villasta kehrätty kampalanka. Nämä
sileäsuomuiset villasyyt taittavat ja heijastavat
hyvin valoa, joten lankakin saa selvän kiillon.

E. ,/. S.

Kiiltomato (Lampyris noctiluca),
kovakuoriainen pehmeäsiipisten alalahkossa. Naaras siivetön,
toukkamainen 15-17,s 111m pitkä. Kolme viimeistä
ruumiinniveltä loistaa pimeässä. Sillä keinoin se
houkuttelee luokseen koiraksen, jolla on hyvästi
kehittyneet lenninsiivet ja pitkät nahkeat
peitin-siivet. Toukka loistaa samaan tapaan kuin
naaraskin. — Syö etanoita. — Etelä- ja
Keski-Suo-messa yleinen. — Harvinaisena tavataan meillä
pienempi laji, Phosphænus hcmipterus, jonka
naaraalla on lyhyet siiventyngät. Etelämaissa 011
lähisukuisia lajeja, joiden naaraat ovat
siivekkäät ja joiden koiraatkin heikosti kiiltävät, ks.
kuvaliitettä Kovakuoriaisia. U. S-s.

Kiiltomuste ks. K i i 1 1 o t 11 s m u s t e.

Kiiltonäätä = soopeli (ks. t.).

Kiiluhiili (saks. Schwelkohle), ruskoliiililaji,
jota saadaan Hallen tienoilla Saksassa ja joka 011
soveliasta paraffiinin valmistukseen.

Kiima, sukuvietin ajoittainen kiihtymistila,
jonka aikaan, tai tavallisesti hiukan senjälkeen
kuin tämä kiihtymistila on ollut korkeimmillaan,
paritus tapahtuu. K:n merkkinä on veren
tulvaa-minen sukuelimiin, usein myös niistä tapahtuva
verenvuoto, samalla kuin kypsien munien
irtaantuminen munarauhasista tapahtuu. Monilla
pienemmillä nisäkkäillä on kiima-aikansa useita
kertoja vuodessa aina poikasten syntymisen
jälkeen, toisilla on vain muutamia kertoja,
isommilla kerran vuodessa. Kesyeläimillä tämä
ajoit-taisuus voi usein erittäinkin naaraksessa esiin-

tyä verrattain laimeana. Niillä ei voi huomata
erityistä, selvästi rajoitettua kiima-aikaa.
Kiimn-aikana koiras koettaa herättää naaraan
huomiota puoleensa loistavalla ja komealla
juhlapuvullaan tai äänellään ilmaista tunteitaan.
Useinkin veriset taistelut koiraksieu kesken
ratkaisevat. kuka niistä saa naaraksen omakseen.

/’. B.

Kiimajärvi, Pyhäjärven pitäjässä Viipurin
läänissä, 14.» m yi. merenp., pinta-ala 24. <1
km-, ympärys 4ö,ss km. Järvi vastaanottaa
joen suuresta Pyhäjärvestä Kiimajärven kylän
kohdalla ja laskee luoteispäästä Vuokseen,
Kon-nitsanjoen kautta. Järvi on 15 km pitkä luoteesta
kaakkoon, keskimäärin parin kolmen km:n le
vyinen ja saareton. K. on (Geol. toim.
mukaan) verrattain matala ja luultavasti maajään
muodostama. Se 011 nimittäin samassa laajassa
laaksossa kuin Suvannon itäosa, ja rämettynyt
kaistale Kiimajärven kartanon ja Sakkulanjoen
suun välillä. K:n rannoilla on asutus
verraten tiheä. Siellä on hyviä savipeltoja.
Kiimajärven kartano käsittää osan Pyhäjärven
entisestä lahjoitustalosta ja kuuluu Suomen valtiolle.

j. e. r.

Kiimajärvi, lahjoitusmaa-kantatila
Pyhäjärven pitäjässä (V. 1.) luonnonihanalla paikalla
Kiimajärven rannalla, 65 km Sairalan
rautatien-asemalta, 19 km Kiviniemen laivalaiturilta ja
30 km Sortaiilaliden satamasta; muodostettu
aikanaan lampuoti-tiloista n. s. „hovileiristä".
Tila jaettiin 1909 pikkutiloiksi, jotka 38 v.11
kuluttua tulevat perintötiloiksi; nykyjään se
käsittää 26 pikkutilaa ja 6 palstatilaa, joista
suurimman (»Kiimajärven hovin") manttaalimäärä
on 0,ii78 ja ala 79,ou ha. — Päärakennus on
1800-luvun alulta. — K. lahjoitettiin 1800-luvun
alkupuolella ruhtinas Trubetskoille, jonka tuvulta
Suomen valtio 1875 lunasti sen ynnä siilien
kuuluvat lampuoti-tilat. l. h-nen.

Kiimasjärvi kuuluu Sotkamon reittiin.
Pinta-ala (Pienen-Kiimasjärven kanssa) 47 km3;
ympärys 90,s km. Höyry vene kulkee määrättyinä
[Kiivinä K:n yli Ontojoen suuhun, joka on
laivaväyliin äärimmäinen loppuasema Sotkamon reitissä.
Ylemmäksi pääsee ainoastaan jokiveneellä. K:n
etelärannalla on runsaasti taloja, ja siitä kulkee
Kuhmoniemen maantie. j. e. 11.

Kiiminginjoki (1. Haukiputaanjoki)
alkaa Puolangan kirkon eteläpuolella olevista
Salmisen-, Viha- ja Puolankajärvistä ja keräilee
vettä Vihajärveen laskevan Heinäjoen
välityksellä pitkin n. s. „Kainuunselän" itäosan
pohjoisreunoja; se juoksee pohjoispuolella
Oulujokea jotenkin samansuuntaisena sen kanssa ja
laskee Pohjanlahteen n. 20 km sitä
pohjoisempana; pituus (Puolankajärvestä) n. 140 km,
leveys vaihtelee 18-140 m ja syvyys 0,s-5 m:
vesialue 2,300 km1 (Ignatiuksen mukaan). K.
tuo keskiveden aikaan mereen 35 m® ja
kor-keanveden aikaan 230 m3 vettä sekunnissa. —
N. 27 km Puolankajärven alapuolella joki
muodostaa 15 km pitkän reitin kapeita kauniita
salojärviä (Kaihlanen, Hakonen, Juorkuna- ja
Hamarijärvi). Latvajuoksu on suo- ja
räme-rantaisia korpimaita, suupuoli sensijaan
verrattain tiheään asuttua seutua, siellä ovat
Ylä-Kii-mingin, Kiimingin ja Haukiputaan kirkonkylät.
— Joki on pitkin pituuttaan venekulkukelpoi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0452.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free