- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
849-850

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiiminki ... - Kiina

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

840

Kiiminki—Kiina

850

nen, paitsi matalauveden aikaan, jolloin suurin
osa koskista käy kululle mahdottomaksi. —
Suurin lisiijoki on oikealta laskeva Nuorittanjoki; se
tuo vettä Iijoen vesialueen rajoilta ja laskee
Kiiminginjokeen n. 60 km suun yläpuolella.
Mainitun lisäjoen laskupaikalta alkaen K.
muodostaa huomattavimmat koskensa, luvultaan 16,
suurimmat niistä esitetään korkeuksineen,
voima-suhteineen ja teollisuuslaitoksineen seur.
taulukossa:

Nimi Putouskorkeus m [-Hevosvoimu-mlUlrll kpskl-voden-] {+Hevosvoimu- mlUlrll kpskl- voden+} nlkana [-Hovosvoinin-müHrtl korkean-veden-] {+Hovosvoinin- müHrtl korkean- veden+} aikana Teo» laitoksia
Saha Mylly
Jämsänkoski...... o - 467 5,100 1
Juopulin- . . 3,, 560 6,120
Palo- ........ 373 4,293
Hoitelin-....... 1.280 14,400
Laurin-...... 2, 512 5,7M) 1
Myllynpaikka...... 1.6 384 3.947 1 i
vaarakoski...... 2.4 576 5.920
Eskolan- „ ...... 360 3,700 1
Jokelan-........ 1.7 793 4,987 1
9 3 5,’ 67
Allikko-....... 8,800
Puuperän-.,...... 3.1 1,587 9,973 • l

Jämsänkoski sijaitsee n. ü km alapuolella
Nuo-rittanjoen laskupaikkaa ja Puuperänkoski
lähellä K:n suuta. L. H-nen.

Kiiminki (ennen Alakiiminki; ruots.
Kiminge). 1. Kuuta, Oulun 1., Oulun
kihlak., Kiimingin-Ylikiimingin-Haukiputaan
ni-mismiesp.; kirkolle Oulun kaupungista 23 km ja
Haukiputaan rautatienasemalta 2073 km.
Pinta-ala 265.» km2, josta viljeltyä maata 2.976 ha
(1901). Maatilojen lukumäärä 165,
manttaalimäärä 1828/», talonsavuja 154. torpansavuja 9 ja
muita savuja 3 (1907). 1,862 as. (1909): 332
ruokakuntaa, joista maanvilj. pääelinkeinonaan
harjoitti 167 (1901). 195 hevosta, 925 nautaa
(1908) ja 82 poroa (1907). — Kansakouluja 1
11911). Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia ei
ole. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Kuopion hiippak.. tuomiorovastikunta; perust.
rukoushuonekunnaksi Iin emäseurakuntaan 1691.
tuli kappeliksi 1781 ja omaksi khrakunnaksi
keis. käskykirj. 1858. Seurakuntaan kuuluu
kappelina Ylikiiminki; aikaisemmin ovat
kuuluneet lisäksi Kuivaniemi ja Haukipudas. Kirkko,
puinen, rak. 1760. [Suom. muinaism.-yhd. aikak.
IX sivv. 78-S0, 106 109 ja 199-207/] L. H-nen.

Kiina, valtio Itä-Aasiassa, maanosan, kenties
maapallon väkirikkain, pinta-alaltaan Aasian
itsenäisistä valtioista suurin ja iältään maapallon
vanhin. Nimi K. (saks. ja engl. China, ransk.
Chine, ruots. Kina, hind. }(aha-Tsina, jap.
joskus Sina) on merkitykseltään hämärä, tullut
käytäntöön vasta uudella ajalla; aikaisemmin K. oli
Euroopassa tunnettu nimellä Catai 1. Knthay
isiitä ven. Kitui); se johtunee Kitah nimisestä
kansasta, joka 900-1100 luvuilla Mantsuriasta
kiisin vallitsi Pohjois-K:aa. K:n lat. nimi Seres,
Xerica johtuu sanasta ser (koreassa sir) = silkki,
siis „Silkkimaa". Virall. K:aa nimitetään
mantsujen valtaistuimelle nousun jälkeen ui
ir.ellii Tatsingkvo („S u u r i, puhdas valta
kunta"). Aikaisemmin nimenä oli Tsungkvo =

„K e s k u s t a n valtakunta"; vanha nimi on
myös Tienho = „T a i v a a n ali a".

K. ulottuu Amur-joesta pohjoisessa Ilainauin
saaren eteläkärkeen etelässä (53°30’-18° polij. lev.),
Pamirista lännessä Isoon valtamereen ja
Ussuri-jokeen idässä (73°40’-135° it. pit.), käsittäen
11.138,880 km2; asukasmäärä: K:n hallituksen ja
tulliviraston arvioinnan mukaan 433-438 milj.,
ulkomaalaisten laskujen mukaan 270-330 milj. —
K:n osat ovat: v a r s. K. 1. „1 8 maakuntaa"
(Sipasang) n. 3,9 milj. km2, 319,5-407 milj. as..
82-103 km2:Ilä; Mautsuria (ks. t.) 0,»»» milj.
km2, 5,1-16 milj. as. (on hallinnollisesti K:n osa) ;
Mongolia (ks. t.) 2,;8: milj. km2, l,as-2,« milj.
as.; Tibet (ks. t.) 2,i milj. km2, 2,ss-6,s milj. as.;
Itä-Turkestan (ks. t.) 1,4» milj. km2, n. 1
milj. as. (Itä-Turkestanista on suurin osa liitetty
hallinnollisesti K:aan Sintsiang nimisenä
maakuntana) . — Pinnanmuodostuksen, ilmaston ja
kansallisuuden puolesta varsinaisen K:n pohjoiset ja
eteläiset osat eroavat huomattavasti toisistaan.
Pohjoiset maakunnat sekä niiden asukasmäärät
milj:ssa (euroopp. laskujen mukaan) ovat: Tsili,
18,«; Sansi, 9,o; Sensi, 7,« ; Kansu, 10,s; Santung,
33,i : Honan, 20,i; Kiangsu, 18,»; Xganhvei, 18.i.
Eteläiset: Hupe, 28,» ; Setsvan, 45,«; Jynnan, 11,? ;
Kveitsou, 3,4: Huuan, 15,»; Kiangsi, 20,s;
Tse-kiang, 11,»; Fukien, 19,»; Kvangtuug, 22,»;
Kvangsi, 5,s. — Seuraavassa fyysillisessä
yleiskatsauksessa käsitellään ainoastaan vars. K:aa,
Sipasangia. E. E. K.

Pinnanmuodostus. K. kuuluu siihen
Aasian osaan, jossa sisämaan ylätasanko
penger-mäisesti laskee Ison valtameren rannikkoa kohti.
Korkeammista läntisistä maakunnista pinta
alenee jyrkästi itäisempiin. Tsingling-vuorijono.
joka on Kuenlunin jatkoa kulkien 34°-31° polij.
lev. ja jonka jatkona vuorostaan ovat Funiusan
ja Hvai-vuoret, jakaa K:n kahtia, pohjois- ja
eteläosaan. Pohjois-K. on paleozooinen
(kivi-hiilikerroksia sisältävä) taffelimaa, jossa
epätasaisuudet ovat syntyneet siirrosten kautta ja
joka jyrkkänä taivereunana päättyy suureen
tasankoon idässä. Vuorien suunta on yleensä
koillisesta lounaiseen (siininen järjestelmä).
Löss-muodostus, jota tavataan vielä 2.400:kin m:n
korkeudella, täyttää syvennykset ja tekee maiseman
yksitoikkoiseksi. Koillisessa liittyy taffelimaahan
vuorijonoja (Vutaisan yli 3,000 m). —
Pohjoisien suuri tasanko (445,000 km2) on kokon i an
Hvanglion ja myös .Jangtsekiangin kerrostuksista
syntynyt. Siitä kohoaa vuorinen Santung-niemi
(1,545 m), joka nähtävästi ennen on ollut saari.
Tasangon muodostaa löss (vuorten juurella ja
jokilaaksoissa) sekä hiekka ja musta multa.
Pohjoisessa maisema on aromaista, keltainen väri
vallitsee, eteläänpäin se käy yhä tuoreemmaksi
ja tasanko liittyy melkein huomaamatta
Jangtsekiangin laaksoon. E t e 1 ä-K. on vahvasti
poimet-tuneista arkeisista. paleozooisista ja mesozooisista
aineksista muodostunut. Löss-muodostusta ei
tavata. Täälläkin vallitsee siininen
vuorijärjes-telmä paitsi lounaassa, jossa vuoret kulkevat
pohjoisesta etelään. Länsiosa, jota sanotaan
Kiinan alppimaaksi, on kalkkivuorta ja n.
1,800-2,000 m korkeampi kuin itäinen (Dsara 7,800
m Setsvanissa). Vuorten välissä on syviä
laskeuma-alankoja (Punainen alanko Setsvanissa). Itäisen
osan täyttää E t e 1 ä-K i i n a n k u m p u in a a.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0453.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free