- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
851-852

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiina

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

!S.")1

joka on etupäässä punaista hiekkakiveä. K a
n-11 i k k o k a a r i (Tsilungsan 1,330-1,500 m)
erottaa sen rantamaasta.

K:I!a 011 laaja vesistö. Pohjois-K:ssa on
Hvanglio. Etelä K:ssa Jangtsekiang valtajokena.
Tasangolla niiden vettä käytetään
keinokasteluun. Keisarinkanava yhdistää Peihon
Hvangho-lion ja tämän Jangtsekiangiin. Kantonin luona
laskee mereen Sikiang, suurin eteläisimmistä
joista. Järvistä mainittakoon Hungtse, Tungting
ja Pojang, kaikki Jangtsekiangin vesistöön
kuuluvia.

Rannikko on 11. 5,570 km pitkä.
Pohjoisessa se 011 — Santungiu rantaa
lukuunottamatta, — matala ja köyhä satamista.
Jangtsekiangin suun eteläpuolella alkaa jyrkkä lahdisto
ja saaristo sekä joista rikas rias-rannikko.
Suurin saari on 11 a in an etelärannikolla.

Ilmasto. K. sijaitsee 5°:n ja 23°:n
vuosi-isotermin välillä. Keskilämpö on siis
suhteellisesti alhainen. Tämä johtuu talven kylmyydestä :
kesä on kyllä kuuma. K. kuuluu näet
itäaasia-laiseen monsuuni-alueeseen, jossa talvella
vallitsevat kylmät ja kuivat polijois- ja luoteistuulet,
kesällä lämpimät ja kosteat etelä- ja
kaakkoistuulet. Pekingissä (Korfun leveysasteella) on
tammikuun keskilämpö -—4,?. heinäkuun 26°.
vuoden -f-ll.70. Kantonissa (23° pohj. lev.) on
tammikuun keskilämpö vain -I- 12,heinäkuun
-f- 28.5°. vuoden 21,j°. — Sateita on siis
etupäässä kesällä. Saderikkaus enenee eteläänpäin.
Joskus kesämonsuuni ei ulotu Pohjois-K:aan, josta
seuraa katoja. Myös suuret tulvat aikaansaavat
joskus nälänhädän. Vuotuiset sademäärät:
Pekingissä 500-600. Santungilla 600, Kantonissa
1.700 ja Honkongissa 2,291 mm. Monsuuni
vaihteessa raivoavat rannikoilla usein pyörremyrskyt
(taifunit).

Kasvisto. K. on kasvistonsa puolesta
Pohjois ja Etelä-Aasian välimaa, niin että
rinnakkain tavataan pohjan ja etelän kasveja.
Tsing-ling-vuoret muodostavat kuitenkin
kasvullisuus-rajan. Pohjois-Iv:ssa tapaa vielä koivuja
vuoristossa ja niukan metsän muodostavat havupuut
IPinus bungeanit ja P. massunia), hevoskastanjat,
poppelit, pajut, orjantappurapensaat ja
mulperi-puu; tasangoilla kasvaa vehnää, puuvillaa ia
palkokasveja. Suurella tasangolla ei ole metsiä,
ja vanha viljelys määrää kasvullisuuden.
Etelä-K:ssa 011 subtroopillinen kasvullisuus aina
viheriöiville puineen (tammi, laakerit, ficus-lajit
y. m.) ja pensaikkoineen (kamelia ja magnolia).
Tsingling-vuoresta alkaa myös erään palmun
(7’rachycarpux excelsa) kasvualue. 30°:sta
etelään tavataan saniaispuita ja eteläisimmissä
osissa ruokopalmu (Calamus rotang), samalla
täälläkin vielä tapaa havupuita, joita varsinkin
on Jynnanin ja Setsvanin vuoristoissa. Tärkein
metsäkasvi on bamburuoko, jota kasvaa 3,100 m:n
korkeudelle asti. Eläimistö on myös
kulttuurin vaikutuksesta muuttunut. Vuoristossa elää
vielä muutamin alkuperäisen eläimistön edustajia,
niinkuin panta (Ailurus fulgens), tanukki 1.
näätä-koira (Nyctercutes procyonoides), sarvettomia
kauriita, mvskihirvi. villisika, pantteri y. m.
Intialainen tiikeri kulkee kauas pohjoiseen, jossa
tavataan myöskin siperialainen tiikeri. Etelässä
on apinoita ja muita troopillisia eläimiä.
Lintujen joukossa ovat fasaanilajit huomattavat.

«52

Vesilintuja 011 paljon. Pohjoisosissa on vähän
sammakkoeläimiä ja matelijoita. Eteläosissa
tavataan myrkyllisiäkin käärmeitä. Kaloja on pai
jon; kultakalat ovat kotoisin K:sta.
Hyönteisistä on silkkiperhonen tärkein. E. ’/’.

Asut u s. Maan pääiväestö. kiinalaiset,
ovat ruumiillisilta ja henkisiltä
ominaisuuksiltaan sangen omaperäistä ja muista helposti
erotettavaa mongolilaista kansaa. Ile eivät ole K:ii
alkuasukkaita, vaan ovat n. 4,000 v. sitten
saapuneet nykyisen asuma-alueensa luoteis- ja
pohjoisosiin lännestä käsin, kenties alkujaan Paniirin
lähettyviltä. Ilvanghou löss-tasangoilla he
vähitellen kehittyivät mahtavaksi, omintakeiseksi
sivistyskansaksi, joka vastustamattomasti
levittäytyi etelään päin sulkien vaikutuspiiriinsä ajoit
tain kaikki naapurimaat. — Kiinalainen 011
ulkomuodoltaan tyypillinen mongoli: pituus
keskikokoa n. l,5ä m, etelässä pienempi, ihonväri poh
joisessa ja ylemmillä säätyluokilla
vaaleankel-laliko, etelässä ruskeahko. Kasvot pyöreät, poski
päät esiinpistiivät, nenä leveä, litteä. Silmät
tummat, pienet, ylemmässä silmäluomessa omituinen
vinossa oleva, sisemmän silmäkulman yli
laskeutuva poimu, jonka vaikutuksesta silmä näyttää
olevan vinossa (mongoli-silmä) ; kulmakarvat
selvät. Tukka on karkea, kiiltävän-musta,
parrankasvu huono; mantsu-hallitsijain valtaannousun
jälkeen ajettiin tukka alamaisuuden merkiksi
muualta paitsi päälaelta, mistä se riippuu
pitkänä palmikkona. Tämän tavan näkyy
valliin-kumous nyt poistaneen. Kädet ja jalat ovat pienet,
sirot. Naisten jalkojen pienentäminen
keinotekoisesti puristamalla, joka on hyvin laajalle
levinnyt, on nykyään kielletty. Vaatetuksena 011
tavallisesti sininen, puuvillainen (rikkailla myös
silkkinen) takki, joka työmiehellä ulottuu
reiteen. rikkaalla alemmaksi. Hihat pitkät, taskuja
ei ole. Talvella käytetään useita vaatekertoja
päällekkäin. Housut leveät, polviin ulottuvat,
jalkineina sandaalit tai kankaasta tehdyt,
luja-anturaiset kengät. Päähine vaihteleva. —
Koru-ompeleita käytetään runsaasti, muita koristeita
ei. Naisten vaatteet ovat samanlaiset kuin
miesten, ainoastaan pitemmät ja laajemmat; tukka
taidokkaasti laitettu, ihomaalin käytäntö yleinen.

Mantsut eivät käytä palmikkoa eivätkä
purista naistensa jalkoja. — Asumukset,
enimmäkseen muodostaen kyliä tai kaupunkeja, ovat l
y-vin alkuperäisiä, savesta, kaupungeissa tiilestä
tai puusta, kerroksia korkeintaan kaksi.
Likaisuus niiden sisä- ja ulkopuolella suuri. Akkunat
antavat nelikulmaiselle, suljetulle pihamaalle, pa
peripeittoiset. Talon ulkoseinää kiertävät katetut
verannat. Kadunpuoleiset huoneet ovat puoteja.

Uavinto saadaan enimmäkseen kasvikunnasta;
kalaa käytetään myös yleisesti. — Elämän
vaatimukset ovat yleensä hyvin pienet; työmiehen

Kiinaluisen naisen jalka.

Kiina

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0454.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free