Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kiina
858
myöskään kuluta ansaitsemiaan varoja
ulkomaassa, vaan lähettää ne kotiin, minne hän
itsekin, jos vain mahdollista, palaa. — Siirtolaiset
lähtevät etupäässä Fukien- ja
Kvangtung-maakun-nista; 1008 kiinalaisia oli ulkomailla 6,8 milj.
Taloudellinen elämä. Asukkaitten
pienet elämänvaatimukset, heidän vanhoillisuutensa
v. m. m. seikat tekevät mahdottomaksi
samanlaisen nopean kehityksen kuin Japanissa. —
Pääelinkeino on maanviljelys. Sen suojelija oli
keisari, joka vuosittain on kyntänyt ja kylvänyt
kappaleen maata uhreja ja juhlallisuuksia vietettäessä.
Talonpojan viljelemä maa on kruunun oma; hän
ja hänen miespuoliset jälkeläisensä saavat viljellä
sitä niin kauan kuin suorittavat siitä maaveron,
joka vaihtelee eri seuduissa 2-17 mk. hehtaaria
kohti. Se on K:n ainoa välitön vero. Maatilat
ovat aivan pieniä, tasangolla perheellä on n. 1-2
ha:n palsta; 20 ha:n palsta on harvinainen.
Vuoristossa maat ovat suurempia. — Työkalut ovat
sangen alkuperäisiä, maan muokkaus ja lannoitus
sitävastoin mitä voimaperäisintä, keinotekoista
kastelua käytetään yleisesti. Maa antaakin
useampia satoja vuodessa paitsi kylmemmässä
pohjoisessa, osoittamatta vuosituhansia kestäneen
viljelyksen jälkeen vähintäkään ehtymistä. Koko
varsinainen K. on viljeltyä, mutta taajin on
asutus ja paras viljelys Jangtsekiangin ja Hvanghon
hedelmällisillä löss- ja jokiliete-alueilla.
Viljelyskasveista tärkeimmät ovat d u r r a, jota
viljellään yli koko K:n, riisi Keski- ja Etelä-K:ssa,
missä paikoitellen uiville lautoillekin on
riisipeltoja varustettu; riisisato ei kuitenkaan riitä
maan tarpeisiin, Taka-Intiasta on tuotava lisää.
Vehnää viljellään etupäässä Pohjois-K:ssa.
Edelleen mainittakoon ohra, maissi, tattari,
monenlaiset palkokasvit (vars. Liauho-joén laaksossa
Etelä-Mantsuriassa), peruna, kaura. Tärkeä on
vihannesviljelys, sipulien, kurpitsien, bataattien,
munakoison (Solanum melon gena) y. m.
Hedelmäpuita on monta lajia; appelsiinit,
viikunat, aprikoosit, granaatit, viini, litsi ja
longan (Xephelium litchi, A7, longanum), mutta
niitä ei jalosteta. Seesamista. rapsista,
maapähkinästä kiinalainen saa lehmänvoin puuttuessa
välttämättömän kasvisrasvan. Jätteitä käytetään
lannoitusaineina. Nautintokasveista tärkein on
tee, jonka käyttö K:sta on levinnyt kaikkialle,
vars. anglosaksilaisiin maihin. Sitä viljellään
K:ssa 38° pohj. lev. asti, mutta tärkeimmät
tee-maakunnat ovat etelässä: Fukien, Tsekiang,
Hu-nan, Hupe, Kiangsi, Nganhvei, Kvangtung,
Set-svan. Paras on Fukieuin tee, kuuluisa vars.
Vudsisan-vuoren (Bohea-kukkulain) rinteillä
kasvanut. Suurimmat teemarkkinat ovat Hankaussa.
Teetä viljellään kuten Euroopassa viiniköynnöstä
etupäässä kummuilla ja vuorten rinteillä
(1,500-2,000 m:n korkeuteen) olevilla penkereillä. Sato
korjataan 3-4 kertaa v:ssa, huliti-. touko-,
kesä-ja heinäkuussa, paras on ensimäinen.
Valmistustavasta riippuen saadaan vihreää, mustaa,
keltaista, punaista ja tiilikiviteetä (tiilen muotoon
puristettuja jätteitä, myydään Keski-Aasian
paimentolaisille). K:n teenvienti on kärsinyt paljon
Etu-Intian ja Ceylonin kilpailusta. —
Sokeriruokoa viljellään Kvangtungissa ja Fukienissa,
tupakkaa luoteessa ja Tsekiangissa. opiumia
lounaassa, ginsengiä, kiinalaisten yleislääkettä
Man-tsuriassa, raparperia Setsvanissa. Kehruukas-
I veistä tärkein on puuvilla, eteläisissä ja
keskisissä maakunnissa, riittää maasta vietäväksi;
edelleen hamppu, ramie (Hæhmeria nivea) y. m.
Paperimulperipuusta (Hroussonetia papyrifera)
valmistetaan paperia. Värikasveja ovat
Polygo-num tinctorium ja Isalis tincloria; Rlius
scminla-tasta saadaan väriomenaa. — Metsätaloutta
ei ole. — Karjatalous tuiki kehittymätön;
kaikki meidän kotieläimemme tunnetaan lv:ssa,
mutta niitä pidetään vähän. Sikoja ja
siipikarjaa on eniten, puhveleita käytetään vetojuhtina
riisipeltojen muokkauksessa. Tärkein
eläinkunnan tuote saadaan silkkiäistou kasta
(Bombyx mori), silkkiä saadaan myös
Santun-gilla kahdesta tammenlehdistä elävästä toukasta
(Bombyx mylitta ja B. pernyi). K. on maailman
tärkein silkin viljelijä, ja raakasilkin viejä.
Eräällä saarnilajilla elävästä kilpikirvasta
(Coc-cus pelah) valmistetaan suuret määrät vahaa. —
Kalastus meressä ja sisävesissä sangen tärkeä,
kalan tuonti ulkomailta kuitenkin melkoinen.
Kalastuksessa käytetään apuna kesytettyä
vesilintua, kormoraania.
Maan sisäisillä rikkauksilla on vähäinen
merkitys K:n taloudellisessa elämässä, sillä
vuori-työ on kokonaan kehittymätön. Todennäköisesti
maassa on suunnattomia k i v i h i i 1 i- ja
rauta-kerroksia, mutta niiden käyttäminen
lykkäytyy tulevaisuuteen. Kivihiiltä lienee kaikissa
maakunnissa, vars. Sansissa (88,000 knr
kivihiili-aluetta, jossa n. 630 miljardia tonnia kivihiiltä,
osaksi parasta antrasiittia; koko Yhdysvaltain
kivihiilivarasto n. 700 miljardia tonnia), Tsilissä
(täällä englantilaisilla Kaipingin kaivokset, jotka
tuottavat n. 700,000 tonnia v:ssa), Hunanissa
(kivihiilialue n. 60,000 km2), Santungissa,
Hu-pessa, Jynnanissa y. m. Rautamalmia usein
samoilla alueilla kuin kivihiiltä vars. Sansissa
(1909 amer. terästrustin vuokraamat); Tajessa.
Hankousta kaakkoon, rautakaivokset tuottavat
70,000-100.000 tonnia vssa. — Kivihiiltä viedään
maasta 28,000 tonnia (1908), mutta tuodaan yli
1.5 milj. tonnia ala-arvoista kivihiiltä Japanista:
rautaa viedään 8,100 tonnia (1908). Jynnanissa
ja muualla on runsaasti kuparia, sinkkiä (vienti,
malmia. 75.000 tonnia 1908). tinaa (4,700 tonnia),
lyijyä, hopeaa, elohopeaa. Hunanissa antimonia,
Santungissa ja Amurin eteläpuolella kultaa
(13,011 kg 1908), Etelä-K :sta saadaaii suolaa
(myynti valtion monopoli) kuivaamalla merestä
ja lähteistä. Posliinisavea on kaikkialla,
vuori-öljyä m. m. Jangtsekiangin yläjuoksun varrella.
Teollisuus on ikivanha,
käsiteollisuusmai-sesti harjoitettuna. Kukoistusaika saavutettiin
Ming-ruhtinassuvun aikana; nämä vanhemmat
posliini-, pronssi-, emalji-. lakeeraus-,
silkkiteok-set, puu-, norsunluu-, kivi
(agalmatholithj-leik-kaukset y. m. käsiteollisuuden tuotteet ovat
taiteellisen koristelun ja teknillisen tekotavan
mestariteoksia. joiden veroisia nykyään ainoastaan
japanilaiset, kiinalaisten oppilaat, kykenevät
valmistamaan. Tärkeitä teollisuudenhaaroja ovat
paperinvalmistus, lasi-, puuvilla- (nankini),
hamppu-, ramie-, korrenpunonta- y. m. m.
teollisuus, mutta nämä samoinkuin edellämainitut ovat
kadottaneet aikaisemman taiteellisuutensa.
Teollisuuskaupungeista on tärkein Kanton. Täällä sekä
Sanghaissa, Hankaussa, Pekingissä ja
muutamissa muissa kaupungeissa on viime aikoina voit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
