- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
859-860

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiina

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

8ö9

Kiina

860

tanut jalansijaa eurooppalaismallinen
tel»’las-teollisu us. Kantonin, Saughain y. tn.
puuvilla- ja silkkitehtaissa pyöri n. 800.000 kehrää
1909. Suuria hallituksen asetehtaita ja
arsenaaleja on Kantonissa (siellä myös sementtitehdas),
1’ientsinissä, sangliaissa, Nankingissa y. m.;
Han-jangissa, lähellä Ilankauta. on suuri rautatehdas,
joka lähettää rautaa Yhdysvaltoihin, valmistaen
omiksi tarpeiksi m. m. ratakiskoja. Muutamissa
kaupungeissa on suuria jauho- ja riisimyllyjä.

Liikenne. Maanteitä K:ssa on taajasti,
mutta tiet ovat huonosti hoidetut ja kapeat, vars.
etelässä, missä tuskin ollenkaan käytetään
ajoneuvoja. Matkustajat kulkevat kantotuoleissa.
Tärkeämpiä kuin maantiet ovat sisämaiselle
liikenteelle joet ja kanavat. Etelä-K. on tässä
suhteessa paremmin varustettu; pisin ja paras
vesitie on Jangtsekiang. Kanavat, m. m.
jättiläismäinen Keisarinkanava, ovat päässeet pahasti
rappeutumaan. Y. 1909 oli sisävesillä 976
höyryalusta, joista 802 kiinalaista. —
Kantateiden rakentaminen kohtasi aluksi kovaa
vastarintaa; ensimäinen rautatie, 19 km pitkä pala
nen Sanghaista, hävitettiin mandariinien
toimesta 1876. Viime vuosiin asti oli ratojen
rakentaminen jätetty kokonaan ulkomaalaisille
.yhtiöille ja pankeille, mutta nykyään K:n hallitus
itse ponnistelee saadakseen rautatieverkon
edelleen kehitetyksi. Pekingistä Kalganiin 1909
rakennettu 220 km pitkä rautatie on kotimaisten
insinöörien työtä. Tärkein ratakeskusta on
Peking. josta haarautuu 4 rautatietä. Pisin on
lian-kauhun päättyvä. Kantoniin jatkettava ja siten
Etelä- sekä Pohjois-Iv:n yhdistävä mannerrata.
Tähän on liitetty tai liitetään poikkiratoja, jotka
osaksi tulevat rannikolta käsin. Pekingistä
Tien-tsiniin. Takuun ja edelleen Mantsuriaan kulkeva
rautatie yhdistää Pekingin Venäjän ja muun
maailman rautatieverkkoon. V:n 1909 lopulla oli
käytännössä 8,524 km rautateitä. — San a
n-lennätinliujoja oli 42.508 km, asemia 490,
sähkösanomain luku 0,8 milj.
Kipinäsähkötysase-mia 4 (1911). Postiasemia oli 4,258,
lähetysten luku 344.3 milj.. niistä kiinalaisia kirjeitä 8.i
milj. — Kauppalaivasto on suureksi osaksi
aivan alkuperäisiä, kömpelötekoisia dzunkeja,
joiden merikelpoisuus on hyvin huono; 1909 oli
eurooppalaismallisia höyryaluksia 43, vetoisuus
41.647 rek.-tonnia netto ja purjealuksia 3,
vetoisuus 901 rek.-ton. netto. V. 1900 edellisten
vetoisuus oli 18.125 rek.-ton. netto, jälkimäisten 20.541
rek.-ton netto. V. 1909 satamissa klareerattiin
208,516 alusta (näistä 135,053 kiinalaista) vetäen
86.s milj. rek.-tonnia netto (kiinalaisten alusten
osalle tuli 17,«« milj. rek.-ton.). Klareerausten
tonnimäärä 1905 oli 75.8 milj.
Vilkasliikkeisim-mät satamat ovat Sanghai (klareeraus 17,- milj.
rek.-ton.. 1908). Tsinkiang (7,2 milj. rek.-ton.),
Vuhu ’6.; milj. rek.-ton.), Kiukiang (6,» milj.
rek.-ton.I. Nanking (6.; milj. rek.-ton.), Hankau (5,i
milj. rek.-ton.), Kauton (4.; milj. rek.-ton.), ja
Tsifu (3,8 milj. rek.-ton).

ritoina a n k a n p p a. K:n tuotteet, vars.
silkki, olivat haluttua tavaraa Euroopassa jo
vanhalla ajalla; keskiajalla toivat niitä tänne monien
välikäsien kautta m. m. arabialaiset. Vasta
löytöretkien aikoina eurooppalaiset alkoivat itse
purjehtia K:aan. Kaupankäynnillä oli kuitenkin
suuria vaikeuksia; pitkän aikaa eurooppalaiset

saivat käydä ainoastaan Kantonin kaupungissa
ja sinne perustaa faktorioja. N. s.
opiumi-sodalla englantilaiset pakottivat K:n 1842 avua
maan 4 uutta satamaa ulkomaiselle kaupalle, n. s.
,.sopimus-satamia" (engl. treaty ports).
Sittemmin niiden luku on lisääntynyt, joten 1908 oli
kaikkiaan 42 kaupunkia avattu ulkomaalaisille.

V. 1909 K:n koko ulkomaankauppa oli l,s
I koko maailman ulkomaankaupasta: tuonti cli
1,367.4 milj. mk., vienti 1,108,s milj. mk. (190(l;
tuonti 863,5 milj., vienti 661 milj.).
Suhteellisesti samansuuruisena nousisi Suomen
ulkomaan-I kauppavaihto ainoastaan 17-22,5 milj. mk: aa n
(1909 se oli 624 milj. mk.). K:n tärkeimmät:

tuontitavar a t

v i e n t i t avarat

inilj. mk

raakasilkki ... 232,7
pavut, papukakut 170,«

tee ............ 109,:

silkkitavarat . . . 61,?

vuodat ......... 53,«

puuvilla ....... 47,8

seesami ........ 38,s

ruokatarpeet ja vihan
nekset, korsiteokset,
villa, öljy, karja, matot,
i lot.u litusai neet, tina,
harjakset, paperi,
tupakka, jauhot,
rohdokset ;

vienti m a a t

Hongkong ..... .110.*

Japani ......... 168.»

Venäjä ........ 132.s

Ranska ........ 126.s

Yhdysvallat .... 10«.i
Iso-Britannia . . . 63.8
Italia. Saksa, Belgia.

milj mk.
puuvillakankaat 241.6
puuvillalangat .. 209
opiumi ........ 117.6
sokeri .......... 88,8
polttoöljy ...... 75.8
riisi ........... 51.s
rautat. rak.-tarp. 42,8
jauhot, rauta, kivihiili,
värit, kala. tupakka,
koneet, tulitikut, puu,
viilata varat;



tuontimaat
Hongkong ...... 492
Iso-Britannia 223,i
Japani ........ 196.i
Englannin Intia 132,2
Yhdysvallat .... 106,e
Venäj ä ........ 50,4
Saksa, Belgia. AI; ;i nko-
maiden Itä-Intia.

Tärkein kauppakaupungeista on Sanghai; se
välitti (1908) 45,1 % K:n ulkomaankaupasta.
Toisella sijalla on Kanton. 11 %. sitten seuraa
Kaulun (6,s%), Hankau (5,s%), Tientsiu (3,j%).
— Ulkomaalaisia kauppahuoneita tai niiden
haaraosastoja oli 1909 K:n satamissa 2,801 (joista
japanilaisia 1,492).

Ra h a oloissa vallitsee suuri sekavuus. Paitsi
valtion- ja yksityispankkien antamia seteleitä
(käytettiin jo 2:IIa vuosis:lla j. Kr.) oli K:lla
viime aikoihin asti ainoastaan yksi kotimainen
rahakappale, meidän penniämme hiukan isompi,
keskellä neliskulmaisella reijällä varustettu,
nuoraan pujotettava kupariraha tsicn (1. cush: engl.
= raha). Satamissa ja maan itäosissa käytettiin,
1850-luvulta yleisesti Meksikossa vanhan
espanjalaisen piasterin malliin leimattua hopearahaa,
n. s. ..meksikkolaista dollaria". Tätä alettiin
lyödä K:n 1873 perustetuissa rahapajoissa. V.
1890 se määrättiin käyväksi koko valtakunnassa;
sen arvo (vaihdellen hopean arvon mukaan) on
nykyään (1910) 2.jj mk. Paitsi edellämainittuja
on useampia rahayksikköjä, joita ei lyödä, vaan
käytetään laskuissa arvoyksikkönä, n. s. lacl.
Näistä on yleisin heikvr 1 (äiinn. hailcuan;
= tulli) tael, joka vas’ - r.us g:aa 98 %:sta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0458.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free