- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
863-864

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiina

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

SG3

Kiina

maakuntansa on velvollinen valtion yhteisiin
menoihin suorittamaan; hän lisää määrään
summan, mikä maakunnan omiin menoihin tarvitaan
ja jakaa sen eri veronkokoojille. Nämä ottavat
verotettavilta enemmän kuin kaksi kertaa
snu-remman määrän, sillä yli puolet nostetuista
veroista jää heidän taskuihinsa. R. Hartin
tekemien laskujen mukaan l\:n valtion tulot 1901
olivat n. 291 milj. mk., menot 333,7 milj. mk.
Tuloista olivat suurimmat: maakorko
(muuttumaton) 87.5 milj., meritullit 78,5 milj., johon
luettu opiumin tulli ja vero 22,4 milj. (1909
vastaavat luvut 116,s milj. ja 12,7 milj.), sisämainen
kuljetusvero, likin, 52,8 milj., suolavero 43,» milj.

— Ensimäisen tulo- ja menoarvioehdotuksen K:n
hallitus teki syksyllä 1910. Sen mukaan tulot
1911 olisivat 929,5 milj. mk., menot 1,042,2 milj.

— Valtionvelka 1908 4,005 milj. mk., josta v:n
1901 sotakorvauksia 1.499,7 milj. mk.

Sotalaitos. Kun K:n sotajoukot
taistelussa Japania ja eurooppalaisia valtoja vastaan
osoittautuivat arvottomiksi, ryhdyttiin niiden
uusimiseen, joka etenkin sai vauhtia senjälkeen kuin
Japanin eurooppalaismallinen armeia oli
kunnialla suoriutunut sodassa Venäjää vastaan.
Vanhasta armeiasta on jo n. s. „vihreä lippukunta",
lujing osaksi hajoitettu, varakuninkaitten ja
kuvernöörien komentamat maakuntajoukot, nvk.
nimeltään sinfang, osaksi pintapuolisesti
uusittu, mantsurialaiset, Pekingissä ja muissa
suuremmissa kaupungeissa sijaitsevat varusjoukot
(n. 70-80,000 miestä) uusitaan myöhemmin. —
Suurin osa nykyisistä sotavoim;sta on jo
kokonaan uutta; sekin on pestaamalla koottu kuten
vanha. Valmiina (1912) se tulee käsittämään ,16
maakuntiin sijoitettua divisioonaa, kussakin
sota-aikana n. 17,000 miestä kaikkia aselajeja. V. 1910
valmiita divisiooneja oli 12, puolivalmiita 13.
Uusien joukkojen harjoitus ja vaatetus on
eurooppalainen, asestus kirjava, vielä osaksi
vanhanaikainen. Upseerien valmistusta varten on melkein
kaikissa maakunnissa kadettikouluja,
sotilaallisia keskikouluja on Pekingissä, Vutsangissa,
Nankingissa ja Singanfussa, sotakoulu Pekingissä.
Edelleen kehittymistä varten upseereja lähetetään
kaikista maakunnista Japaniin. — Uudistetun
sotajoukon kelvollisuutta eurooppalaiset
asiantuntijat arvostelevat eri tavalla. Upseeristo,
etenkin ylempi, lienee suurimmaksi osaksi
turmeltunut. vanhaan kaavamaisuuteen piintynyt;
up-seeriarvolla käydään kauppaa. —
Sotalaivasto a on myös uusittu. Siihen kuuluu (1910) 16
risteilijää (36,890 tonnia, 122 tykkiä), 29
uudempaa ja muutamia vanhempia torpedo-,
tykki-v. m. s. veneitä; rakennettavina 2 risteilijää.

Keisarillisen huoneen väri: okra-keltainen.
Valtion vaakuna: sininen lohikäärme.
Sotalippu: nelikulmainen, keltaisella pohjalla
viisi-kynsinen, sininen lohikäärme. Kauppalippu:
nelikulmaisella, punaisella pohjalla keltainen levy
ja vihreä lohikäärme. Vallankumouksellisten
käytäntöönottamassa lipussa on värit punainen,
keltainen, sininen, valkoinen ja musta.

K:n rannikolla on usealla vieraalla valtiolla
pieniä alueita, osaksi anastettuja, osaksi pitkäksi
aikaa vuokrattuja, sopivia sotilaallisia ja
taloudellisia tukikohtia. Pohjoisessa, Keltaisen-meren
rannalla, Liautungin niemimaan eteläosassa on
Japanilla venäläisiltä 1905 anastettu K v a n t u n-

gin vuokra-alue, 3,162 km3; 445.414 as. (1907).

Vastapäätä edellistä. Santungin niemimaalla
Tsilin salmen eteläpuolella on Englannilla 1898
vuokrattu Veihaivein satama alueineen,
740 km3; 150,000 as. (190S). Sitä ympäröi
puolueeton piiri. — Santungin niemimaan
eteläpuolella on Saksan 1S98 vuokraama Kiautsoun
alue, 501 km2, 169.120 as. (1910). Sitä ympäröi n.
4.500 km3 käsittävä puolueeton ala. Etelä-K:ssa,
Kantonin-lahden suussa on saarilla Englannin
omistama siirtomaa Hongkong, 126 km3,
336,488 as. (1908), sekä mantereella siihen liitetty,
1898 vuokrattu Hongkongin vuokra-alue, 883
knr. S5.022 as. (1908). — Toisella puolen
Kautouin-lahtea on Portugalin omistama siirtola Macao,
10 km3, 63,991 as. (1898). — Länteen
viimemainituista on Ranskalla 1898 vuokrattu alue
K v a n gt s ou v a n, 700 km3, 177,097 as. (1906).

E. E. K.

Historia. Kiinalaiset ulottavat historiansa
tavattoman kauaksi, 2 miljoonaa vuotta
taaksepäin; mutta vasta n. 2700 t. 2600 vaiheilla e. Kr.
heidän varsinaiset ajantietonsa alkavat, ja aluksi
nekin ovat vielä tarunomaisia. Kiinalaisten
esi-isät näkyvät vaeltaneen Keski-Aasiasta
Hvangho-virrau ympärjstöön, laskivat valtansa alle maan
alkuasukkaat sekä laajensivat vähitellen valtansa
yli koko tuon laajan tasangon mereen asti.
Aikakirjat kertovat suurista hallitsijoista (Fulii,
Sen-nung, Huangti, Jao ja Sun), jot.ka opettivat
kansalle metsästystä, kalastusta, karjanhoitoa ja
maanviljelystä sekä silkinviljelystä ja totuttivat
sitä yhteiskunnalliseen elämään. Vanhimpina
aikoina hallitsijat määräsivät parhaimman
ministerinsä seuraajakseen; mutta 2205 tuli keisarinarvo
perinnölliseksi. Ensimäinen hallitsijasuku oli
Hsia (2205-1766), jonka perustaja oli Jy; sen
jälkeen hallitsi Sang-suku (1766-1122). "
Mahtava Vuvang, joka on mainittu lainsäätäjänä, oli
Tsau nimisen suvun (1122-249) ensimäinen
hallitsija. Tämän suvun aikana elivät K:n
suurimmat ajattelijat Laotse (604-517), Konfutse
(550-478) ja Mengtse (371-289). K. hajaantui moniin
lääneihin, jotka saavuttivat itsenäisyyden,
kunnes uuden T s i n-suvun hallitsijat taas yhdistivät
kaikki valtansa alle. Mahtavin näistä oli Si
Huangti (246-10), joka jakoi valtakunnan 36
maakuntaan, joiden pääkaupungit hän yhdisti
taidokkaasti rakennetuilla maanteillä; hän
yhdisti myöskin vanhastaan pohjoisrajalle
rakennetut muurit suureksi muuriksi barbaarikansojen
hyökkäyksiä ehkäisemään ja määräsi poltettavaksi
kaikki vanhat valtio-oikeudelliset ja historialliset
kirjat. Uuden H a n-suvun aikana (206 e.
Kr.-221 j. Kr.) laajeni K:n valtakunta siten, että
eteläiset maakunnat ja Tonkin liitettiin
siihen ja Annam ja Kotsinkiina pakotettiin
tunnustamaan sen yliherruutta; lännessäpäin taas
Tarim-virran vartta kulkeva tärkeä kauppatie oli
sen vallassa; hiongnuja (hunneja) vastaan
taisteltiin, ja 94 j. Kr. oli kiinalainen armeia
Kaspianmeren itärannalla; vilkas kauppayhteys vallitsi
tähän aikaan Länsi-Aasian maiden kanssa ja
roomalaisia kauppiaita purjehti Tonkinin rannoille
asti silkkiä ostamaan. Jo ennen Hau-suvun
sammumista K. jakaantui kolmeen osaan, josta oli
seurauksena 45 vuotta kestävät sisäiset sodat.
Eräs Vuti niminen keisari yhdisti taas kaikki
maakunnat valtaansa; mutta sitten seurasi jiil-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0460.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free