- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
865-866

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiina

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kiina

165

|feil pitkällinen sekasorron aika. josta K :n
aikakirjoissa on vain hämäriä tietoja. Valtakunta oli
jaettu viiteen osaan, ja vasta T a n g-suvun aikana
i01S-907) se jälleen voimistui. Tämän suvun
mahtavin keisari oli T a i t s u n g (627-649), joka
järjesti vakinaisen sotajoukon, uudisti K:n vallan
Tarimin laaksossa, pakotti Tibetin tunnustamaan
K: n yliherruutta ja hyökkäsi voitokkaasti
Koreaan. Taitsungin aikana 635 tuli K:aan
Syyriasta kristinuskon saarnaajia, joiden hän salli
asettua sekä maakuntiin että pääkaupunkiin.
Ennen pitkää hallitus taas heikontui: K:n herruus
\asian maissa hävisi, kiinalainen sivistys
Oksus-ja Jaksartes-jokien seuduissa joutui syrjään per
sialaisen ja arabialaisen kulttuurin tieltä, ja
pohjoisesta rupesivat turkkilaiset hvökkäilemään
rajan yli. Valtakunnan sisässä taas syntyi riitoja,
ja v:sta 906 alkaen maaherrat irtaantuivat
keisarin vallan alaisuudesta, niin että 50 vuoden ai
kana 5 sukua hallitsi samaan aikaan. Eräs
kenraali Taitsu teki lopun tästä hajanaisuudesta 960
ja otti keisarin arvon, tullen siten S u n g-suvun
kantaisäksi, joka hallitsi kolme vuosisataa
(960-1280).

Mantsuriasta ilmestyi tämän suvun hallitessa
eräs K h i t a n niminen tunguusilaisheimo. joka
valloitti Pohjois-K:u; sen johdosta Sung-keisarit
muuttivat pääkaupunkinsa Nankingiin: v:sta
1043 täytyi koko K:n maksaa Khitanille veroa.
V. 1125 Kliitanin valtakunnan hävitti
Kinta-taarien (mantsujen) hallitsija. Mongolit taas
tekivät Kinista lopun jo 13:nnen vuosis. alussa,
mutta vasta Tsingis-kaanin pojanpoika K u b 1 a i
(1260-94) valloitti koko K:n ja kaikki sen
lisämaat. tehden Pekingin pääkaupungiksi. Hän oli
mongolilaisen Juen-suvun perustaja, joka
hallitsi K:aa v:eeu 1368. Tähän aikaan oli entistä
lähempi yhteys K:n ja Länsimaiden välillä
vallitsemassa; m. m. venetsialainen Marco Polo teki
silloin kuuluisan matkansa Kiinaan ja sai
Kub-lailta tärkeitä virkoja. Mutta mongolien herruus
"li raskasta varsinkin suurien verojen vuoksi, ja
koska sotavoimia ei voitu pitää tarpeeksi niin
laajassa valtakunnassa, syntyi kapinoita. Korea
vapautui ensin; kansallisen vapautuksen I\:ssa
alkoi eräs entinen pappi Tsuijantsang, joka
valloitti Nankingin 1355, jatkaen taistelua
kunnes tuli keisariksi 1368 ja M i n g-suvun
(1368-1644) kantaisäksi: pääkaupunki muutettiin
jälleen Pekingiin. Ming-suvun aikana muodostui
kiinalaisuus vanhoillisiue katsantotapoineen,
Konfutsen oppineen, jiiykkine muotoineen ja
valtion tutkintoineen sellaiseksi, jona K:n kansa
omiin oloihinsa tyytyväisenä on säilyttänyt sitä
viime aikoihin asti. Portugalilaiset tulivat 1517
Macaon satamaan ja saivat 1560 oikeuden
perustaa sinne siirtokunnan: teetä ja posliinia vietiin
1590 ensi kerran K:sta Eurooppaan: jesuiitat
pääsivät siellä vaikuttamaan v:sta 1581, mutta
Japanin kanssa, jota vastaan Koreassa taisteltiin
(1592-98), kiellettiin yhteys, ja espanjalaisilta,
hollantilaisilta sekä englantilaisilta kiellettiin
kaupankäynti, eivätkä he myöskään saaneet
asettua K:aan.

Ming-suvun hallituksesta tekivät lopun M a
n-tsu tataarit. jotka jo v:sta 1618 lähtien
ottivat haltuunsa Mantsurian, Pekingkin
valloitettiin, ja viimeinen Ming keisari hirtti itsensä
il644). K. joutui nyt mantsulaisten
kaa-28. IV. Painettu 5>/s 12.

nin S i t s un (Sun täi n) haltuun; hän oli
ensimäinen keisari T s i n g-suvusta, joka näihin
saakka on huilinut K :ssa. Suntsin sekä hänen
poikansa S e n gt s un (Kangsin; 1662-1722) ja
Kaotsun (K ien lungi n; 1736-95) aikana
K:sta tuli mahtava valtakunta: kaikki kapinat
kukistettiin, suurin osa Dzungariaa ja koko
Turkestan ja Tibet valloitettiin, joten rajat ulottuivat
Ru-kharaan ja Hindustaniin asti; Eormosan saari,
jonka hollantilaiset olivat omistaneet 1625-62,
mutta joka sitten oli joutunut merirosvojen
valtaan, valloitettiin 1683. V. 1684 syntyi
rajariitojen johdosta Venäjän kanssa sota, joka päättyi
1689; Venäjä sai vastedes vuosittain lähettää
yhden karavaanin Pekingiin kauppaa varten, ja
vista 1727 oli Venäjän hallituksella Pekingissä
10-miehinen hengellinen lähetyskunta.
Ranskalaiset saivat K:ssa kauppaoikeuden 1660 ja
englantilaiset 1670. luutta viimemainittujen oikeus
rajoitettiin 1693 vain Kantoniin. Ruotsin
Ttä-ln-tian komppania rupesi 1732 tekemään kauppaa
K:n kanssa. Kristittyjä vainottiin 18:11a vuosis.,
myöskin keisari Kienlungin aikana; hän oli
ankara ja julma, mutta suosi tieteitä perustaen
kirjastoja. Hänen poikansa Jentsungin (K i
a-k i n g) aikana (1796-1820) rupesi valtakunta
rappeutumaan: merirosvot hätyyttelivät
rantamaita ja rosvojoukkoja kulki pitkin inaata.
Kaikki katolilaiset karkoitettiin K:sta 1815.
Ilä-uen seuraajansa H s u a n t s u n g i n
(Tao-k ii a n g) hallitessa (1820-50) jatkuivat sisäiset
levottomuudet, jota paitsi syntyi rajamaissa
riitoja burjaattien ja kirgiisien kanssa. Englannin
kanssa taas syntyi n. s. opiumisota (1840-42).
Itä-Intian kauppaseura, jolla v:teen 1834 oli
Kantonissa yksinomainen kauppaoikeus, kuljetti sinne
paljon opiumia, jonka käytäntö suuresti levisi,
tuottaen paljon turmiota: kun sen tuonti nyt
sallittiin kaikille Suur-Britannian alamaisille, levisi
sen käytäntö vieläkin. K:n hallitus kielsi sen
maahantuonnin, mutta kauppa jatkui kuitenkin
salaa, kunnes hallitus otti takavarikkoon 20.283
arkkua opiumia. ja kielsi kiinalaisia
englantilaisille kauppiaille myymästä ruokatavaroita. Nyt
syntyi sota: englantilaiset saarsivat Kantonin,
valloittivat useita paikkoja ja uhkasivat
Nan-kingia. Silloin keisari teki rauhan, jossa Englanti
sai korvaukseksi 21 liiilj. dollaria ; 5:ssä
satamakaupungissa (Kanton. Amoj. Futsou, Ningpo ja
Sanghai) sen laivat saivat käydä kauppaa
tekemässä: Hongkongin saari ja kaksi muuta saarta
annettiin Englannille pantiksi. Vähän
myöhemmin sallittiin muillekin Euroopan valtioille
kauppaoikeus näissä 5:ssä satamassa;
Yhdysvaltain kanssa tehtiin samanlainen sopimus 1S44.
Ranskan kanssa sam. v. tehdyssä sopimuksessa
luvattiin m. m. kaikille kristinopin saarnaajille
täysi toimintavapaus ja oikeus omistaa maata,
kiinalaisten taas piti saada vapaasti kääntyä
kristinuskoon. Tästä syntyi kuitenkin paljon
ret-telöitä. kiinalaiset virkamiehet näet eivät
tahtoneet antaa kristityille suojaa, kun kiihkoisa kansa
heitä vainosi.

Taokuangin pojan ja seuraajan Ventsungin
(II ie n f ung) aikana (1850-61) syntyi suuri
T a i p i n g-k apin a. Tsing-sukua oli aina pidetty
muukalaisena ja usein oli tehty salaliittoja ja
kapinoita sitä vastaan, mutta suurin oli
vastamai-nittu. Sen johtaja oli eräs opettaja Hungtsiutsuen,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0465.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free