- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
869-870

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiina

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kiina

870

rauha Tientsinissä (kesäk. 9 p. 1885), jossa K.
suostui antamaan Hanskalle Tongkingin sekä
yliherruuden Annamissa.

K:ssa alettiin tähän aikaan panna
parannuksia toimeen eurooppalaisen mallin
mukaan; valtakunnan pohjoisosissa varakuningas
Lihungtsang rakennutti sotalaivaston ja
ran-nikkovarustuksia; eteläosissa taas varakuningas
Lin Ming Tsuan rakennutti rautateitä, pani
toimeen postilaitoksen ja saattoi alulle
teollisuuslaitoksia. Rahapula ja kansan vastustus
keskeyttivät kuitenkin nämä uudistuspuuhat;
vieläpä Sanghain ja Jusungin välille rakennettu
rautatie hävitettiin. Hovi asettui niinikään
van-hoillismielisetle kannalle. V. 1894 syntyi sota
Japanin kanssa, joka kilpaili K:n kanssa
Korean herruudesta. Kun Koreassa keväällä 1S94
oli syntynyt kapina, pyysi kuningas K:lta apua.
K:n hallitus lähettikin sinne kenraali Jin
johdossa 3,000 miestä, ilmoittaen samalla Japanin
hallitukselle asiasta, mutta tämä paheksui sitä,
että K:n hallitus sanoi Koreaa vasallivaltioksi,
ja lähetti myöskin joukkoja Tsemulpoon. Heiuäk.
23 p. Japanin joukot miehittivät kuninkaan
palatsin sekä asettivat kuninkaan isän Taivonkunin.
hallitsijaksi. Elok. 1 p. Japani julisti sodan K aa
vastaan. Kiinalaiset joukot, jotka Mantsuriasta
tulivat Koreaan, voitettiin svysk. 15 p.
pääkaupungin pohjoispuolella, ja amiraali Tingin
jilitania laivasto joutui niinikään tappiolle
Jalu-joen luona syysk. 17 p.; yksi «japanilainen
ar-meianosasto valloitti marrask. 21 p.
Porth-Arthu-riu lujan linnoituksen, jonka jälkeen Japani
lähetti 30 laivaa ja 30,000 miestä Veihaivein
sataman edustalle. Se valloitettiin sekä satamassa
oleva kiinalainen laivasto helmik. 13 p- 1895.
Kun japanilaiset vielä olivat kulkeneet
Liaoho-joen yli, joka erottaa Mantsurian varsinaisesta
K:sta, lähetettiin Tsilin varakuningas
Lihungtsang Simonosekiin rauhan sovittajaksi. Hulitik.
17 p. 1895 tehtiin rauha, jossa K. luovutti
Japanille Liaotungin, Formosan ja Pescadores-saaret.
lupasi suorittaa sotakulunkia 200 milj. taelia
(750 milj. S:n markkaa) ja antaä K:ssa asuville
japanilaisille enimmin suositun kansan
kauppaoikeudet. Mutta ennenkuin nämä määräykset oli
vahvistettu, pakottivat Venäjän, Ranskan ja
Saksan hallitukset Japanin luopumaan
Liaotun-gista, josta se sai korvausta 30 milj. taelia (112
milj. S:n markkaa). Tässä sodassa oli tullut
näkyviin K:n heikkous Japanin rinnalla, joka
oli järjestänyt sotalaitoksensa ja hallintonsa
eurooppalaisen mallin mukaan. Sen johdosta
muodostui Kissakin reformipuolue; Pekingissä
perustettiin kesällä 1895 Tsiang Hsy Hui niminen
seura, jonka johtaja oli eräs akatemian jäsen
Kanjuvei; ohjelmaan kuului rautateiden
rakentaminen. länsimaisten tietojen vaatiminen
valtion tutkinnoissa, sanomalehtien perustaminen
y. m. Keisari Kuangsukin hyväksyi nämä
harrastukset. Mutta ne keskeytyivät pian Euroopan
valtioiden maan-anastusten johdosta. Kaksi
saksalaista lähetyssaarnaajaa oli murhattu, jonka
johdosta saksalaisia sotalaivoja tuli
marraskuussa 1897 vaatimaan hyvitystä: K:n
hallituksen täytyi luovuttaa Saksalle Kiautsoun lahti
ympäristöineen 90 vuoden vuokraoikeudella sekä
Santungin niemimaa sen vaikutuspiiriksi.
Silloin vaati myöskin Venäjä itselleen Portli-Arthurin

ja Talienvanin satamat 25:ksi vuodeksi. Ranska
otti Kvangtsouvan lahden ja Englanti
Veihaivein. Tämä menettely suututti kiinalaisia ja
vanhoillinen puolue pääsi voitolle. Syyskuussa
1898 pakotettiin keisari jättämään hallituksen
johto leskikeirarinnalle Tsehsille; 5
reformipuo-lueen johtajaa mestattiin, mutta Kanjuvei pääsi
pakenemaan. Keisari pakotettiin määräämään
serkkunsa prinssi Tuanin poika Putsuan
kruununperilliseksi. Tällä taantumuksen aikakaudella sai
alkunsa myöskin boksariliike (ks. B
oksa ri). Nuorison keskuudessa syntyi joukko
isänmaallisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena oli
taistelu kaikkea muukalaisuutta vastaan. Poikiin
liittyi kaikenlaista kelvotonta väkeä aseilla varus
tettuna. Pekingissä olevat vieraiden valtojen
lähettiläät vaativat, että boksarien harjoitukset
kiellettäisiin: hovissa suosittiin boksareita, prinssi
Tilan tuli heidän ylimmäksi suojelijakseen ja
liike levisi nopeasti ympäri maan. V. 1900,
jol-join oli kova kuivuus ja sen johdosta katovuosi
kävi liike vaaralliseksi; rautateitä hävitettiin
lähetysasemia poltettiin, lähetyssaarnaajia ja kii
nalaisia kristityitä surmattiin. Sen johdosta
Pekingissä olevat lähettiläät kutsuivat toukok. 31 p.
Takun edustalla olevasta sotalaivastosta
suojak-seen 340 merisotilasta, ja kesäk. 8 ja 9 p. he
pyysivät lisää. Silloin amiraali Seymour lähti
kesäk. 10 p. 2,000 miestä mukanaan rautateitse,
mutta ei päässyt Lanfangin asemaa kauemmas;
rata oli rikottu, ja boksarit ahdistivat häntä,
jonka vuoksi hän vetäytyi Tientsiniin. Takun
edustalla olevien eri valtojen laivastojen
päälliköt valloittivat kesäk. 17 p. Takun linnoitukset,
ja nyt K:n hallitus asettui kaikkiin näihin
valtoihin viholliskaunalle. käski kesäk. 19 p.
Pekingissä olevia lähettiläitä 24 tunnin kuluessa
lähtemään pois sekä antoi käskyn hyökätä
Sey-motirin joukkojen päälle. Saksan lähettiläs
v. Ketteler surmattiin 20 p. ja kiinalaiset
alkoivat pommittaa lähetyskuntien saarrettuja
asuntoja. Tiitii piiritystä ja taistelua kesti 8 viikkoa.
Sillä välin olivat liittoutuneiden sotavoimat
päässeet voitolle Tientsinissä. jossa oli aluksi 1,400
sotilasta, suurin osa venäläisiä, puolustamassa
muukalaisia, ja kun apujoukkoja oli saapunut,
pelastui Seymour ja kiinalaiset karkoitettiin. Kun
Japanista oli saapunut uusia joukkoja,
marssittiin Pekingiin, joka valloitettiin elok’. 14 p.
Keisarillinen perhe oli paennut Sensiin. jonka
vuoksi ruvettiin prinssi Tsingin ja Lihungtsangin
kanssa rauhanneuvotteluihin; mutta kun nämä
pitkistyivät, rupesivat boksarit uudelleen
hätyyttämään muukalaisia, jonka vuoksi tähetettiin
joukkoja kapinallisiin seutuihin ; ankarimmin
me-nettelivät venäläiset Mantsuriassa, asettaen sinne
väliaikaisen sotilashallituksen. Kun saksii,
sotamarsalkka Waldersee oli saapunut (syysk. 27 p.),
lähti hänen johdossaan olevista saksalaisista,
japanilaisista. englantilaisista, itävaltalaisista ja
italialaisista joukoista retkikuntia eri
maakuntiin. Pekingissä oli sillä välin ruvettu
keskustelemaan rauhasta, mutta neuvottelut jatkuivat
aina syyskuuhun 1901. ennenkuin rauhankirja
lopullisesti vahvistettiin. Siinä määrättiin sovitus
v. Kettelerin murhasta ja syylliset virkamiehet
rangaistaviksi: K:aan ei saanut tuoda
sotatar-peita määräajan kuluessa, ja se lupasi suorittaa
465 milj. taelin (n. 1.775 milj. Sinka suurui-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0467.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free