- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
877-878

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiinan kieli ja kirjallisuus - Kiinan-kuori ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

877

Kiinan-kuori — Kiinan-inuuri

878

k. 1200 j. l\r.), joka vanhojen lähteiden nojalla
m. m. yhtenäiseksi järjesti Konfutsen opit.
Lao-tsen oppien selittäjät taas vähitellen kehittivät
erityistä mystillis-filosofista uskontoa (tioismi.
tao), jonka opinkappaleilla ja uskonnollisilla
menoilla on hyvin vähän yhteistä alkuperäisen opin
kanssa. Kolmas Kiinassa levinnyt uskonto on
buddhalaisuus, jonka suurin
kirjallishistoriallinen merkitys on siinä, että useat Intiassa
buddha-laisvainon aikana hävinneet teokset ovat
kiinalaisina käännöksinä säilyneet. -— Vanhoja
kirjailijoita oli mahdoton ymmärtää ilman erityisiä
sanakirjoja ja heidän lausetapojaan ilman kielen
tarkkaa tutkimista. Kielitieteellinen
harrastus on sen johdosta Kiinassa vanha. Vanhin
sanakirja. „T,r-ja", kuuluu klassillisten kirjojen
ryhmään; paljoa nuorempi on „§o-wen" (1 vuosis.
e. Kr.). Arvokkaita ovat myös ,.Jyi-hai" (n. v.
1200 j. Kr.. 120 nidosta) ja kuuluisa „Tu-su"
(5.000 nidosta, keisari Kansun aikana 1661-1722).
Suuret valtion asettamat komiteat ovat tehneet
äärettömän paljon kiinan kielen sanavaraston
kokoamiseksi, ovatpa julkaisseet myös mantsun-,
mongolin-, tibetin- ja turkinkielisiä kielioppeja ja
sanakirjoja. Rajamaiden virastoja varten on
olemassa useampikielisiä sanakirjoja. Historia
1-linen kirjallisuus on sekä tarkka että laaja
ja siinä on tietoja niin Kiinan kansasta kuin
aikoja sitten hävinneistä naapurikansoista
(hunneista. muinaisturkkilaisista, kitaneista y. m ).
Hia-dynastian ajoilta asti (2207-1767 e. Kr.) on
ollut vakinaisia virkamiehiä, sittemmin virasto
(Han-lin), jonka tehtävänä on ollut
historiallisten tapahtumien rekisteröiminen. Tämä virasto
on ollut vallanpitäjistä riippumaton, ja
.aikakirjat ovat senvuoksi täysin puolueettomat.
Su-kingin jälkeen on tärkein teos tällä alalla Se-ki,
joka esittää Kiinan vanhinta historiaa v:een 122
e. Kr. (ranskal. käännöksen julkaissut
Chavannes v:sta 1895 lähtien). Se-ki on ensimäinen .,24
aikakirjan" joukossa. 7:nneltä vuosis. lähtien
pidetään pyhänä tapana, että jokainen uusi
hallitsi jasuku laitattaa täydellisen edellisen suvun
historian. Sitäpaitsi on runsaasti yksityisten
his-toriantutkijoitten kirjoittamia teoksia.
Maantieteilijöinä ja kansantapojen kiivailijoina
kiinalaisilla on suuri ansio. On olemassa
kiinalaisten oppineitten matkakertomuksia kaukaisista
raaista (Turkestanista. Intiasta v. m.) hyvinkin
vanhoilta ajoilta; kaikkiin eivät eurooppalaiset
tutkijat vielä ole ehtineet tutustua. Myös
luonnontieteellistä. lääketieteellistä ja
kiiytännöllis-taloudellista kirjallisuutta ovat kiinal.
harjoittaneet. Mutta erittäin suurella innolla ja
henkisten voimain uhrauksilla he ovat käyneet
tietosanakirjojen laatimiseen käsiksi.
Mainittakoon monipuolisen tiedemiehen
Matuan-linin (1245-1322) kirjoittama suuri teos (342
nidosta), jota lisävihkoilla (yli 300) jatkettiin
l8:nnelle vuosis. asti. Usein tällaiset teokset ovat
kuvallisia. Suurin kaikista oli ..Junglotatien"
(22,870 nidosta), jota yli 2.000 oppinutta
15:nnellä vuosis. kirjoitteli: se paloi poroksi
Pekingissä boksarikapinan aikana, eikä sitä oltu
suurten kustannusten takia koskaan voitu
painattaa.

Kaunokirjallisuus on yleensä huonossa
arvossa, varsinkin jokainen yritys uuteen
suuntaan. Yleisenä sääntönä pidetään, että jokaisen

sivistyneen tulee osata sepittää runoja.
Loppusointujen mukaan järjestettyjä sanakirjoja on
ollut jo ammoisista ajoista. Lyyrillisen runouden
paras kukoistusaika oli n. Coö-boo j. Kr., jolloin
etevät runoilijat Tufu ja Litaipe elivät.
Kiinalainen runous on omintakeinen, uaivi ja
herttainen ja rakastaa kuvia ja vastakohtia, mutta on
eurooppalaiselle vaikeatajuinen. Niiytelmätaide on
kenties Intiasta lähtöisin, mutta jo varhain
kotiutunut, ja kirjallisuus on sekä laaja että
vaihteleva. Muutamat draamat täyttävät jännittävien
kohtauksien ja onnistuneesti keksityn juonensa
puolesta suuretkin vaatimukset.
Romaanikirjallisuutta on kolme lajia: 1) saturomaani
jumalineen ja salaperäisille haltijoilleen, 2)
historiallinen romaani ja 3) arkiromaani. Viimeksi
mainittu ympäröivään elämään ja sen tapahtumiin
perustuva romaanilaji antaa varsin vilkkaita
kuvia kiinalaisten maailmasta. Niissä on
johtolankana rakkaus, kotikaipuu, kova onni, viattoman
vaino y. m. ja moni niistä voisi, Euroopan
kielille käännettynä, tarjota nautittavaa lukemista
mille yleisölle hyvänsä.

Kiinalainen kirjallisuus on läpi vuosituhansien
monelle naapurikansalle ollut kaiken sivistyksen
pohjana ja esikuvana, luoden siellä täällä
omaperäistäkin. kirjallisuutta ja sivistystä niink.
Japanissa, Koreassa, kitaaneilla(900-1100),
tangu-teilla (1000-1240), mongoleilla, mantsulaisilla
y. m.

Vasta viime aikoina on eurooppalainen sivistys
ruvennut vaikuttamaan Kiinan kirjallisuuteen;
käännöksinä on jo saatavissa useita länsimaitten
sekä tieteellisiä (kemia, fysiikka,
elektrotekniikka. sotatieteet) että kaunokirjallisia (Tolstoi,
Zola y. m.) tuotteita, ja sanomalehtikirjallisuus
on vuosi vuodelta laajentumassa.

[Schött, ,.Entwurf einer Beschreibung der
clii-nes. Literatur" (1854), A. Wylie, „Notes on
chinese literature" (1867), H. A. Giles, ..History
of Chinese literature" (1901), Conrady, „Spraclie.
Schrift und Literatur der Chinesen" (1902), sama,
„Chinas Ivultur und Literatur" (1903), Grube,
..Geschiehte der chinesischen Literatur" (1902) :
y. m.] G. J. It.

Kiinan-kuori ks. Kiinakuori.

Kiinan-meri, Kiinan edustalla oleva, Koreasta
ja Japanista Taka-Intiaan asti ulottuva Ison
valtameren sivumeri. Pääosat ovat pohjoisesta
etelään: K e 11 a i n e n-m e r i (Hvanghai),
Itä-Kiina n-m e r i (Tunghai) ja E t e 1 ä-K i i n a
n-raeri (Nanhai). K. m. on tunnettu
pyörremyrskyistään (taifuneista).

Kiinan-muuri, suojelusmuuri, joka kulkee
pitkin varsinaisen Kiinan pohjoisrajaa. Sen kiin.
nimitys on Vanlitsangtsing. Se syntyi 3:nnella
vuosis. e. Kr. siten, että keisari Si Huangti yhdisti
pohjoisrajalle ennestään rakennetut muurit
yhtenäiseksi muuriksi ehkäistäksensä pohjoisessa
asuvien kansojen hyökkäyksiä. Alkuperäisestä
muurista ei ole paljoa jäljellä. Nykyinen muuri,
joka arvatenkin on rakennettu 14:nnellä vuosis..
alkaa Sutsaun kaupungista, muodostaa Kansu- ja
sensi-maakuntien pohjoisrajan ja ulottuu sieltä
edelleen Sansi- ja Tsili-maakuntia myöten
Liautung-lahteen asti. Muuri kulkee vuorien,
laaksojen ja jokien poikki. Paikoittain se on
kaksin- tahi kolminkertainen ja tornien
koristama. Kuu kiinalaisella muurilla ei nykyään «le

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0471.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free