- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
879-880

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiinan-kuori ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

879

Kiinan-muuri.

mitään merkitystä puolustuksessa, ei sitä enää
ylläpidetä, ja se rappeutuu rappeutumistaan.
f\V. E. Geil. ..The great wall of China".]

E. M-a.

Kiinan-puna ks. Sino peri.

Kiinan-ruoho ks. R a m i e.

Kiinan-sini, vesi si n i, puuvillakin i,
aniliinisinisestä rikkihapon avulla saatu sininen
väriaine; käytetään etupäässä puuvillan
värjäykseen. s. v. n.

Kiinan sisämaalähetys (China inland
mission, lyhenn. C. 1. M.) on englantilaisen
lähetys-lääkärin J. Hudson Taylorin 1865 perustama
lähetysseura. joka päämääräkseen otti lähetystyön
tekemisen Kiinan sisämaassa, jossa tätä seuraa
perustettaessa vielä oli tuskin ainoaakaan
lähetysasemaa. Tämä lähetysseura ei liity
mihinkään erityiseen kirkkokuntaan, vaan ottaa
vastaan lähettejään kaikista evankelisista
kirkkokunnista. Niinpä sillä on haaraosastoja
useimmissa protestanttisissa maissa. Suomenkin
vapaakirkolliset ovat tällaisen haaraosaston
muodostaneet ja K. s:n yhteydessä lähettäneet muutamia
naislähettejä ja yhden miehen Keski-Kiinassa
olevaan Kiangsin maakuntaan. V. 1910 oli
K. s:Iiii kaikissa Kiinan maakunnissa 211
piiä-ja 790 sivuasemalla 934 lähettiä (vaimot siihen
luettuna!. 1.717 kiin. apulaista ja n. 23,000
ehtoollisella käypää kiin. kristittyä. Lähetyksen
tulot 1909 olivat 53,703 £. eli n. 1.342,575 Smk.
vrt. K i i n a n u s k o n n o t. U. P.

Kiinan-tali, väriltään joko valkea tai vihervä
kova kasvi rasvalaji. Sitä saadaan kiinalaisen
talipuun (Sapittm scbiferum) siemenistä
keittämällä. K.-t. on mauton ja hajuton sekä sulaa
-)-44:’C. Ominaispaino 0,«48. Kotimaassaan
käytetään sitä pääasiallisesti kynttiläin
valmistukseen. Muualla siitä valmistetaan saippuaakin;
k:n-t:n ransk. nimi on suif de la Chine, engl.
vegetable tallow of China. V. V.

Kiinan-tussi, musta väri, joka on valmistettu
erilaisista kimröökkilajeista sekoittamalla niihin
jotain sidosainetta ja tavallisesti myöskin
haju-aineita imyskiä, kamferia y. m. s.). Tätä ainetta
oli alkujaan kaupassa vain tankoina tai kakkuina,
joista veden kanssa hangaten saatiin värineste;
nykyään käytetään useimmiten nestemäistä
tussia. Kiinalaiset käyttävät kirjoitusaineena
yleensä tussia; 1600-luvulla tämä tussi tuli
tunnetuksi Euroopassa. Euroopan maissa käytetään
nyt enimmäkseen omia tussivalmisteita. S. V. II.

Kiinan uskonnot. Pääuskontona Kiinassa on

880

vanha. Konfutsen puhdistama valtionuskonto.
Olennaisesti se on haltijain ja henkien palvelusta.
Henget jakaantuvat kolmeen ryhmään: taivaan,
luonnon ja vainajäin henkiin. Korkein jumaluus
on taivas, Tien, jota usein myöskin
nimitetään $ a n g-t i ksi (= korkeimmaksi herraksi).
Taivaan sääntö on elämän korkein laki. Tämä
tunnetaan luonnon kulusta: kun luonnossa kaikki käx
säännöllisesti, on se todistuksena taivaan ja
ihmiselämän sopusoinnusta, jota vastoin oudot
luonnonilmiöt ja mullistukset ovat todistuksia taivaan vi
liasta. Samaa todistavat myöskin
yhteiskunnalliset levottomuudet. Keisarin asia oli silloin saada
epäkohta korjatuksi. Hän yksin oli oikeutettu
uhraamaan taivaalle, jota pidetään hänen
perheensä esi-isänäi. Mitään yliluonnollista
ilmoitusta kiinalaiset eivät usko, vaan uskotaan
taivaan ilmoittavan tahtonsa kokonaan
luonnollisella tavalla. — Taivaallisiin henkiin kuuluvat
edelleen auringon, kuun, kiertotähden ja
tähtikuvioiden henget. — Luonnonhengistä on tärkein
maan henki (Heu-tu), jota palvellaan yleisesti
koko valtakunnassa, koska kuolleet asuvat maassa.
Hänen alaansa kuuluvat vuorien, virtain y. m.
haltijat, joille myös rakennetaan pyhäkköjä.
Yleensä näitä henkiä ei suuresti eroteta
toisistaan. vaan käännytään tavallisesti rukoillessa
niiden puoleen yhteisesti.

Tärkeimmän ryhmän muodostavat esi-isien
henget, joiden palveleminen 011 jokaisen perheen
pyhin velvollisuus. Tavallinen kansanmies ei
lähesty taivasta eikä luonnon henkiä, hänen
uskontonsa kohdistuu vainajiin. Ihmisten
kuolemanjälkeisestä tilasta ei ole mitään käsitystä, multa
sielujen jatkuvaan olemassaoloon uskotaan.
Kiinalainen ei tunne autuutta eikä kadotusta, mutta sitä
enemmän pannaan painoa siihen, että perheen
aikaisemmin kuolleet jäsenet vielä kuuluvat siihen
ja ovat jonkunlaisia suojelushenkiä. Jokaisessa
talossa on esi-isien huone, jossa niille uhrataan.
Tässä huoneessa on esi-isille kuuluva pöytä, jonka
ääreen heidän luullaan saapuvan, jos heitä on
siihen kutsuttu. Yleensä kutsutaan heidät
saapuville tärkeämpiiu perhetilaisuuksiin. Esi-isien
palvelusta täytyy miehen ja vaimon yhdessä
toimittaa, jonka tähden varhainen naimisiinmeno on
uskonnollinen velvollisuus.

Kiinan valtionuskonnosta puuttuu j u m a 1 u u
s-tarusto ja papisto. Jumalanpalvelus 011
valtion ja perheen asia. Kaikki on tässä kohden
arvoasteettain järjestetty. Taivaalle uhrasi
keisari, maan ja viljavuuden hengille uhraavat
maakuntain päälliköt ja vihdoin esi-isille
perheenisännät ja emännät. Useimmat p y h ii k ö t ovat
omistetut vainajille, varsinkin Konfutselle, jonka
merkityksestä uskonpuhdistajana ks. I\ o n
f u t s e. Taolaisuudest a ks. L a o t s e.

Ensimiiisellii vuosisadalla j. Kr. saapui Kiinaan
buddhalaisuus, jota siellä mainitaan
nimellä f o n-k iao. Suuremman edistyksen se
saavutti vasta 6:nnella vuosis. Nykyään
buddhalaisuudella on Kiinassa paljon tunnustajia ja
temppeleitä ja yleensä valtion tunnustama asema. Sen
kautta on myöskin sielunvaellususko saanut
jalansijaa. Buddhalaisuuden ja valtionuskonnon vii
Iillä vallitsee molemminpuolinen suvaitsevaisuus.
— Aikaisin, jo 628 j. Kr. saapui Isla m Kiinaan
ja saavutti valtakunnan länsiosissa kannatusta.
Muhammedin tunnustajain luku maassa lasketaan

Kiinan-puna Kiinan uskonnot

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0472.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free